Yritys/Yrityssaneeraus/Velallisen asema menettelyn aikana

Wikikirjastosta

Yrityssaneerausmenettelyn aikana velallinen säilyttää omaisuutensa vallinnan rajoitettuna seuraavin periaattein:

  • Velallinen saa edelleenkin jatkaa liiketoimintaansa ja ottaa sitä varten tavanomaista velkaa, joka ei ole määrältään ja ehdoiltaan epätavallinen, esim. toiminnan tarvitsema tavaraluotto. Velkojan asemaa turvaa se, että velallisen mahdollisessa konkurssissa nämä velat saneerausmenettelyn aikana syntyneinä luetaan "massavelkoihin" ja ovat täten etuoikeutettuja saatavia.
  • Velallisen on saatava selvittäjän suostumus muun kuin edellä mainitun

tavanomaisen velan ottoon. Mikäli käräjäoikeus, selvittäjä ja myös velkojatoimikunta ei pidä varaansa, tuloksena saattaa olla velallisen merkittävä uusi velkaantuminen, mikä mahdollisessa tulevassa konkurssissa edelleen heikentää saneerausvelkojien asemaa verrattuna konkurssiin ilman saneerausmenettelyä.

  • Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa yrityksen käyttö- tai

rahoitusomaisuutta taikka immateriaalioikeuksia (esim. patentteja tai tavaramerkkejä), eikä toiminnan kannalta merkittäviä oikeuksia eikä tietenkään yritystä tai sen osaa.

  • Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta luovuttaa käyttöoikeuttakaan

omaisuuteen, ellei tämä nimenomaan kuulu velallisen toimialaan.

  • Vaihto-omaisuutta saadaan luovuttaa vain osana liiketoimintaa. Luovustuskiellon kohteena ovat esim. epätavallisen suuret tavaraerät tai luovutuksen epätavallisen alhainen hinta, jotka eivät ole liiketaloudellisin syin perusteltavissa.
  • Liiketoiminnan kannalta tarpeellisia sopimuksia ja sitoumuksia ei saa purkaa ilman selvittäjän suostumusta. Tällaisia sopimuksia ovat esim. toimitilojen tai

käyttöomaisuuden vuokra- ja leasingsopimukset, keskeisten työntekijöiden työsopimukset ja yrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavat toimitus-, lisenssi- tai muut vastaavat kestosopimukset.

  • Velallinen saa ilman selvittäjän suostumusta antaa vain sellaisia vakuuksia tai

vastuusitoumuksia toisen velasta, jotka ovat liiketoiminnan kannalta tavanomaisia. Nämä sallitut sitoumukset tulee olla kohtuulliset suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan ja riskiltään vähäisiä.

  • Velallinen ei saa ilman selvittäjän suostumusta ryhtyä toimenpiteeseen, joka on

toiminna laadun ja laajuuden suhteen epätavallinen tai laajakantoinen.

  • Velallisella ei ole oikeutta luovuttaa omaisuuttaan konkurssiin ilman selvittäjän suostumusta saneerausmenettelyn kestäessä.
  • Jos velallinen on ryhtynyt johonkin toimenpiteeseen vastoin yrityssaneerauslaissa säädettyä kieltoa, on tällainen oikeustoimi tehoton, jos toinen osapuoli ei ole tietänyt tai pitänyt tietää velallisen kompetenssin puutteesta. Koska saneerauksesta tehdään merkintä kaupparekisteriin ja se myös kuulutetaan Virallisessa Lehdessä, voi vilpittömän mielen suoja tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun oikeustoimi on tehty ennen rekisteröintiä ja kuulutuksen julkaisemista.