Yritys/Yrityssaneeraus/Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hakemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityssaneeraushakemuksen laatii velallinen itse, velkoja tai edelliset yhdessä. Myöskin todennäköisellä velkojalla on mahdollisuus tehdä saneeraushakemus. Hakemus jätetään käräjäoikeuden kansliaan tarpeellisine liitteineen.

Velallisen hakemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun velallinen itse hakee saneerausta, liitetään hakemukseen yhtiön tuore kaupparekisteriote (jos on rekisteröity) tai muu selvitys kotipaikasta, yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus, tilinpäätösasiakirjat (viimeksi vahvistettu tuloslaskelma, tase, tase-erittelyt), sekä toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus, mikäli yhtiömuoto näitä edellyttää. Myöskin selvityksen toiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä luettelo velkojista ja merkittävistä varoista liitetään hakemukseen. Tärkein liite lopputuloksen kannalta on kuitenkin KHT- tai HTM- tilintarkastajan selvitys, joka on laadittu erityisesti saneeraushakemuksen arviointia varten.

Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksessa on oltava velallisen kaupparekisteriote tai muu selvitys kotipaikasta, toiminnan laajuutta osoittava selvitys, mikäli se on tiedossa, selvitys hakijan suhteesta velalliseen (todiste saatavastaan, ei kuitenkaan riitautetusta saatavasta). Todennäköinen velkoja selvittää, miten velallisen maksukyvyttömyys tulisi aiheuttamaan hänelle taloudellisia tappioita. Hakemuksen perusteita ovat ne seikat, jotka riidattomiksi ja oikeiksi osoittautuessaan merkitsisivät saneerausmenettelyn aloittamista, eli:

  • velallisen maksukyvyttömyys
  • velallista uhkaa maksukyvyttömyys, mikä aiheuttaisi hakijalle huomattavan taloudellisen edun vaarantumisen
  • hakemukseen on myös yhtynyt velallinen ja ainakin yksi toinen velkoja ja em.velkojien saatavat edustavat vähintään 20% tunnetuista veloista.

Sellaisille velkojille, joiden oikeudellinen intressi rajoittuu maksun perimiseen yksittäisistä saatavista ja joille tavanomaiset perintämenettelyt tarjoavat asianmukaisen oikeussuojakeinon, ei ole syytä antaa oikeutta saneerausmenettelyn vireillepanoon. Jotta tällainen oikeus olisi perusteltu, velkojalla tulee olla päiväkohtaisen intressin sijasta taloudellisesti merkittävä ja ajassa eteenpäin ulottuva intressi velallisen maksukyvyn säilymiseen saneerausohjelman tarkoituksessa.

Hakemuksen käsittely tuomioistuimessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asianosaisten kuulemisen lisäksi tuomioistuin tutkii yrityssaneerauslain 7§:n mukaisia syitä, jotka estävät menettelyn aloittamisen. Näitä ovat:

  • velallinen on maksukyvytön, eikä saneeraus muuttaisi tilannetta tai sen uusiutumista kuin lyhytaikaisesti
  • velallisen varat eivät riitä menettelykustannuksiin, eikä kukaan muu sitoudu niistä vastaamaan
  • on todennäköistä, että velallinen ei pysty vastaamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvistä veloista (eli ns. massaveloista)
  • on epäiltävissä, että hakemuksen tarkoituksena on perintätoimen estäminen tai muu velkojan tai velallisen oikeuksien loukkaaminen
  • on perusteltuja syitä epäillä, ettei menettelylle ole edellytyksiä (esim. velkoja-aloitteisessa hakemuksessa velallinen ei suostu yhteistyöhön)
  • velallisen kirjanpito on oleellisesti puutteellinen tai virheellinen

Mikäli edellytykset ovat olemassa saneerausmenettelyn aloittamiseksi, tuomioistuin tekee siitä päätöksen. Tällöin ratkaisevaa on päätöksen tarkka aika minuutilleen, minkä mukaan velat jaetaan saneerausvelkoihin ja massavelkoihin.

Päätöksessään tuomioistuin voi määrätä väliaikaisen maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon, jonka tarkoituksena on rauhoittaa tilanne saneerausohjelman laatimisen ajaksi. Käräjäoikeuden tehtäviin kuuluu myös määrätä seuraavista seikoista:

  • selvittäjän määrääminen (paitsi ns. yksinkertaistetussa menettelyssä)
  • velkojatoimikunnan asettaminen (ei ole tarpeellinen kaikissa tapauksissa)
  • asettaa aikaraja, johon mennessä velkojan on ilmoitettava velallisen ilmoituksesta poikkeava vaatimuksensa
  • asettaa aikaraja, johon mennessä selvittäjä tekee selvityksen velallisen taloudellisesta asemasta asianosaisille
  • määräpäivään asettaminen, johon mennessä saneerausohjelma on toimitettava selvittäjälle tuomioistuimelle (enintään 4 kk, ellei muita erityisiä syitä ole).