Kannabis on maailman ylivoimaisesti käytetyin laiton päihde. Maailmassa ei ole maata, jossa kannabista ei käytettäisi. YK:n arvion mukaan viime vuonna ainakin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa käytti kannabista. Tilastojen kärkipäähän sijoittuvissa Papua-Uusi-Guineassa ja Mikronesiassa lähes kolmannes aikuisväestöstä käytti kannabista vuonna 2004[unodc2004]. Kannabiksen kieltolain alkuperämaassa USA:ssakin aikuisväestöstä noin 12% käytti kannabista viime vuonna (12 month prevalence) ja 40% on kokeillut joskus elämässään (lifetime prevalence). Euroopassa suurkuluttajamaihin voidaan lukea Tanska, Espanja, Tsekki, Ranska ja Iso-Britannia, joiden aikuisväestöistä vajaa kolmannes on sitä joskus kokeillut ja vajaa viidennes käyttänyt edeltävän vuoden aikana [emcdda2004]. Suomessa vastaavat lukemat olivat 14% ja 7.1% (2002).
Hamppukuidun tunnetuin käyttökohde on hamppuköysi, mutta hampusta saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.
[vaarna1965]
Hamppukuitutuotteita Suomessa: Kukinto Ay - hampputekstiilit
Suomesta löytyy myös muutamia hamppukuidun itse käsittelyyn ja käyttöön liittyviä yrityksiä.
Kannabista on käytetty maailmanlaajuisesti lääkkenä jo tuhansia vuosia - ja käytetään edelleen. Yhdysvalloissa vuonna 1937 säädetty Marihuana Tax Act kuitenkin vaikeutti kannabiksen lääketieteellistä tutkimusta ja käyttöä. Kannabis julistettiin Yhdysvalloissa "tappajaruohon" asemaan, ja vuonna 1952 maailman terveysjärjestön WHO:n antama lausunto varmisti, ettei kannabiksella ole lääketieteellistä käyttöä. Tällä hetkellä kannabiksen lääkekäyttö on sallittu 12 Yhdysvaltain osavaltiossa, esimerkiksi Kaliforniassa, mutta liittovaltion tasolla se on edelleen laitonta. Lääkekäyttö on ollut sallittua esimerkiksi Kanadassa jo pidemmän aikaa.
Kannabiksen lääketieteellisten mahdollisuuksien kartoitus on kuitenkin jatkunut, ja aiheessa riittää paljon tutkittavaa. Tähän mennessä kannabiksen eduista monien sairauksien lääkinnässä on jo saatu paljon todisteita. Erään ongelman kuitenkin muodostaa maailmanlaajuinen laittomuus, sillä vain muutamissa valtioissa lääkekannabis on erotettu huumeista. Kannabiksella on tähän mennessä tieteellisesti todistettu olevan ainakin seuraavia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia:
Kannabis on lääkkeenä paitsi toimiva myös suhteellisen turvallinen. Vuosittain tuhansittain ihmisiä kuolee synteettisiin lääkkeisiin, kannabikseen ei sen sijaan ole tiettävästi kuollut yhtäkään. Tarvittava annos voidaan nauttia polttamalla, höyrystämällä eli vaporisoimalla, oraalisesti tai voiteena. Polttaminen on vaihtoehdoista yleisin ja vaikutukset alkavat nopeasti. Vaporisoimisessa kannabiksen vaikuttavat aineet höyrystetään kasvimateriaalin pinnalta keuhkoihin ilman palamisreaktiota, joten se soveltuu hyvin keuhko-ongelmaisille ja on muillekin terveellisempi vaihtoehto. Vaikka kannabiksen polttaminen kuulostaakin varsin ei-lääkinnälliseltä toimenpiteeltä, se saattaa höyrystämisen ohella olla korvaamaton nautintatapa esim. pahoinvointitapauksissa, jolloin syöty lääke ei pysy vatsassa. Oraalisesti eli suun kautta ottamalla vaikutukset alkavat polttamista hitaammin mutta kestävät kauan. Harvinaisin keino ovat voiteet, joista lääkitys imeytyy elimistöön ihon kautta.[erowid-lääke]
Jos olet kiinnostunut kannabiksen käytöstä lääkkeenä, ota perusteellisesti selvää sairaudestasi ja kannabiksen mahdollisista vaikutuksista kyseiseen sairauteen. Keskustele asiasta myös lääkärisi kanssa.
Hampunsiemenet ovat toimiva keino monien sairauksien ennaltaehkäisemiseen niiden tasapainoisesta ravintokoostumuksesta johtuen. Hampunsiementen erinomaista rasvahappokoostumusta voidaankin pitää lähes 'lääkkeenä'.
Hampunsiemenet sisältävät helposti imeytyvässä muodossa olevaa proteiinia 25 % ja monityydyttämätöntä rasvaa 33 % [lassilantila]. Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat gluteenittomia ja kolesterolittomia. Kumpaankaan em. tuotteeseen ei sisälly hampun päihdyttäviä ainesosia.
Aiemmin soijapavun luultiin olevan kasvikunnan eniten aminohappoja sisältävä jäsen, sillä se sisältää jopa 18 aminohappoa kahdestakymmenestä. Uudempien tutkimusten mukaan hampunsiemenet sisältävät kaikki ihmisen terveydelle välttämättömät 20 aminohappoa.[pantterit-ravinto]
Hampunsiemenet sisältävät paljon terveellisiä ja ihmiselle tärkeitä omega-3, -6, ja -9 rasvahappoja.
Hampunsiementen monityydyttämätön ja paljon rasvahappoja sisältävä rasva koostuu pääosin linolihaposta (LA, omega-6), jota on siemenistä 55 % ja alfalinoleenihaposta (ALA, omega-3), jota on 20-25 %. Hampunsiemenet sisältävät myös erittäin harvinaista ja terveellistä gammalinolihappoa (GLA, omega-6) 4 % ja stearidonihappoa (SDA, omega-3) suunnilleen 2 %. [finola]
Rasvahappoja on siis samassa suhteessa kuin terveessä ihmiskudoksessa. Kyseiset rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa, jonka vuoksi rasvaa palaa nopeammin ja liikunnan jälkeinen lihasten palautuminen nopeutuu. Nämä rasvahapot myös pitävät ihmisen virkeänä.
Hampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan tai niitä voi idättää esimerkiksi salaatteihin, jolloin siementen ravintoarvo paranee entisestään. Hamppuöljyn käyttö ei ole suositeltavaa paistamiseen tai leivontaan, koska yli 150 asteen lämpötiloissa 'hyvät' rasvahapot muuntuvat 'huonoiksi'.[kukinto-ravinto]
Kasvissyöjien ja korkeasta kolesterolista tai verenpaineesta kärsivien tulisi säännöllisesti nauttia hamppupohjaisia elintarvikkeita. Myös keliaakikoiden, laihduttajien ja urheilijoiden kannattaa kokeilla.
Suomessa on nykyään yksi merkittävä siementen ja siemenöljyn tuottaja, Finola Ky. Fin-314®, 'Finola', on Suomen kesäoloihin erityisesti jalostettu hamppulajike, joka kasvaa lyhyeksi, yksivartiseksi ja valmistuu nopeasti Suomen kesässä.
Hampunsiementuotteita Suomessa: Finola Ky - hampunsiemenet ja siemenöljy Olli luomutila - luomuhamppuherkkuja
Muista, että hampun kasvattaminen Suomessa huumausainekäyttöön, samoin kuin kannabiksen hallussapito, myynti, levitys ja käyttö on kiellettyä Suomen rikoslain 50. luvun 1. §:n mukaan. Eräissä maissa, kuten Hollanti, kannabiksen käyttö ja pienien määrien hallussapito ei ole rangaistava teko. Lisätietoja Wikipedian Kannabis-artikkelissa.
Vaikka polttaminen ei välttämättä olekaan keuhkojen kannalta paras tapa nauttia kannabista, se on edelleen suosituin menetelmä pääosin helppoutensa vuoksi. Poltteluvälineitä on nykyään myös hyvin monenlaisia, joiden joukosta jokainen varmasti löytää suosikkinsa.
Sätkä (jointti, spliffi...)
Jointti ennen käärintääHamppusätkä eli jointti Hamppusätkä eli jointti eroaa tavallisesta sätkästä kartiomaisen muotonsa ansiosta: jointti muuttuu paksummaksi mentäessä kauemmaksi filtteristä. Tavanomaisen filtterin sijaan jointeissa käytetään yleensä rullattua pahvisiivua. Tavallinen filtteri suodattaa paremmin mm. tervan, mutta toisaalta siihen jää myös vaikuttavia aineita. Nykyään tarjolla on hyvä välivaihtoehto: aktiivihiilifiltteri, joka suodattaa savusta epäpuhtauksia ja tekee savusta miellyttävän viileää laskematta juurikaan sen tehoa.
Piippu
Tavallista hienompi, meripihkasta ja luusta valmistettu piippu.Sätkää edeltänyt keksintö tupakkapuolelta on myös vahvana vaikuttajana hamppua poltettaessa. Piippua on helppo käyttää ja niitä on helposti saatavilla, joten se on vakiinnuttanut asemansa poltteluvälineiden joukossa. Savu on jopa pistelevämpää kuin sätkästä nautittuna sillä se menee keuhkoihin suoraan eikä filtterin läpi, mutta jossain piipuissa on filtteri (ja tiettyihin erikoispiippuihin sopivat jopa edellä mainitut aktiivihiilifiltterit). Piippuja on myös erilaisia sekä muodon, pituuden että materiaalin suhteen. Paras vaihtoehto perustuu pitkälti omiin mieltymyksiin. Suora piippu on vain suora putki, eikä 90 asteen kulmaa esiinny - näitä kutsutaan chillumeiksi ja niitä ei imetä suoraan putken suusta vaan erityisen käsiotteen avulla. Piippu on myös halpa ja kestää kauan, jos se muistetaan puhdistaa välillä karstasta.
Vesipiippu
"Bong"-tyyppinen vesipiippu Vesipiipun etu verrattuna tavalliseen piippuun on se, että savu kulkeutuu keuhkoihin veden kautta. Tästä seuraa rauhallinen pulina ja savun viileneminen. Myös osa savun hiukkasista jää veteen (näiden seassa mm. pieniä määriä vaikuttavia aineita, mutta enimmässä määrin haitallisia aineita). Savu kertyy vesitilan yläpuolella olevaan savutilaan, josta se voidaan imeä kätevästi yhdellä kerralla keuhkoihin. Savutilan tyhjennys tapahtuu vapauttamalla sormi ns. hitholen eli "potkun" päältä pois, jolloin ilmaa pääsee savutilaan suoraan eikä pesän kautta. Savu on veden ansiosta kosteaa ja viileää ja sitä on mukavampi hengittää. Toiset käyttävät vesipiipun kanssa kuumaa, toiset kylmää vettä. Kuumaa vettä käytettäessä savun seassa on enemmän vesihöyryä, joka helpottaa savun hengittämistä. Vesipiippuja on eri näköisiä ja kokoisia, mutta toimintaperiaate on kaikissa sama, paitsi hookahissa, jossa savu imetään letkun avulla savutilasta keuhkoihin ja hitholea ei ole ollenkaan.
Älyämpäri (kyykkä, gravity bong)
Älyämpäri on poltteluvälineistä "tehokkain", sillä sen idea on saada pesällisestä hamppua n. 1,5 litraa todella tiheää savua. Yksinkertaisimman älyämpärin saa täyttämällä esimerkiksi ämpärin vedellä, poistamalla virvoitusjuomapullosta pohjan ja asentamalla pullonsuun kohdalle irrotettavan pesän. Pullo upotetaan vesiastiaan niin, että se täyttyy sisältä vedellä. Tämän jälkeen pesä laitetaan paikalleen ja sytytetään se vetäen pulloa hitaasti ylös (pois vedestä). Näin pulloon syntyvä tyhjä tila täyttyy savulla. Kun pullo on ylhäällä (reunat vielä vesipinnan alapuolella), pesä otetaan pois ja imaistaan ainakin osa savuista keuhkoihin. Toinen koulukunta suosii pullon upottamista ämpäriin, jolloin savu kulkeutuu rauhallisemmin keuhkoihin. Vaihtoehtoinen tapa on yksinkertaisesti nostaa pullo ämpäristä ja imeä savut keuhkoihin. Älyämpärillä polttaminen on keuhkoille hyvin rasittavaa eikä ensikertalaisen kannatakaan moisesta laitteesta hamppua nauttia.
Vaporisaattorin perusidea eroaa piipusta siten, että hamppu höyrystetään, eikä sitä missään vaiheessa sytytetä palamaan. Höyrystämisellä vältetään palamisessa tarvittava korkea lämpötila ja sitä kautta syntyvät yhdisteet ja palamistuotteet. Tällä tavoin hampusta nauttiminen ei rasita keuhkoja juuri ollenkaan ja onkin siksi erittäin suositeltava vaihtoehto polttamiselle. Esimerkiksi lääkekäyttäjät, joista moni käyttää päivittäin, hyötyvät selvästi. Varsinkin astmaatikot tai keuhkosairauksista kärsivät.
THC höyrystyy, toisin sanoen sen kiehumispiste on, 200 astetta. CBD:n ja CBN:n kiehumispisteet ovat jonkin verran matalammat. Palaminen tapahtuu useita satoja asteitaa korkeammassa lämmössä ja samalla syntyy myös uusia yhdisteitä reaktiotuotteina. Suuri osa näistä on terveydelle haitallisia ja osa suorastaan myrkkyjä, esimerkiksi häkä. Polttamiseen verrattuna hyötysuhde on erinomainen. Poltattessa THC:sta saadaan talteen noin 5-15%. Höyrystämisen yhteydessä on esitetty jopa 95% hyötysuhdetta.
Edullisia vaporisaattoreita on markkinoilla hyvin vähän, halvimpien vaihtoehtojen muistuttaessa hehkulamppua. Näissä laitteissa hamppu laitetaan pallon sisälle ja suukappale ruuvataan kiinni. Palloa lämmitetään liekillä ja ravistellaan välillä, jolloin hamppu alkaa höyrytä ja syntyvä höyry imaistaan keuhkoihin. Eräänlaista kulttimainetta kantaa hintavahko Volcano vaporizer.
Kannabiksen nauttiminen syömällä tai juomalla on polttamista terveellisempi tapa päihtyä kannabiksesta, sillä hengitystiet eivät joudu rasitukselle savun takia. Syötynä kannabis alkaa vaikuttaa 1-2 tuntia syömisen jälkeen riippuen vatsalaukun sisällöstä ja vaikutus kestää 2-5 tuntia riippuen syödyn kannabiksen määrästä. Koska tämä viiveaika on pitkä, on kannabiksen syömisessä sellainen riski, että syödään useampia annoksia jo tunnin sisällä kuvitellen, ettei mutustellut kannabisherkut oikein tuottaneet haluttua päihtymystä ja parin tunnin jälkeen koetaan elämän epämiellyttävimpiä kokemuksia ylensyödyn kannabismäärän alkaessa toimia. Tästä johtuu Hollannissa oraalisesti nautittavien kannabistuotteiden siirto vahvoihin huumeisiin - Amsterdamin asukkaat kyllästyivät pilvituristien sairaalareissuihin heidän syötyään liian paljon kaupasta ostamiaan kannabissuklaita tai -leivonnaisia.
Hamppu tuo mukanaan ruokaan monien kuitujen lisäksi oman makunsa ja sitä käytetäänkin myös toisinaan mausteena. Maku on kuitenkin melko mieto ja saattaa peittyä vahvempien mausteiden alle, mausta ei siten voi usein kertoa onko ruoassa kannabista paljon, vähän vai ei lainkaan.
Kannabisvoi
Kannabiksen aktiiviset ainesosat ovat rasvaliukoisia, mikä mahdollistaa kannabisvoin eli cannabutterin valmistuksen. Kannabisvoita voidaan käyttää leivoksissa, ruoassa tai sellaisenaan leivän päällä normaalin voin tapaan; sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Lisäksi suun kautta nautittuna kannabis ei tärvele keuhkoja ja on siten hyvin suositeltava käyttömuoto.
Kannabisvoin valmistuksessa on kaksi erillistä koulukuntaa. Toiset käyttävät valmistuksessa vain rasvaa, toiset myös vettä.
Tarvikelistalle kuuluvat ensimmäiseksi voi ja kattila. Kattilan on hyvä olla noin viiden litran vetoinen. Sekoittamiseen tarvitaan puulasta tai -haarukka ja lopputuloksen siivilöintiin pienireikäinen siivilä.
Kannabisvoin valmistus käyttäen vettä
Aseta kattila liedelle (mieto lämpö) ja laita rasva kattilaan sulamaan. Kun rasva on sulanut, kaada kattilaan vettä niin että nestettä on kattilassa noin puolet. Lisää joukkoon oman maun mukaan kannabista (kukkaa, lehteä ja/tai varsia) mahdollisimman pieneksi rouheeksi jauhettuna. Hauduta seosta miedolla lämmöllä kokoajan hämmentäen vähintään 45 minuuttia. Varo, ettei seos pala pohjaan tai neste kiehu kattilasta yli. Helpomman keinon suovat haudutuskattilat joissa on kiehuva vesi ja haudutustila erikseen. Näin keitos ei mene pilalle vaikka se unohtuu vähän pitemmäksikin aikaa liedelle, koska se ei ole suorassa kosketuksissa lämmönlähteen kanssa ja lämpötila ei nouse yli kiehumispisteen. Muuten ohjeet ovat tälle menetelmälle samat kuin muutenkin vettä käytettäessä, mutta seosta on hyvä haudutella vähintään tunti.
Kun seosta on haudutettu tarpeeksi, seos siivilöidään toiseen astiaan. HUOM! seos on todella kuumaa, joten toisen astian on hyvä olla lämpöä kestävää (esim. kattila). Purista siivilässä olevasta mössöstä loputkin nesteet astiaan. Aseta astian päälle kansi ja säilytä astiaa viileässä yön yli. Siivilöidyt ainekset voi heittää kompostiin. Seuraavana päivänä astiasta voidaan kerätä kannabisvoi, sillä rasva on saostunut astiassa veden päälle. Veden voi kaataa viemäriin.
Kannabisvoin valmistus ilman vettä
Alkuvalmistelut kuten edellä, mutta jätä vesi pois kattilasta kokonaan. Lämmitä seosta kunnes rasva saa tummanvihreän värin. Tämän jälkeen kaada rasva siivilän läpi astiaan. Painele lusikalla loputkin rasvapisarat siivilän läpi. Aseta rasva jääkaappiin jäähtymään. Muutaman tunnin kuluttua kannabisvoi on jähmettynyt.
Lopuksi joitakin vinkkejä kannabisvoin tekoon
Hauduta seosta vähintään 45 minuuttia.
Hauduta miedolla lämmöllä niin, ettei seos kiehu. Varo pohjaanpalamista!
Hyväksi havaittu suhde on 100g rasvaa ja 50g ruohoa, jolloin kahdessa grammassa voita on yhden ruohogramman kannabinolit. Sopiva kannabis-rasva suhde riippuu yrtin tehokuudesta ja myös omista mieltymyksistä.
Mitä enemmän kattilassa on ruohoa ja samalla mitä vähemmän rasvaa, sen voimakkaampi on lopputulos.
Voiseos tuoksuu melko voimakkaasti kuumana. Hajuja voi hieman vähentää pitämällä liesituuletinta kovemmalla ja kattilassa kantta paikallaan.
Kasvimateriaalista on mahdollista voin siivilöinnin jälkeen ennen kompostiin heittämistä keittää (usein melko voimakaskin) kannabiskaakao.
Aloittelevan on syytä olla varovainen cannabutteria nautittaessa, sillä vaikutus ei tunnu heti. Tavallisesti vaikutus alkaa 30-120 minuuttia nauttimisen jälkeen.
valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena,
tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,
myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai
pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, (13.7.2001/654)
on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
2 §
Törkeä huumausainerikos
Jos huumausainerikoksessa
rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,
tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä,
aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, tai
levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla
ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
2 a §
Huumausaineen käyttörikos
Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
3 §
Huumausainerikoksen valmistelu
Joka tehdäkseen 1 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
4 §
Huumausainerikoksen edistäminen
Joka
huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai
varoja lainaamalla tai muuten rahoittamalla edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua taikka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,
on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osallisuutena huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikokseen, huumausainerikoksen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
5 §
Määritelmät
Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa (1289/93) tarkoitettua huumausainetta.
Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.
6 §
Menettämisseuraamus
Valtiolle menetetyksi on tuomittava:
välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa tarkoitetun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu; sekä
edellä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat siinäkin tapauksessa, että teko on rangaistava huumausainerikoksena tai törkeänä huumausainerikoksena; varojen menettämiseen on tuomittava rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kumpikin yhteisvastuullisesti.
Muutoin on noudatettava, mitä 10 luvussa säädetään.
7 §
Toimenpiteistä luopuminen
Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa mainitusta rikoksesta voidaan, sen lisäksi mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) tai tässä laissa säädetään, jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Syyte voidaan myös jättää nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.
