Romanian kieli/Yleistä

Wikikirjasto

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Romanian kielen kappaleet

Etusivu 100%.png

Yleistä 75%.svg Kielioppia 50%.png

Sanastoa 00%.svg


Oppitunti 1 100%.svg

Oppitunti 2 100%.svg

Oppitunti 3 25%.svg

Oppitunti 4 00%.svg

Oppitunti 5 00%.svg

Oppitunti 6 00%.svg

Romanian kieltä kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin 1800-luvulle, mutta sittemmin siirryttiin modifioituun latinalaiseen kirjaimistoon. Romanialaisilla on viisi erikoismerkkiä:

Applen näppäimistöä romanialaisin erikoismerkein

â Â, joka ääntyy samoin kuin î Î, on ainoa kielelle omintakeinen äänne, jota ei esiinny meille tutummissa kielissä. Vokaali ă Ă on suunnilleen ä:n ja ö:n välimuoto. Konsonantti ş Ş on ikäänkuin tavallienen suhuässä kuten esimerkiksi tšekkien š ja ţ Ţ on äänneasultaan "ts". Ehdat romanialaiset kirjaimet Ț ț Ș ș eivät sitten ole samat merkit kuin eräiden kielten sediljillä varustetut t ja s eli Ţ ţ ja Ş ş, vaan alalisuke on irtonaisempi. Näin on Romanian tiedeakatemia todennut. Tässä kirjassa käytetään tekstissä silti yleensä jälkimmäisiä merkkejä kuten esimerkiksi romanialaiset wikipedistit itsekin teksteissään.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Aakkoset

Lähinnä suomen kieltä vastaava äännearvo
  • a A - a
  • â Â - erikoinen, omintakeinen äänne, suunnilleen huulet kuin i-, kieli kuin o-asennossa
  • ă Ă - ä:n ja ö:n välimuoto
  • b B - b
  • c C - k, kuitenkin vokaalien e ja i edellä . Sanan lopussa painoton i jää lähes sanomatta.
  • d D - d
  • e E - e
  • f F - f
  • g G - g, kuitenkin vokaalien e ja i edellä
  • h H - h
  • i I - i
  • î Î - kielelle ominainen äänne, lausutaan kuten â, ei käytetä pääsääntöisesti sanan keskellä
  • j J - ž, soinnillinen suhu-s
  • k K - k, esiintyy enimmäkseen lainasanoissa
  • l L - l
  • m M - m
  • n N - n
  • o O - o
  • p P - p
  • q Q - k, enimmäkseen lainasanoissa
  • r R - r
  • s S - s
  • ș Ș - š, suhu-s
  • t T - t
  • ț Ț - ts
  • u U - u
  • v V - v
  • w W - v, enimmäkseen lainasanoissa
  • x X - ks
  • y Y - i (ns. kreikkalainen i, igrec), enimmäkseen lainasanoissa
  • z Z - z, soinnillinen s

[muokkaa] Huomattavaa

  1. che ääntyy kuin ke
  2. chi ääntyy kuin ki
  3. ghe ääntyy kuin ge
  4. ghi ääntyy kuin gi

Lisäksi kieleen kuuluu ng-äänne.

[muokkaa] Sanojen paino

Substantiivien kuin muidenkin sanojen paino on perusmuodossa yleensä jollain kolmella viimeisellä tavusta. Itse sanat eivät taivu paljon, mutta artikkeli taipuu. Taivutettaessa paino ei pääsääntöisesti siirry.

[muokkaa] Käytännön kieltä

Mititei la gratar - mâncare românească tradiţională. Vă rog!
  • Scuzaţi, anteeksi
  • Poftiţi, olkaa hyvä
  • Vă rog, olkaa hyvä (sananmukaisesti: Teitä pyydän)
  • Mulţumesc, kiitos
  • Da, kyllä
  • Nu, ei
Henkilökohtaiset työkalut