Elämän historia/Triaskausi
Triaskausi 252–201 aloitti elämän keskiajan. Matelijat kehittyivät nopeasti. Dinosaurukset ja nisäkkäät ilmestyivät. Ilmasto oli lämmin. Suurin maamassa oli jättimanner Pangaia. Kausi alkoi ja päättyi suurella eläinlajien joukkotuholla.
Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitseva petomatelijaryhmä olivat krokotiilimaiset arkosaurit, varsinkin niiden alaryhmä crurotarsit.
Nisäkkäät syntyivät matelijoille rinnakkaisista maaeläimistä synapsideista. Varhaiset nisäkkäät hautoivat munia ja muistuttivat päästäisiä.
Kauden alussa elikin paljon synapsideja, joista tunnetuin on Lystrosaurus. Kaudella dinosaurukset syrjäyttivät synapsidit.
Lentoliskot ilmaantuivat. Merissä eli kalaliskoja ja notosaureja. Sammakkoeläimet olivat yhä yleisiä. Ensimmäiset nykymuotoiset sammakot ilmestyivät.
Dinosaurukset ilmestyivät kauden loppupuolella noin 235–210 miljoonaa vuotta sitten.Varhaisimpia hirmuliskoja olivat kasvinsyöjät Plateosaurus ja Riojasaurus sekä lihansyöjät Herrerasaurus ja Eoraptor, joista Herrerasaurus eli noin 235–225 miljoonaa vuotta sitten
Kasvit, maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvillisuus oli siemensaniaisia, havupuita, käpypalmuja ja neidonhiuspuita. Ensimmäiset koppisiemeniset eli kukkakasvit ilmestyivät luultavasti kauden lopussa.
Mäntykasvit ja arakuaariat ilmaantuivat.
Kaudella oli suuri jättimanner Pangaia, joka oli C:n muotoinen.
Manner alkoi hajota jo triaskaudella, synnyttäen tulivuorenpurkauksia.
Kauden alussa oli erittäin kuumaa. Pahin kuumuus hävisi muutamassa miljoonassa vuodessa. Monesti oli kuivaa. Tämä suosi matelijoita. Napa-alueet olivat jäättömiä. Niilä kasvoi puitakin. Päiväntasaajan aavikko erotti toisistaan pohjoisen ja etelän eliöalueet. Mantereella oli laajoilla alueilla monsuuni-ilmasto sade- ja kuivina kausineen.
Kauden keskivaiheen lämmin, kostea jakso mahdollisti dinosaurusten levittäytymisen.
Lämpötila hieman aleni kauden edetessä, mutta kauden lopulla oli taas melko kuumaa.
Joukkotuhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi alkoi, kun permikauden lopun suuri joukkotuho oli hävittänyt suuren osan maailman eliöistä.
Kausi päättyi suureen joukkotuhoon. Monet merieläimet, arkosaurit ja sammakkoeläimet hävisivät. Mys kasvillisuus muuttui. Kuoleman aalto saattoi johtua tulivuorenpurkauksista tai asteroidin iskusta. Mutta dinosaurukset selvisivät tuhosta.