Fysiikan oppikirja/Suureet

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa.

SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.

Suureet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TAULUKKO - SI-järjestelmän perusyksiköt
Mitattava suure Suureen tunnus Yksikön nimi Yksikön tunnus
pituus ja etäisyys s metri m
Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM)
massa m gramma g
Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM)
aika t sekunti s
Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM)
sähkövirta I ampeeri A
Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM)
termodynaaminen lämpötila T kelvin K
Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM)
ainemäärä n mooli mol
Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM)
valovoima I kandela cd
Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM)

Kerrannaisyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SI-järjestelmässä on määritelty seuraavat suureiden kerrannaisyksiköt:

Matemaattiset kerrannaisyksiköt
tunnus merkitys kerroin
jotta Y kvadriljoonakertainen 1024
tsetta Z tuhattriljoonakertainen 1021
eksa E triljoonakertainen 1018
peta P tuhatbiljoonakertainen 1015
tera T biljoonakertainen 1012
giga G miljardikertainen 109
mega M miljoonakertainen 106
kilo k tuhatkertainen 103
hehto h satakertainen 102
deka da kymmenkertainen 101
desi d kymmenesosa 10-1
sentti c sadasosa 10-2
milli m tuhannesosa 10-3
mikro μ miljoonasosa 10-6
nano n miljardisosa 10-9
piko p biljoonasosa 10-12
femto f tuhannesbiljoonasosa 10-15
atto a triljoonasosa 10-18
tsepto z tuhannestriljoonasosa 10-21
jokto y kvadriljoonasosa 10-24

Lisätietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Lisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta Kansainvälinen yksikköjärjestelmä.