Fysiikan oppikirja/Suureet
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa.
SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen.
Suureet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mitattava suure | Suureen tunnus | Yksikön nimi | Yksikön tunnus |
|---|---|---|---|
| pituus ja etäisyys | s | metri | m |
| Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM) | |||
| massa | m | kilogramma | kg |
| Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM) | |||
| aika | t | sekunti | s |
| Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM) | |||
| sähkövirta | I | ampeeri | A |
| Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM) | |||
| termodynaaminen lämpötila | T | kelvin | K |
| Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM) | |||
| ainemäärä | n | mooli | mol |
| Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM) | |||
| valovoima | I | kandela | cd |
| Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM) | |||
Kerrannaisyksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SI-järjestelmässä on määritelty seuraavat suureiden kerrannaisyksiköt:
| Matemaattiset kerrannaisyksiköt | |||
|---|---|---|---|
| tunnus | merkitys | kerroin | |
| kvetta | Q | kvintiljoonakertainen | 1030 |
| ronna | R | tuhatkvadriljoonakertainen | 1027 |
| jotta | Y | kvadriljoonakertainen | 1024 |
| tsetta | Z | tuhattriljoonakertainen | 1021 |
| eksa | E | triljoonakertainen | 1018 |
| peta | P | tuhatbiljoonakertainen | 1015 |
| tera | T | biljoonakertainen | 1012 |
| giga | G | miljardikertainen | 109 |
| mega | M | miljoonakertainen | 106 |
| kilo | k | tuhatkertainen | 103 |
| hehto | h | satakertainen | 102 |
| deka | da | kymmenkertainen | 101 |
| desi | d | kymmenesosa | 10-1 |
| sentti | c | sadasosa | 10-2 |
| milli | m | tuhannesosa | 10-3 |
| mikro | μ | miljoonasosa | 10-6 |
| nano | n | miljardisosa | 10-9 |
| piko | p | biljoonasosa | 10-12 |
| femto | f | tuhannesbiljoonasosa | 10-15 |
| atto | a | triljoonasosa | 10-18 |
| tsepto | z | tuhannestriljoonasosa | 10-21 |
| jokto | y | kvadriljoonasosa | 10-24 |
| ronto | r | tuhanneskvadriljoonasosa | 10-27 |
| kvekto | q | kvintiljoonasosa | 10-30 |
Lisätietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)
Lisää SI-järjestelmän yksiköitä löytyy Wikipediasta Kansainvälinen yksikköjärjestelmä.