Kiipparikirja/Säestäminen

Kiipparilla voi säestää vasemmalla kädellä ja soittaa oikealla melodiaa tai säestää kummallakin kädellä laulua tai toista soitinta. Kahdella kädellä soitettaessa soitetaan oikealla sointuja ja vasemmalla bassosäveliä.

Sointumerkeistä säestettäessä voi käyttää pohjana säestyskuviota.

Soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soinnut luokitellaan soinnun laadun ja säveleten määrän mukaan. Kolmisoinnuissa on kolme säveltä, nelisoinnuissa neljä, jne. Laadultaan soinnut voivat olla duuri- tai mollisointuja tai vähennettyjä tai ylinousevia sointuja. Tavallisimmat soinnut ovat duuri- ja mollikolmisoinnut sekä seiskasoinnut, jotka ovat nelisointuja. Kattava listaus sointuja löytyy taulukkokirjasta.

Soinnut muodostuvat vähintään kolmesta yhtä aikaa soitetusta sävelestä. Sointu nimetään kantasävelen mukaan ja tyypin mukaan, joka saadaan soinnun intervalleista eli sen sävelten etäisyydestä toisiinsa nähden. Esimerkiksi duurikolmisoinnut muodostuvat kolmesta sävelestä, joiden väliset intervallit ovat suuri terssi (neljä puolisävelaskelta) ja pieni terssi (kolme puolisävelaskelta).

Esim. C-duurin sävelet saadaan, kun

aloitetaan kantasävelestä c:stä
lasketaan c:stä neljä puolisävelaskelta/kosketinta c...cis...d...dis...e
lasketaan e:stä kolme puolisävelaskelta e...f...fis...g

Siis c–e–g.

$\relative c' { \omit Staff.TimeSignature \key c \major \time 5/4 <c e g>1^C }$

Perusote kääntämättömän kolmisoinnun soittamiseksi on peukalo, keskisormi ja pikkusormi. Käytännössä sointu voidaan ottaa eri otteilla riippuen soinnuista sen edellä ja jäljessä.

$\relative c' { \cadenzaOn \omit Staff.TimeSignature \key c \major \accidentalStyle Score.forget <c es g>1^"Cm" \bar "|" <c d g>1^"Csus2" \bar "|" <c f g>1^"Csus4" \bar "|" <c e gis>1^"C+" \bar "|" <c es ges>1^"C°" \bar "|" <c e g bes>1^"C7" \bar "|" <c e g b>1^"Cmaj7" }$

Cm	Csus2	Csus4	C+	C°	C7	Cmaj7

Soinnun nuottien ei tarvitse olla välttämättä oikeassa järjestyksessä, vaan soinnusta toiseen siirryttäessä on yleensä helpompaa ottaa soinnusta sointukäännös.

$\relative c' { \omit Staff.TimeSignature \key c \major \time 5/4 <g' c e>1^C }$

C-duurin kvinttikäännös.

$\relative c' { \omit Staff.TimeSignature \key c \major \time 5/4 <e g c>1^C }$

C-duurin terssikäännös.

Sointukäännöksiä merkitään C/G ja C/E, jossa jälkimmäinen kirjain on alimpana oleva sävel.

Esimerkiksi siirryttäessä duurin I:stä asteesta IV:een tai V:een otetaan siitä kvinttikäännös. Yksi sormi pysyy näin samalla paikalla.

$\relative c' { \omit Staff.TimeSignature \key c \major <c e g>1^"C" <c f a>^"F" <b d f g>^"G7" }$

Kun sävellajin nuoteista rakennetaan sointuja saadaan seitsemän sointuja. Näitä sointuja sanotaan sävellajin asteiksi. Esimerkiksi C-duurin sointuasteet ovat:

I	II	III	IV	V	VI	VII
C	Dm	Em	F	G7	Am	B° (H°)

Tärkeimmät sointuasteet ovat I, IV ja V. Asteet II, III ja VI voidaan ajatella näiden muunnelmiksi.