Musiikin taulukot/Soinnut
Ulkoasu
A | A♯ | B | C | C♯ | D | D♯ | E | F | F♯ | G | G♯ |
B♭ | D♭ | E♭ | G♭ | A♭ | |||||||
( B ) | ( H ) |
b♯ (h♯) | c | d𝄫 |
c𝄪 | d | e𝄫 |
d𝄪 | e | f♭ |
e♯ | f | g𝄫 |
f𝄪 | g | a𝄫 |
g𝄪 | a | b𝄫 (b♭) |
a𝄪 | b (h) | c♭ |
- Tässä osassa on lueteltu sointuja. Soinnut esitetään nuottikirjoituksella ja niitä havainnollistetaan pianon koskettimilla. Kuvan lukemiseksi pianon koskettimista pitää tietää seuraavat asiat:
- Vierekkäisen mustan ja valkoisen väli on puoli sävelaskelta.
- Myös kohdissa, joissa kaksi valkoista kosketinta ovat vierekkäin, on niiden väli puoli sävelaskelta.
- Koska soinnut merkitään päällekkäisinä tersseinä, tulee samalle sävelelle eri nimiä rippuen niiden paikasta. Tasavireisessä järjestelmässä nämä ovat täysin samoja säveliä eri nimistä huolimatta ja monissa musiikin kirjoissa näistä käytetään yksinkertaisia nimiä. Tässä ne on kuitenkin haluttu täydellisyyden vuoksi säilyttää. Vastaavuudet on lueteltu oheisessa taulukossa.
Pianokampa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sointuja voi rakentaa ja kokeilla alla olevan ”pianokamman” avulla. Muodosta sointu valitsemalla joidenkin yläriviin laatikoiden kohdalta alarivistä jokin sävel. Alarivi kuvaa tässä esimerkiksi kosketinsoittimen näppäimiä.[1]
pohjasävel | terssivaihtoehdot | kvintti | nelisoinnun
karaktääri |
lisäsävel | lisäsävel | lisäsävel | |||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
sointumerkintä / intervalli | 1 | sus2 | m3 | 3 | sus4 | ♭5 ° |
5 | ♯5 + ♭6
|
6 °7 |
7 | maj7 | ♭9 | 9 | ♯9 | 11 | #11 | ♭13 | 13 |
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Roope Aarnio: Mistä musiikki on tehty? Osa 6: Sointumerkkejä tulkitsemaan. Kansanmusiikki, 2015, nro 4. Artikkelin verkkoversio.