Siirry sisältöön

Kitarakirja/Sanasto

Wikikirjastosta

Englantia. Tarkoittaa kitaransoitossa soittotekniikkaa nimeltä 'venyttäminen'. Ks. venytys

Englantia. Tarkoittaa yleisesti sävelen ylä-ääntä, ja kitaransoitossa erityisesti huiluääntä. Ks. huiluääni

Ääni joka saadaan aikaan koskettamalla kitaran kieltä kevyesti määrätystä kohdasta ja samalla näppäämällä kieltä. Huiluääni syntyy kun kieltä koskettava sormi on jonkun ylä-ääni värähtelyn solmukohdassa, jolloin muut ylä-äänet vaimenevat ja ainoastaan haluttu ylä-ääni jää soimaan. Vapaalla kielellä ylä-äänten solmukohtia on mm. 12. nauhan, 9. nauhan 7. nauhan, 5. nauhan ja 4. nauhan kohdalla, eli huiluäänen saa soimaan jos koskettaa kieltä sormella kevyesti jostain näistä kohdista.

Langat jotka pingotetaan kitaran yli, ja joiden värähtely saa aikaan kitaran äänen. Klassisissa kitaroissa kielet on yleensä valmistettu muovista(nailon), sähkökitaroissa ja teräskielisissä akustisissa kitaroissa metallista.

Metalliset tangot jotka on upotettu kitaran otelautaan. Kieliä painetaan soitettaessa nauhoja vasten, jolloin kielet saadaan soimaan eri sävelissä.

Lauta joka on liimattu kaulan päälle, kiinteä osa kaulaa. Otelautaan on upotettu nauhat, ja usein myös jonkinlaiset otelautamerkit.

Otelautamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otelautaan nauhojen väleihin upotetut merkit jotka auttavat hahmottamaan eri nauhojen paikat otelaudalla näönvaraisesti.

Muovinpala jota käytetään kielten näppäämiseen. Yleensä suunnilleen kolmion muotoinen. Soitettaessa plektraa pidetään yleensä etusormen ja Peukalon välissä, ja plektran kärjellä näpätään kieliä. On olemassa myös metallisia plektroja.

Kitaran rungossa oleva osa jonka yli kielet kulkevat, ja usein myös osa johon kielet toisesta päästä kiinnitetään.

Soittotekniikka jossa kieltä venyttämällä soivan sävelen korkeutta saadaan nostettua. Kieltä venytetään liikuttamalla sitä poikittain otelaudan yli sormella joka kieltä painaa.

Soitossa käytetty erikoistehoste. Äänenkorkeuden jaksottainen nousu ja lasku, kuulostaa "värinältä" tai "väpätykseltä". Kitaralla vibrato toteutetaan venyttämällä kieltä nopeasti puolelta toiselle, tai liikuttamalla sormea nopeasti edestakaisin kielen suuntaisesti, kuitenkin siten että sormi ei ylitä nauhaa missään vaiheessa. Edellisellä tavalla tehtynä vibrato on voimakkaampi kuin jälkimmäisellä.