Kitarakirja/Tabulatuurit ja nuottikirjoitus
Tabulatuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tabulatuuri on tapa merkitä kitaralla soitettavaa musiikkia. Tabulatuurissa on kuusi viivaa jotka esittävät kitaran kieliä. Alin viiva vastaa kitaran paksuinta kieltä, ja ylin viiva ohuinta. Tabulatuuri kuvaa siis kitaran kielet siitä kulmasta josta ne itse soittaessasi näet.
Tabulatuurin viivoille merkitään numeroita, jotka kuvaavat otelaudan nauhoja, joita vasten kielet painetaan. Numero nolla (0) tarkoittaa että kieli soitetaan vapaana, eli sitä ei paineta mitään nauhaa vasten. Tabulatuuria luetaan vasemmalta oikealle.
Tässä on esimerkki tabulatuurimerkintä:
Ylläolevassa tabulatuurissa vasemmalla olevat neljä numeroa peräkkäin eri viivoilla tarkoittavat neljää säveltä jotka soitetaan yksitellen peräkkäin. Oikealla on kaksi numeropinoa, jotka kuvaavat sointuja, eli säveliä jotka soitetaan kaikki samaan aikaan.
Tämä esimerkkitabulatuuri soitetaan seuraavalla tavalla:
- Painetaan A-kieli 3. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan.
- Painetaan D-kieli 2. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan.
- Painetaan D-kieli 5. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan.
- Painetaan G-kieli 5. nauhaa vasten, ja näpätään kieli soimaan.
- Painetaan yhdellä sormella B-kieli 3. nauhaa vasten, ja toisella sormella ohut E-kieli 3. nauhaa vasten, ja näpätään kaikki kolme ohuinta kieltä soimaan.
- Painetaan B-kieli 1. nauhaa vasten, ja näpätään kaikki kolme ohuinta kieltä soimaan.
Nuottien pituudet voidaan ilmaista esim. liitetyn nuottiviivaston avulla tai suoraan tabulatuuriin kirjoitettuna.
Tabulatuureissa käytettäviä merkintöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tabulatuurimerkintä tavat vaihtelevat jonkin verran. Etenkin webistä löytyvissä ASCII-tabulatuureissa on kirjavia merkintöjä.
Legatot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielen taivutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huiluäänet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klassisen kitaran nuottimerkinnät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kitaralle kirjoitetut nuotit on perinteisesti kirjoitettu oktaavia ylemmäs, kuin ne soitetaan. Nykyään tätä merkitään usein G-avaimen alle merkittävällä 8:lla, mutta merkintä jätetään myös usein pois. Jos nuotit on siis kirjoitettu kitaralle eikä avaimen alla ole 8-merkkiä, on ne todennäköisesti tarkoitus soittaa oktaavia alempaa.
Basso- ja diskanttinuotit merkitään erillisinä samaan viivastoon. Peukalolla soitettavien bassonuottien varret osoittavat alas ja diskanttien ylös. Kappaletta opetellessa voi eri äänet opetella ensin erikseen ja lopuksi yhdistää. Ole tarkkana, että opettelet molemmat samoilla sormituksilla.
Vasemman käden sormitukset merkitään nuotin yläpuolelle tai viereen pienillä numeroilla:
- 0 = vapaa kieli,
- 1 = etusormi,
- 2 = keskisormi,
- 3 = nimetön ja
- 4 = pikkusormi.
Oikean käden sormi merkitään kirjaimella:
- p = peukalo,
- i = etusomi,
- m = keskisormi ja
- a = nimetön.
Käytettävä kieli merkitään ympyröidyllä numerolla. Roomalaisella numerolla ilmastaan nauha, jolla etusormi on (kuvassa V).
Kaikkia merkintöjä käytetään säästeliäästi merkiten vain epäselvimmät kohdat.