Lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Wikiaineiston kurssien sisällön yhteenveto.
Tervetuloa opiskelemaan elämänkatsomustietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämänkatsomustiedon opetuksen perusarvoja ovat vapaus ja tasa-arvo sekä elämän arvostaminen. Elämänkatsomustiedon opetus pyrkii antamaan opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta ja hallita omaa elämäänsä. Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi[1]
Elämänkatsomustieto pyrkii lisäämään oppilaan omanarvontuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arjen päätöksien teossa. Opetus antaa perusvalmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä.[1]
Elämänkatsomustieto korostaa järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina. Elämänkatsomustieto ei ole jumalauskoista, eikä se tue uskoa yliluonnolliseen. Erityisesti elämänkatsomustieto opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.[1]
Elämänkatsomustiedon opiskelun tavoitteena on oppia kohtaamaan oma tulevaisuus, tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia, pohtimaan eettisiä asioita, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa. Oppikirjoissa tutustutaan uskonnottomaan kulttuuriin ja etiikkaan. Tavoite on, että opiskelija tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen ja ymmärtää tiedon, totuuden ja arvojen merkityksen ratkaisuja tehtäessä. Kursseilla opitaan, miten inhimillinen tieto syntyy ja miten väitteitä perustellaan, hahmotetaan luonnontieteen todellisuuskäsitystä ja yhteiskunnan asioiden arviointia oikeudenmukaisuuden kannalta.[1]
1. Ihmisen elämä ja etiikka (ET1)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä ja miten sitä voidaan tavoitella.[2]. Ihmisen moraalinen kasvu jatkuu koko elämän ajan. Nuoren elämään vaikuttaa esimerkiksi toveripiirin hyväksyminen tai paheksuminen. Ihminen voi kuitenkin arvostaa esimerkiksi rehellisyyttä, avoimuutta ja totuudenmukaisuutta enemmän kuin yhteisön mielipidettä. Ihminen voi oppia havaitsemaan ja ottamaan huomioon tekojen syitä ja seurauksia sekä omien ja muiden ihmisten vaikuttimia toiminnalleen.[1]
Ristiriitojen keskellä on tärkeää tiedostaa järjen ja perustelujen merkitys ratkaisujen teossa. Yhteisön jäsenenä myös yksilön oma hyvinvointi riippuu siitä, kuinka valmis hän on auttamaan muita ja osallistumaan yhteisönsä toimintaan.[1]
Eräs henkisen aikuisuuden ja yhteiskunnallisen toiminnan vaatimuksia on, että yksilö pystyy perustelemaan omaa arvo- ja todellisuuskäsitystään ja puolustamaan sitä. Hänen on osattava arvioida erilaisia arvoja, aatteita ja käsityksiä. Siksi on tunnettava eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja järkiperäisen etiikan perusteita sekä osattava soveltaa näitä omaan eettiseen pohdintaan ja toimintaan.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mitä ihmisen pitäisi tehdä elämälleen?
- Onko uskonnosta moraalin perustaksi
- Millaisia moraalikäsityksiä on esitetty
- Etiikan luonne
- Moraalisanoja ja moraalikäsityksiä
- Arvot ja tosiasiat
- Ovatko arvot suhteellisia
- Moraalin alkuperä
- Moraali ja käyttäytyminen
- Moraali ja yhteiskunta
- Itsekkyys ja yhteishyvä
- Onko elämällä tarkoitusta
- Elämä luonnonilmiönä
- Elämän kehitys luonnossa
- Elämä yhteisöissä
- Ihmiselämän vaiheet
- Ihmisen moraalinen kehitys
- Käsityksiä onnellisuudesta
- Vapaus ja välttämättömyys luonnossa ja ihmiselämässä
- Elämänkäsitys ja käyttäytyminen
- Oman elämän hallinta
- Ajatustunteiden hallinta
- Ihmisten erilaisuus
- Uskonnottoman elämä kehdosta hautaan Suomessa
- Uskonnottoman oikeusasema Suomessa
- Uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri
- Ihmissuhteet ja elämäntavat
- Ihmissuhderistiriidat
- Moraali ja yhteiskunta
- Rikkaus ja köyhyys
- Suomalaisten elämän muutokset sadan viimeisen vuoden aikana
- Suomalaisten tulevaisuudennäkymiä
- Etiikan käsitykset
- Seurausetiikka
- Velvollisuusetiikka
- Hyve-etiikka
- Etiikan ajankohtaisia kysymyksiä
- Raskaudenkeskeytys
- Armokuolema
- Taide ja elämän sisältö
2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset (ET2)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitä on olemassa? Mitä ympärillämme tapahtuu? Todellisuuden tutkimusta kutsutaan tieteeksi. Tuntemamme kaikkeus koostuu aineesta. Kaikki elollinen koostuu elottomasta. Luontoa on kaikki, mitä on. Ihminen on luonnon osa. Tämän vuoksi on tärkeää tuntea ilmiöiden luonnontieteellinen selittämistapa.[1]
Tässä teoksessa opitaan
- erottamaan hyvään tutkimukseen perustuva tieto valetieteestä
- arvioimaan syitä ja seurauksia luonnossa
- tuntemaan kaikkeuden ja maapallon kehitys pääpiirteissään
- tuntemaan elämän synty ja kehitys maapallolla pääpiirteissään
- ymmärtämään ihmiselämän kiertokulkua
- vastaamaan kysymykseen ”mitä on olemassa”
- tietämään, kenellä on väitteiden todistusvelvollisuus
- tuntemaan, mitä ympäristö ja kulttuuriperintö merkitsee itselle
- tietämään luonnontieteellinen vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta
- tuntemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
- tiedostamaan oman todellisuuskäsityksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä
- arvioimaan oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien valossa[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Todellisuuskäsitysten käsitteitä
- Käsitteiden vaikutus todellisuuskäsitykseen
- Erilaisia todellisuuskäsityksiä
- Käsityksiä hyvästä tieteestä ja hyvästä tieteellisestä menetelmästä
- Tieto
- Totuus
- Todellisuuden luonne
- Mitä on olemassaolo
- Mitä on olemassa
- Havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
- Lainalaisuusoppi, satunnaisuusoppi ja vapaus luonnontieteen näkökulmasta
- Uskontojen vaikutus vapauteen
- Päihteiden vaikutus vapauteen
- Ajattelu aivotutkimuksen valossa
- Mieli
- Jumalatodistusten arvostelu
- Hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen erottaminen
- Elämä luonnonilmiönä
- Kuolema luonnonilmiönä
- Elämän synty ja kehitys maapallolla
- Onko luonnonilmiöllä elämä tarkoitusta
- Kaikkeuden synty ja kehitys
- Todellisuuskäsitykseen vaikuttavia tekijöitä
- Kasvatuksen vaikutus todellisuuskäsitykseen
- Arvojen vaikutus todellisuuskäsitykseen
- Viestintävälineiden välittämä todellisuuskäsitys
- Erilaisia käsityksiä taiteesta
- Ateismin historiaa
- Aineellinen todellisuuskäsitys
- Ihmiskeskeisyys
- Valistus
- Johdonmukainen kokemustieto
- Luontoon perustuva todellisuuskäsitys
- Luontokeskeisyys
- Uskontokuntiin kuulumattomien aseman kehitys Suomessa ja muissa maissa
- Arkikäsitteet ja tiedon luotettavuus
- Tiedon hankintamenetelmiä
- Käsitetieto ja kokemustieto
- Havainnot ja yleistäminen
- Tiedon hankkiminen ja arviointi
- Kenellä on todistuksen taakka
- Ristiriidattomuus ja yksinkertaisuus
- Virhepäätelmien välttäminen
- Oman elämänkäsityksen perusteleminen
3. Ihminen ja yhteisö (ET3)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatellaan, että yhteiskunnan tulisi perustua tasa-arvon ja kansanvallan periaatteille. Siksi on ymmärrettävä, mitä nämä käsitteet tarkoittavat. Kansanvaltaan esimerkiksi kuuluvat myös vähemmistöjen oikeudet. Tasapuolisuuden periaatteille ja toisten oikeuksien kunnioittamiselle perustuu samalla tavoin esimerkiksi työrauha kouluissa.[1]
Elämänkatsomustiedon opetus antaa tietoa uskontokuntiin kuulumattomien asemasta Suomessa ja muualla maailmassa. Sen tehtävänä on kasvattaa osaamaan puolustamaan ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta.[1]
Tässä teoksessa esitellään vallan käyttöön liittyviä käsitteitä ja ongelmia. Tavoitteena on osata arvioida syitä ja seurauksia ihmisyhteisössä. Teoksen tavoite on auttaa ymmärtämään vapauden ja oikeudenmukaisuuden merkitys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys. Tulevaisuuden vaaroihin ja mahdollisuuksiin voidaan varautua.[1]
Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaus
- Tasa-arvo
- Ihmisten erilaisuus
- Käänteinen syrjintä
- Oikeudet
- Rangaistukset
- Valta
- Vallan käsite
- Vallan muodot
- Valta ja kyvyt
- Valta ja kohteiden uskomukset
- Vallan noidankehä
- Valta ja asema
- Epäsuora valta
- Valta suhteena
- Valtio ja sen oikeutus
- Kansanvalta
- Suora kansanvalta
- Edustuksellinen kansanvalta
- Kansanvallan arvostelua
- Uskontojen ja ateismin asema yhteiskunnissa
- Uskontojen ja ateismin vapaus Suomen perustuslaissa
- Uskontojen ja ateismin vapaus muissa Suomen laeissa
- uskontojen ja ateismin vapaus muissa maissa
- Uskontojen ja ateismin vapauden historiaa Suomessa
- Uskontojen ja ateismin vapauden historiaa muissa maissa
- Uskonnolliseen ja ateistiseen suvaitsevuuteen vaikuttaneita tekijöitä
- Uskonnolliset ja ateistiset vähemmistöt Suomessa
- Ihmisoikeuksien kehitys Suomessa
- Ihmisoikeuksien kehitys maailmalla
- Tärkeimmät ihmisoikeudet
- Poliittinen ajattelu
- Poliittisia ajattelusuuntia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Kommunitarismi
- Konservatismi
- Sosialismi
- Kommunismi
- Anarkismi
- Syndikalismi
- Revisionismi
- Reformismi
- Fasismi
- Analyyttinen marxismi
- Feminismi
- Avoin ja suljettu yhteiskunta
- Utopiat ja dystopiat
- Poliittiset vähemmistöt
- Kansalaistottelemattomuus
- Oikeudenmukaisuus
- Oikeus historiallisen muutoksen osana
- Oikeusajattelua nykyään
- Yhteisöjen normit
- Perhe
- Kulttuurit ja vähemmistökulttuurit
- Verkostoitumisen lisääntyminen
- Työn muuttuminen
- Johtaminen
- Sosiaaliturva
- Rikollisuus
- Tarpeet
- Alkoholismi ja huumeet
- Arvomaailma ja sen ohjaaminen
- Oman arvomaailman toteuttamisen mahdollisuus
- Ihmisen perusasenne luontoon
- Ympäristömyötäinen tuotanto ja tekniikka
- Saastuminen ja ympäristösopimukset
- Koneyhteiskunnan haavoittuvuus
4. Kulttuuritaidot (ET4)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tällä kurssilla tutustutaan uskonnottomiin kulttuureihin. Teos auttaa ymmärtämään uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja, yhtäläisyyksiä ja historiallisia juuria. Kurssilla tutustutaan ateistiseen kirjallisuuteen ja uskonnottomien järjestöihin sekä tutkitaan viestintää, taiteita ja kulttuurihistoriaa uskonnottomasta näkökulmasta.[1]
Kurssilla tutustutaan uskonnottoman elämänkäsityksen perusteisiin sekä muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin elämänkäsityksiin. Teos esittelee uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän historian ja nykymuodot Suomessa ja muissa maissa. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä.[1]
Kulttuuritaitoina opitaan tuntemaan inhimilliset perustarpeet ja olosuhteiden vaikutuksia elämänhallintaan. Samalla tutustutaan elämäntapojen ja aatteiden kehitykseen luontaistaloudesta nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan. Uskonnot ovat olleet merkittäviä vallankäytön välineitä ja yhteydessä käsitteellisiin ja aatteellisiin kiistoihin. Uskontojen toiminta sotien yhteydessä, ihmisoikeusajattelun historia ja eri ryhmien ihmisoikeuksien tila ovat tärkeitä aiheita.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ateistinen kulttuuri
- Uskonnottomat kulttuurit
- Maailman kulttuurit
- Hyvien tapojen merkitys
- Uskonnottomien käsitysten levinneisyys
- Uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäiset suhteet, erot, yhtäläisyydet ja historialliset juuret
- Elämän, kulttuurin ja aatteiden kehitys Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
- Valistusajattelun ja teollisen vallankumouksen merkitys
- Nykyaikaistumisen hyötyjä ja haittoja
- Tietoyhteiskunta
- Viestintä uskonnottomasta näkökulmasta
- Oman elämänkäsityksen puolustaminen
- Elämä uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
- Taiteet uskonnottomasta näkökulmasta
- Kulttuurihistoria uskonnottomasta näkökulmasta
- Ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
- Inhimilliset perustarpeet
- Olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
- Uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
- Uskonnottomien syrjintä Suomessa verrattuna vähemmistöuskontoihin kuuluvien syrjintään
- Uskonnottomien syrjinnän historia Suomessa
- Ateistinen kirjallisuus
- Uskonnottomien järjestöt Suomessa ja muualla maailmassa
- Uskonnottomien yhteistoiminta ja suvaitsevuuden merkitys
- Uskonnottomien elämä Suomessa
- Ihmisoikeusajattelun historiaa
- Kehitys eri ryhmien ihmisoikeuksissa
- Hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan
- Nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteet
5. Uskontokritiikin perusteet (ET5)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämän teoksen tarkoitus on antaa tietoa ja käsitteellisiä välineitä, joiden avulla voi pohtia ja eritellä todellisuuskäsityksiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on muodostaa, jäsentää ja arvioida omaa elämänkatsomustaan sekä arvostaa muiden kulttuurien perinteitä.[1]
Kurssilla tutkitaan, mitä eroa on ilmiöiden myyttisellä selittämisellä ja tieteellisellä selittämisellä. Arvostelu on olennainen osa tiedettä, koska virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa. Kurssi opettaa vertailemaan erilaisia todellisuuskäsityksiä ja antaa yleiskatsauksen ateismin historiaan sekä muiden käsitysten historiaan. Tarkoitus on oppia ymmärtämään aineellista tapaa selittää todellisuutta sekä käsitysten muodostamiseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja psykologisia tekijöitä.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Selittäminen tieteessä
- Arvostelu on olennainen osa tiedettä
- Kenen on todistuksen taakka
- Aineellinen tapa selittää todellisuutta
- Mitä merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
- Tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen ero
- Virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
- Selittäminen suomalaisessa kulttuurissa kivikaudelta nykypäivään
- Selittäminen eri aikoina ja eri kulttuureissa
- Ateismin olemus
- Uskonnon määritelmä
- Uskontojen historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
- Uskontokritiikki
- Jumalatodistusten kritiikki
- Ateismin puolustaminen
- Pahan ongelma
- Uskontojen geneettinen selittäminen
- Uskontojen sosiologinen selittäminen
- Uskontojen poliittinen selittäminen
- Uskontojen psykologinen selittäminen
- Uskontojen biologinen selittäminen
- Ateismin historia
- Uskonnottomien järjestötoiminta Suomessa
- Uskonnottomien järjestötoiminta muualla maailmassa
- Uskonnottomien julistuksia ja ohjelmia Suomessa ja muualla
- Ateistien ajatuksia nykyään
- Ateismin ja kristinuskon välinen taistelu länsimaissa
- Ateismin ja uskontojen välinen taistelu muualla
- Uskonnollinen fundamentalismi ja muita tulevaisuuden uhkia