Siirry sisältöön

Metsät/Lehdot

Wikikirjastosta

Lehdot ovat Suomen metsistä lajirikkaimpia. Lehdoille tyypillisiä piirteitä ovat runsasravinteinen multamaa ja laaja kirjo erilaisia kasveja. Lehto mielletään yleensä lehtimetsäksi, mutta siinä voi kasvaa myös esim. kuusta istutettuna. Lehtoja löytyy meiltä vain eteläisestä Manner-Suomesta ja saaristosta. Pohjoisempana kasvukauden lyhyys ja ilmaston kylmyys tulevat ongelmiksi. Suuri osa lehdoista on raivattu pelloiksi niiden ravinteikkaasta maaperästä johtuen.

Lehdon kasvit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdolle tyypillisiä kasveja ovat lehtipuut. Lisäksi niistä löytyy monia pensaita, esim. näsiä, koiranheisi, lehtokuusama ja viinimarjapensaat. Lehdoissa kasvaa tyypillisesti saniaisia. Tyypillisiä lehtojen ruohovartisia kasveja ovat mm. erilaiset vuokot, sudenmarja ja kielo.

Kenttäkerroksessa kasvaa erilaisia lehväsammalia ja ruusukesammalia. Seinä-, kerros- ja kynsisammalet eivät ole lehdoissa tyypillisiä.

Lehdoista ei löydy juuri lainkaan jäkäliä, lukuunottamatta puiden runkoja ja oksia. Varpuja ei yleensä ole, mutta joskus kuivahkosta lehdosta voi löytyä esim. mustikkaa ja puolukkaa.

Lehdon maaperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdon maaperä muodostuu maahan pudonneista lehdistä, ruohoista ja heinistä jotka ovat maatuneet täysin, muodostaen rehevää multaa. Lahoamisen ollessa täydellistä, ravinteet vapautuvat tehokkaasti takaisin maaperään, ja edelleen muiden kasvien käytettäväksi.