Romanian kieli
Huomautus: Tämä kirja ei ole asiantuntijan tarkastama.
Romanian kieli (limba română) on enimmäkseen Euroopassa puhuttava romaaninen kieli, jonka äidinkielisiä puhujia lienee vajaa 30 miljoonaa. Kieli on virallisen kielen asemassa Romaniassa. Sen lisäksi se on yhtenä virallisena kielenä Serbian puolella Vojvodinan autonomisessa tasavallassa, jossa on yhteensä kuusi virallista kieltä. Moldovassa virallisena kielenä on romania, jota kutsutaan siellä moldovan kieleksi. Itse Romaniassa muita keskeisiä kieliä ovat muun muassa unkari ja saksa sekä romanin kieli, joka ei ole romanian lähisukukieli vaan romaniväestön indoarjalainen kieli.
Romanian kieli poikkeaa muista romaanisista kielistä pitkälti sanastoltaan, jossa on runsaasti slaavilaista sekä turkkilaista aineistoa. Vanhoja ovat myös muun muassa aromanian ja madjaarien kielten sekä albanialais- ja daakialaisperäiset ainekset. Kielessä on myös kolme substantiivin sukua kuten vanhassa latinassa, mikä on harvinaista romaanisten kielten joukossa.
Kieltä kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin 1800-luvulle, mutta sittemmin siirryttiin modifioituun latinalaiseen kirjaimistoon. Moldaviassa kyrillinen kirjaimisto otettiin käyttöön, kun alue liitettiin Neuvostoliittoon ja säilyi neuvostovallan ajan ja kieli eriytyi jonkin verran saaden uudissanoja venäjästä. Moldovassa käytettyä romaniaa pidettiin neuvostovallan aikana omana kielenään lähinnä poliittisista syistä. Myös Moldovan vuoden 1994 perustuslaissa viralliseksi kieleksi määriteltiin moldovan kieli, jota mm. Moldovan tiedeakatemia pitää romaniana.
Nykyään romanian kieli on romaanisista kielistä viidenneksi puhutuin espanjan, portugalin, ranskan ja italian jälkeen ja sitä voi pitää kulttuurisesti aliarvostettuna. Osa romanialaisista tutkijoista pitää ranskaa romanian lähimpänä sukulaiskielenä, mikä voi johtua osin runsaasta kulttuurivaihdosta ja sitä kautta kertyneistä lainasanoista. On olemassa laajalle levinnyt käsitys, jonka mukaan Länsi-Euroopan kansat ovat tavoitelleet siirtomaavallan asemaa samalla kun Itä-Eurooppa on taistellut mitä erilaisimpia maahantunkeutujia vastaan, mikä selittäisi, miksi itäeurooppalaisista maista vain Kreikka ja Venäjä ovat historiallisena aikana saavuttaneet suurvalta-aseman. Romaniaahan ei ole kokonaisena itsenäisenä valtiona ollut olemassa ennen vuotta 1859 paitsi lyhyen jakson vuonna 1599, jolloin Mikael Suuri onnistui yhdistämään hetkeksi maan suuret alueet Valakian, Moldavian, Dobrogean ja Transilvanian.
Kirjan lukeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos epäilyttää, kannattaako romaniaa opiskella, on hyvä tietää, että sen äidinkielisiä puhujia on maailmassa kolmisenkymmentä miljoonaa ja heistä suurin osa asuu Euroopan unionin alueella. Moniko tuttavistasi osaa romaniaa edes välttävästi?
Tämä kirja lähtee aivan alkeista. Kirjaa kannattaa lukea oppitunneittain. Asioita on välillä syytä tarkastella yleistä-, kielioppi- ja sanasto-osioiden avulla. Kuvatekstit ovat osittain romaniaksi, ja ne kannattaa yrittää selvittää ensin itsekseen vaikkapa sanaston avulla. Asiat toistuvat eri kappaleissa.
| Romanian kielen kappaleet | |||
| Yleistä | Kielioppia | ||
|
| |||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Florin Dimulescu: Romania-Suomi-Romania sanakirja Dicționar Român-Finlandez-Român, Artemira 2006, Tampere, ISBN 952-92-0485-X
- Mika Sarlin: Romanian kielioppi, 2., uud. p., Helsinki: Books on Demand GmbH, 2009. ISBN 978-952-498-236-8.
- Dana Gall: Beginner's Romanian, Eurolingua, Hippocrene Books, New York, 1994. ISBN 0-7818-0208-3