Romanian kieli/Yleistä

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Romanian kielen kappaleet

Etusivu 100 percent.svg   

Yleistä 75%.svg    Kielioppia 50%.svg   

Sanastoa 00%.svg   


Oppitunti 1 100 percent.svg   

Oppitunti 2 100 percent.svg   

Oppitunti 3 25%.svg   

Oppitunti 4 00%.svg   

Oppitunti 5 00%.svg   

Oppitunti 6 00%.svg   

Romanian kieltä kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin 1800-luvulle, mutta sittemmin siirryttiin modifioituun latinalaiseen kirjaimistoon. Romanialaisilla on viisi erikoismerkkiä:

Applen näppäimistöä romanialaisin erikoismerkein

â Â, joka ääntyy samoin kuin î Î, on ainoa kielelle omintakeinen äänne, jota ei esiinny meille tutummissa kielissä. Vokaali ă Ă on suunnilleen ä:n ja ö:n välimuoto. Konsonantti ș Ș on kuin tavallinen suhuässä kuten esimerkiksi tšekkien š, ja ț Ț on äänneasultaan "ts". Ehdat romanialaiset kirjaimet Ț ț Ș ș (pilkku kirjaimen alla) eivät ole samat merkit kuin eräiden kielten sediljillä varustetut t ja s (eli Ţ ţ ja Ş ş), vaan alalisuke on irtonaisempi. Tässä kirjassa käytetään virallisia romanialaisia kirjaimia.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

kirjain Lähinnä suomen kieltä vastaava äännearvo
a A a
â Â erikoinen, omintakeinen äänne, suunnilleen huulet kuin i-, kieli kuin o-asennossa
ă Ă ä:n ja ö:n välimuoto
b B b
c C k, kuitenkin vokaalien e ja i edellä . Sanan lopussa painoton i jää lähes sanomatta.
d D d
e E e, kuitenkin persoonapronominien ja olla-verbin e-alkuisissa muodoissa kirjain ääntyy lähes je
f F f
g G g, kuitenkin vokaalien e ja i edellä
h H h
i I i
î Î kielelle ominainen äänne, lausutaan kuten â, ei käytetä pääsääntöisesti sanan keskellä
j J ž, soinnillinen suhu-s
k K k, esiintyy enimmäkseen lainasanoissa
l L l
m M m
n N n
o O o
p P p
q Q k, enimmäkseen lainasanoissa
r R r
s S s
ș Ș š, suhu-s
t T t
ț Ț ts
u U u
v V v
w W v, enimmäkseen lainasanoissa
x X ks
y Y i (ns. kreikkalainen i, igrec), enimmäkseen lainasanoissa
z Z z, soinnillinen s

Huomattavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. che ääntyy kuin ke
  2. chi ääntyy kuin ki
  3. ghe ääntyy kuin ge
  4. ghi ääntyy kuin gi

Lisäksi kieleen kuuluu ng-äänne.

Sanojen paino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Substantiivien kuin muidenkin sanojen paino on perusmuodossa yleensä jollain kolmella viimeisellä tavusta. Itse sanat eivät taivu paljon, mutta artikkeli taipuu. Taivutettaessa paino ei pääsääntöisesti siirry.

Käytännön kieltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mititei la gratar - mâncare românească tradițională. Vă rog!
  • Scuzați, anteeksi
  • Poftiți, olkaa hyvä
  • Vă rog, olkaa hyvä (sananmukaisesti: Teitä pyydän)
  • Mulțumesc, kiitos
  • Da, kyllä
  • Nu, ei