Ruoka-aineopas/Yrtit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anisiiso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agastace foeniculum WPC.jpg

Anisiiso (Agastache foeniculum), muilta nimiltään yrtti-iiso ja anisiisoppi on aniksen makuinen mauste- ja koristekasvi. Se on monivuotinen, lähes metrin korkuiseksi kasvava pensas, jolla on violetit tähkäkukinnot. Anisiiso on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomessa anisiison viljely on aloitettu 1981 Frantsilan yrttitilalla Hämeenkyrössä.

Maustamiseen käytetään kasvin kukkia ja lehtiä. Ne sopivat hyvin jälkiruokien, hillojen, salaattien ja teen mausteeksi. Anisiiso soveltuu myös itämaisiin ruokiin paprikan tai soijakastikkeen kanssa. Kuivatusta kasvista voi valmistaa teetä. Kauniita kukkia voi käyttää esim. jälkiruokien koristeluun.

Maustamisen lisäksi anisiisoa on käytetty ruoansulatus- ja hengitysvaivoihin.

Basilika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basil leaves.jpg

Basilika (Ocimum basilicum) on Intiasta kotoisin oleva voimakasarominen, mintunsukuinen maustekasvi. Sitä kasvatetaan myös koristekasvina. Basilika on yksivuotinen, pensasmaisesti kasvava ruohokasvi. Lehdet ovat vihreät tai punaiset, ja latvaan kasvavat pienet punaiset tai valkeat kukat. Basilika kestää kylmyyttä huonosti, mistä syystä ulkona viljellyt taimet kärsivät helposti hallasta.

Basilikasta käytetään mausteeksi lehdet. Myös lehtien aromaattinen öljy sopii maustamiseen. Öljyä tai viinietikkaa voi maustaa laittamalla pulloon basilikan oksan. Basilika on suosittu erityisesti Italialaisessa ja Thai-keittiössä. Siitä valmistetaan mm. pestotahnaa. Basilika sopii käytettäväksi tomaatin kanssa, esimerkiksi pastakastikkeessa. Basilika soveltuu myös salaatteihin, useisiin kasvis- ja liharuokiin ja leivonnassa esim. leivän mausteena.

Basilikalla on virkistävä vaikutus. Sitä voidaan käyttää helpottamaan kouristuksia ja edistämään ruoansulatusta. Basilikalla on myös antiseptisiä ominaisuuksia.

Kirveli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirveli (Anthriscus cerefolium) on sarjakukkaisiin kuuluva maustekasvi, joka muistuttaa ulkomuodoltaan hiukan persiljaa, lukuunottamatta sen lehtien karvapintaisuutta. Kirveli kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Aasiassa ja Etelä-Venäjällä.

Anismaiselta maistuva kirveli kuuluu mm. ranskalaisen keittiön mausteisiin. Se soveltuu käytettäväksi mm. omeleteissa, keitoissa, sieni- ja kasvisruoissa.

Kirveli ei kestä kysentämistä, vaan se lisätään tuoreena jo valmistettuun ruokaan.

Kynteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynteli on timjamin sukuinen maustekasvi.

Lipstikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meirami[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minttu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oregano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persilja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakuuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosmariini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruohosipuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitruunamelissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitruunamelissa (Melissa officinalis) on kotoisin Välimeren alueelta. Se kasvaa lämpimillä ja aurinkoisilla paikoilla runsasravinteisessa maassa.

Sitruunamelissan maku on nimensä mukaisesti sitruunamainen. Se soveltuu käytettäväksi parhaiten tuoreena, sillä kuivaus heikentää sen aromia. Maustamiseen käytetään kasvin lehtiä, joita voi käyttää mm. jälkiruokien ja salaattien koristeeksi. Makunsa puolesta sitruunamelissaa voi käyttää kaikkeen siihen mihin sitruunaakin.

Tilli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilli (Anethum graveolens) on kotoisin Aasiasta, ja kasvaa luonnonvaraisena Välimeren alueella. Tilliä on viljelty muinaisen Egyptin alueella rohtokasvina ja hajusteeksi.

Tilli on erityisen suosittu Pohjois- ja Itä-Euroopan keittiöissä. Siitä voidaan käyttää maustamiseen sekä lehdet että kukinto.

Timjami[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]