Ruotsin kieli/Verbien taivutus
Verbit taipuvat neljässä eri konjugaatiossa, joiden lisäksi on olemassa epäsäännöllisiä verbejä. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta konjugaatiosta. Kullekin konjugaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu.
| infinitiivimuoto | preesens | imperfekti | supiini | |
|---|---|---|---|---|
| I | jobba | jobbar | jobbade | jobbat |
| IIa | ringa | ringer | ringde | ringt |
| IIb | köpa | köper | köpte | köpt |
| III | bo | bor | bodde | bott |
| IV | bli | blir | blev | blivit |
| epäs. | sälja | säljer | sålde | sålt |
Huomattavaa:
- Toisen konjugaation verbi kuuluu IIb:hen, jos sen viimeinen konsonantti on k, p, t, s tai x("koputus x"). Muussa tapauksessa se kuuluu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta IIa:han.
- Epäsäännöllisillä ja nelosryhmän verbeillä ei ole varsinaista logiikkaa taipumisessa, Wikikirjastossa on lista sekä IV-konjugaation että epäsäännöllisistä verbeistä.
Supiinia käytetään menneen ajan muodoissa ja apuverbinä on ha: perfektissä muodossa har ja pluskvamperfektissä hade.
Tulevaa aikaa, erityisesti lähitulevaisuutta käsitellessä voidaan käyttää myös tavallista preesensiä. Muita mahdollisia tapoja ovat kommer att + infinitiivi -rakenne sekä apuverbin ska(ll) tai tänker avulla. Modusten muodostus tapahtuu apuverbeillä lukuunottamatta yksikön 2., 3. ja monikon 2. persoonan imperatiivia. Muuten imperatiivi muodostetaan verbin låta imperatiivista, persoonapronominista ja pääverbin perusmuodosta. Konditionaali muodostetaan skulle-apuverbillä ja infinitiivillä, potentiaali torde-apuverbillä ja infinitiivillä.