S1 Minä ihmisenä/Ihmisen syntyminen

Uusi ihminen saa alkunsa munasolun hedelmöityksessä

Hedelmöitys tapahtuu, kun miehen siittiösolu yhtyy naisen munasolun.

Jokainen uusi ihminen on saanut alkunsa naisen munasolun hedelmöityessä miehen siittiösolulla. Tapahtumasarja saa alkunsa yhdynnästä, jossa miehen siittimestä purkautuu lukuisia siittiösoluja naisen emättimeen. Hedelmöitys tarkoittaa siis siittiön ja munasolun yhdistymistä. Hedelmöitys voidaan tehdä myös keinotekoisesti eli keinohedelmöityksellä. Siittiösoluilla on pieni häntä, jonka avulla ne uivat emättimestä kohdun kautta munanjohtimeen. Lopulta yksi siittiösoluista pääsee munasolun sisälle ja näiden kahden sukusolun tumat yhtyvät. Näin syntyy hedelmöitynyt munasolu ja uusi ihminen on saanut alkunsa. Tällöin sanotaan, että nainen on raskaana.

Alkio kasvaa sikiöksi kohdussa

Kuva-animaatio näyttää sikiön kehityksen äidin vatsassa 9 kuukauden aikana.

Hedelmöitynyt munasolu alkaa heti jakautumaan ja siitä kehittyy ihmisen alkio. Alkio on ensin niin pieni, ettei sitä voi edes nähdä paljain silmin. Alkio kiinnittyy kohdun seinämään. Alkion ja kohdun yhtymäkohtaan kehittyy istukka. Kahdeksan viikkoa hedelmöitymisen jälkeen isommaksi kasvanutta alkiota aletaan kutsua sikiöksi. Sikiö on silloin jo kolmen senttimetrin mittainen. Sikiö on kiinnittynyt istukkaan napanuoran välityksellä. Napanuoran kautta sikiö saa happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä.

Sikiö jatkaa kasvuaan äidin kohdussa. Äiti voi tuntea vatsan nahkan läpi, kun sikiö liikkuu. Äidin vatsa kasvaa suuremmaksi sikiön kasvaessa. Sikiö kuulee kuohtuun äidin puheen ja saattaa vastata potkaisemalla vatsan hellään silittelemiseen. Lopulta sikiö on kasvanut niin suureksi, että sen on jo ahdasta olla kohdussa.

Raskaus päättyy synnytykseen

Kun hedelmöitymisestä on kulunut kolmekymmentäkahdeksan viikkoa eli yhdeksän kuukautta, on sikiön aika syntyä. Synnytyksessä kohtu alkaa supistelemaan. Se auttaa äitiä ponnistamaan lapsen emättimen kautta ulos kohdusta. Vastasyntynyt lapsi on vielä pitkään riippuvainen äidistään. Se tarvitsee ravinnokseen äidinmaitoa ja kehittyäkseen vanhempien hellää huolenpitoa.

Lapsi perii geenit vanhemmiltaan

Koska lapsi saa alkunsa miehen ja naisen solujen yhdistyessä, lapsi saa perintötekijöitä eli geenejä molemmilta vanhemmiltaan. Geenit määräävät tiettyjä ominaisuuksiamme. Esimerkiksi sellaiset ulkonäköseikat, kuten silmien väri ja nenän muoto ovat geenien määräämiä.

Tehtäviä ja pohdittavaa

1. Vertaa omaa ulkonäköäsi vanhempiesi ulkonäköön. Mitä yhtäläisyyksiä löydät?
2. Selvitä, millainen olit vauvana.