S1 Minä ihmisenä

Wikikirjastosta


Artikkeleiden vieressä olevat kuvakkeet kertovat artikkeleiden kehitysasteesta.

Artikkeleiden kehitysasteet
Aloitettu:     Kehittyvä:     Puolivalmis/voi käyttää osittain:     Kehittynyt/voi käyttää :     Ensimmäinen luonnos valmis/voi käyttää:    

"S1 Minä ihmisenä: Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksen ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita."

Esipuhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääset lukemaan tai muokkaamaan kutakin artikkelia klikkaamalla linkkiä kohdassa "pääartikkeli". Insertissä kerrottu kohdeluokka-aste on vain suuntaa antava ja kertoo tekstin laajuudesta ja sisällön yksityiskohtaisuudesta.

Miten ihmiskeho toimii?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luut ja lihakset    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luut ja lihakset

Luusto muodostaa ihmiskehon tukirangan. Ihmiskehossa on yli 200 erilaista luuta, joiden tehtävä on pitää meidät pystyssä, ja yhdessä lihasten kanssa mahdollistaa liikkuminen. Luusto myös suojaa tärkeimpiä sisäelimiämme. Luiden lisäksi tarvitsemme liikkumiseen lihaksia. Niitä on ihmiskehossa yli 600. Halutessasi voit supistaa lihaksia. Lihakset ovat kiinnittyneet luihin, ja kun lihaksia supistetaan, luut liikkuvat.

Tämä artikkeli kertoo perusasioita luista ja lihaksista, sekä näistä huolehtimisesta. Artikkeli soveltuu 3-4 -luokkalaisille.

Ruuansulatus    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruuansulatus

Ruoka, jota syömme, sisältää runsaasti elämälle, jaksamiselle, kasvulle ja terveydelle välttämättömiä aineita sekä energiaa. Ihmisen elimistö ei pysty käyttämään ruokaa sellaisenaan, vaan se täytyy sulattaa. Siksi ihmisellä on ruuansulatuselimistö. Ruuansulatuselimistön tehtävä on pilkkoa ja sulattaa ruoka niin, että elimistö voi käyttää ruuan sisältämät ravintoaineet ja energian hyväkseen. Miten ruuansulatus toimii?

Tämä artikkeli käy läpi ruuansulatuksen tehtävän ja vaiheet pääpiirteissään. Teksti sopii vaikeusasteeltaan 3-4 -luokkalaisille.

Hengitys    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hengitys

Ihmiskeho koostuu miljoonista ja miljoonista erilaisista soluista. Toimiakseen ja pysyäkseen elossa solut tarvitsevat happea. Solut käyttävät hapen, jolloin syntyy ihmiselle haitallista kaasua nimeltä hiilidioksidi. Hiilidioksidi on saatava pois elimistöstä. Hapen ottamista ja hiilidioksidin poistamista varten meillä on keuhkot.

Tämä kappale kertoo keuhkojen tehtävästä ja hengityselimistöstä yleisesti. Tarkempi kuvaus keuhkoista löytyy kappaleesta Keuhkojen toiminta.

Keuhkojen toiminta    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Keuhkojen toiminta

Tämä artikkeli syventää tietoja keuhkojen rakenteesta, niiden tehtävästä ja toiminnasta. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 5-6 -luokkalaisille.

Sydän ja verenkierto    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sydän ja verenkierto

Ihmiskeho koostuu soluista. Toimiakseen nämä solut tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoaineita. Verenkiertoelimistön tehtävä on kuljettaa näitä ja muita aineita kaikkialle ihmisen kehoon. Sydämen tehtävä on pumpata verta liikkumaan verisuonissa.

Tämä teksti kertoo sydämen ja verenkierron perusperiaatteet sekä siitä, miten keuhkot liittyvät verenkiertoon. Tarkemin kuvaus sydämestä löytyy kappaleesta Sydämen toiminta.

Sydämen toiminta    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sydämen toiminta

Tämä artikkeli on tarkoitettu syventäväksi tiedoksi sydämen toiminnasta. Artikkelin tekstin vaikeusasteen olisi hyvä soveltua 5-6 -luokkalaisille.

Mitä veri on?    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mitä veri on?

Aistit    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aistit

Ihmisellä on viisi perusaistia: näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaisti. Aistien tehtävä on kerätä tietoa ympäristöstä. Jokaisella aistilla on oma aistinelin, joka on erikoistunut juuri tietyn aistiärsykkeen vastaanottoon. Aistitieto kulkee hermoratoja pitkin aivoihin, jossa itse aistimus syntyy.

Tämä artikkeli kertoo aisteista ja niiden tehtävistä pääpiirteissään. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 2-4 -luokkalaisille.

Kuulon ja näön suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuulon ja näön suojelu

Tässä artikkelissa kerrotaan kuulon ja näön suojelun tärkeydestä ja siitä, miten näitä voi suojata. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 3-4 -luokkalaisille.

Kuinka korva toimii?   [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuinka korva toimii?

Tämä artikkeli syventää tietoa korvan rakenteesta ja toiminnasta, sekä siitä, miten kuuloaistimus syntyy. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 5-6 -luokkalaisille.

Miten silmä toimii?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Miten silmä toimii?

5-6 -luokkalaisille soveltuva syventävä teksti silmän rakenteesta ja toiminnasta.

Aivot ohjaavat kehoa    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aivot ohjaavat kehoa

Aivot keräävät tietoa aisteilta. Tieto kulkee aisteilta aivoille hermoratoja pitkin. Aivot myös ohjaavat kehon toimintoja ja lähettävät käskyjä kaikkialle kehoon hermoratoja pitkin.

Tämä artikkeli kertoo aivojen tehtävästä ja hermostosta yleisellä tasolla. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 3-4 -luokkalaisille.

Aivot ja keskushermosto    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aivot ja keskushermosto

Aivot ovat ihmisen kaikkea toimintaa ohjaava elin. Aivoissa sijaistevat tunteet, ajatukset ja muisti. Aivojen avulla ohjaamme itseämme. Aivot saavat tietoa aisteilta sekä lähettävät käskyjä elimistölle keskus- ja ääreishermoston välityksellä.

Tämä artikkeli kertoo aivojen ja keskushermoston tehtävistä ja toiminnasta, sekä näiden yhteistyöstä. Teksti soveltuu vaikeusasteeltaan 5-6 -luokkalaisille.

Terveys ja hyvinvointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveys syntyy arjen valinnoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä artikkelissa esitellään terveyden osa-alueet ja kerrotaan esimerkkejä arjen valinnoista, joilla terveyteen voi vaikuttaa.

Terveellinen ravinto on monipuolista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pukeudu sään mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pukeudu sään mukaan

Sairauksia voi ehkäistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iho ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Iho ja ulkonäkö

Ihminen on luotu liikkumaan    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveys on hyvinvointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnista temperamenttisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tunnista temperamenttisi

Itsetunto kehittyy vuorovaikutuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunteiden ilmaiseminen vaatii taitoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uni ja lepo uudistavat kehoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syö terveellisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Syö terveellisesti

Syömishäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Syömishäiriöt

Tähän kirjoitetaan inserttiteksti Syömishäiriöt-kappaleesta.

Hygienia    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hygienia

Seurustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen elämän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiselämän vaiheet    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ihmiselämän vaiheet

Tähän kirjoitetaan inserttiteksti ihmiselämän vaiheet -kappaleesta.

Ihmisen syntyminen    [muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ihmisen syntyminen

Miehen keho tuottaa siittiösoluja ja naisen keho tuottaa munasoluja. Ihmiselämä alkaa, kun mieheltä saatava siittiösolu hedelmöittää naiselta tulevan munasolun. Munasolun hedelmöittyessä nainen tulee raskaaksi. Hedelmöittynyt munasolu alkaa kehittyä naisen kohdussa. Sikiö kasvaa ja kehittyy kohdussa 9 kuukautta, minkä jälkeen lapsi syntyy.

Murrosikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Murrosikä

Tähän kirjoitetaan inserttiteksti murrosiästä.

Seksuaalisuuden kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän kirjoitetaan insertti Seksuaalisuuden kehittyminen -kappaleesta.

Identiteetin kehittyminen