Siirry sisältöön

S3 Keskiaika/Euroopan keskiaika alkaa antiikin päättymisestä

Wikikirjastosta
S3 Keskiaika – Sisällysluettelo

Mikä ihmeen keskiaika?

Euroopan keskiaika alkaa antiikin päättymisestä

Elämää keskiajalla

Varhaiskeskiajalla ihmiset muuttivat pois kaupungeista

Keskiaika alkaa antiikin päättymisestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä animaatio näyttää, kuinka Rooman imperiumi laajeni eri aikoina, kunnes jakautui kahtia ja Länsi-Rooma tuhoutui.
Tämä animaatio näyttää, kuinka Rooman imperiumi laajeni eri aikoina, kunnes jakautui kahtia ja Länsi-Rooma tuhoutui. Mitä nykyisiä valtioita kuului Rooman imperiumiin? Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Nykyään Roomasta puhuttaessa tarkoitamme Italian pääkaupunkia, joka tunnetaan turistinähtävyyksistään, pizzasta ja jalkapallosta. Antiikin Roomasta puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin pari tuhatta vuotta sitten Välimeren ympärille kasvanutta valtavaa suurvaltaa. Vuosisatojen aikana Rooman valtakunta laajeni ja valloitti suuren osan nykyistä Eurooppaa. Valtavan imperiumin hallitseminen ja puolustaminen oli kuitenkin kallista ja vaikeaa. Myös sisäiset riidat vallasta repivät valtakuntaa ja antiikin Rooma jakautui kahtia Länsi- ja Itä-Roomaksi vuonna 395. Itä-Rooma, joka tunnetaan myös nimellä Bysantti, jatkoi kukoistustaan vielä tuhat vuotta, mutta Länsi-Rooman vaikeudet jatkuivat. Lopulta vuonna 476 Länsi-Rooma kukistui, kun sen viimeinen keisari joutui luopumaan vallastaan.

Mennyttä aikaa on tapana jakaa ajanjaksoihin, jotta sitä olisi helpompi hahmottaa. Yksi tapa jakaa menneisyyttä on jako vanhaan aikaan, (jonka osa antiikki oli), keskiaikaan ja uuteen aikaan. Myöhempien aikojen historioitsijat ovat päättäneet, Rooman valtakunnan kukoistuskautta kutsutaan nykyään antiikiksi. Kun Länsi-Rooma kukistui, päättyi yksi aikakausi ja elinolot alkoivat muuttua. Perinteisesti historian tutkijat ovatkin ajatelleet, että tuohon vuonna 476 tapahtuneeseen Länsi-Rooman tuhoutumisen katsotaan antiikin aikakauden päättyvän ja keskiajan alkavan.

On tärkeää ymmärtää, että vuonna 476 eläneet ihmiset eivät ajatelleet elävänsä antiikkia tai heränneet yhtenä päivänä päättäen, että "nyt elämmekin keskiaikaa". Heidän elämänsä kulki omaa rataansa ja nimitykset aikakausille ovat antaneet myöhempien aikojen historijoitsijat.

Itä-Rooman eli Bysantin kukoistus jatkui Länsi-Rooman tuhouduttua vielä noin tuhat vuotta. Bysantin pääkaupunki oli Konstantinopoli, joka nykyään tunnetaan nimellä Istanbul. Hagia Sofia on Istanbulissa sijaitseva vuorotellen kristittyjen kirkkona ja muslimien moskeijana toiminut rakennus, joka valmistui jo vuonna 537.
Itä-Rooman eli Bysantin kukoistus jatkui Länsi-Rooman tuhouduttua vielä noin tuhat vuotta. Bysantin pääkaupunki oli Konstantinopoli, joka nykyään tunnetaan nimellä Istanbul. Hagia Sofia on Istanbulissa sijaitseva vuorotellen kristittyjen kirkkona ja muslimien moskeijana toiminut rakennus, joka valmistui jo vuonna 537.

Tämä on kuitenkin vain yksi tapa jakaa aikaa jaksoihin. Länsi-Rooman kaatumisen nostamista keskiajan aloitukseksi on kritisoitu liiallisesta länsi- ja Eurooppakeskeisyydestä. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että esimerkiksi islamin syntyä Arabian niemimaalla 600-luvulla on pidetty toisena sellaisena yhteiskunnallisena muutoksena, joka voitaisiin nostaa kahden aikakauden rajaksi. Historian tutkijat eivät siis ole yksimielisiä siitä, milloin tarkkaanottaen keskiaika alkoi. Siksi monet nykytutkijat sanovatkin mieluiten keskiajan alkaneen joskus 400- ja 600-lukujen välillä. Myöskään keskiajan päättymisestä ei olla yksimielisiä. Siksi monet tutkijat sanovat mieluiten keskiajan päättyneen joskus 1300- ja 1500-lukujen välillä.

Keskiaika on siis vain termi, jota on tapana käyttää, kun puhutaan tuosta noin 1000 vuotta kestäneestä ajanjaksosta, joka alkoi joskus 400- ja 600-lukujen välillä ja päättyi suunnilleen tuhat vuotta myöhemmin joskus 1300- ja 1500-lukujen välillä. Keskiajan ei myöskään katsota alkaneen ja päättyneen kaikkialla maailmassa samaan aikaan. Esimerkiksi nykyisen Suomen alueella keskiajan katsotaan alkaneen vasta vuonna 1155.

Pohdi tässä välissä!
  • Mitä historiallisesti merkittäviä yhteiskunnallisia tapahtumia historijoitsijat ovat esittäneet antiikin ja keskiajan vaihtumisen rajaksi? sijoittaan antiikin vaihtumisen keskiajaksi?
  • Mitä menneisyyden ajanjaksoa kutsutaan nykyään keskiajaksi?

Tuhatvuotista keskiaikaa jaetaan pienempiin jaksoihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvan aikasuora havainnollistaa sinulle yhtä tapaa jakaa menneisyyttä ajanjaksoihin.
Kuvan aikasuora havainnollistaa sinulle yhtä tapaa jakaa menneisyyttä ajanjaksoihin.


Keskiaika jaetaan historiankirjoituksessa usein kolmeen pienempään ajanjaksoon. Tutustuessasi keskiaikaan saatat törmätä tähän keskiajan kolmijakoon ja siksi on hyvä tietää, mitä näillä tarkoitetaan. Ensimmäinen ajanjakso on varhaiskeskiaika, jolla tarkoitetaan keskiajan alkupuoliskoa eli suunnilleen 400-luvulta 800-luvulle kestänyttä ajanjaksoa. Varhaiskeskiaikaa seurannutta jaksoa kutsutaan usein sydänkeskiajaksi. Sydänkeskiajalla tarkoitetaan keskiajan keskimmäistä vaihetta eli suunnilleen 800- ja 1200-lukujen välistä aikaa. Keskiajan loppupuoliskoa kutsutaan usein puolestaan myöhäiskeskiajaksi. Tällä tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkoi suunnilleen 1200-luvulla ja kesti keskiajan päättymiseen eli jonnekin 1300- ja 1500-lukujen välille.

Pohdi tässä välissä!
  • Kauanko keskiaika kesti?
  • Mitä tarkoitetaan termeillä varhais-, sydän- ja myöhäiskeskiaika?