S3 Yhteiselämän perusteita/Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Argumentti on perusteltu väite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka emme sitä ehkä aina huomaakaan, meihin yritetään vaikuttaa monin eri tavoin joka päivä. Mielipiteitämme yritetään muokata, jotta meidät saataisiin toimimaan tietyllä tavalla, kannattamaan tai vastustamaan jotain. Joskus vaikuttamisyritykset ovat helposti huomattavissa, mutta toisinaan vaikuttaminen on piilossa. Esimerkkinä piilovaikuttamisesta ovat mainokset, jotka yrittävät saada meidät uskomaan, että käyttämällä juuri tiettyä tuotetta elämänlaatumme paranee. Mainoksissa pyritään luomaan mielikuvia tuotteen käyttämisen miellyttävistä seurauksista tai kerrotaan, kuinka tuotetta käyttäneet ovat huomanneet elämänsä muuttuvan.

Myös yhteisistä asioista päätettäessä ja vaikkapa sosiaalisen median keskusteluissa esitetään väitteitä siitä, miten asiat ovat, miten asioiden tulisi olla tai miten meidän tulisi toimia. Väite voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

"Tämä tuote auttaa laihtumaan."
"Kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."
"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista."

Edelliset ovat väitteitä. Jotta mielipiteisiin tai ihmisten toimintaan voitaisiin vaikuttaa, pelkkä väittäminen ei riitä. Väitteelle on pystyttävä esittämään myös perusteluja tai väitettä tukevaa todistusaineistoa. Kun väite saa perustelun, siitä tulee argumentti. Täydennetäänpä edellisiä esimerkkejä väitteistä esimerkkiperusteluilla. (Perustelut alleviivattu.)

"Tämä tuote auttaa laihtumaan, ja sen todistavat kymmenet tuotetta käyttäneet ja laihtuneet ihmiset."
"Lihan syöminen ei ole enää trendikästä, ja siksi kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."
"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet digiteknologian yleistymisen jälkeen."

Perusteltujen väitteiden eli argumenttien esittämistä kutsutaan argumentoinniksi[1]. Argumentointi on siis sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.[2] Jos haluat onnistua toisten mielipiteisiin vaikuttamisessa, kannattaa opetella argumentoimaan hyvin. Samalla kannattaa harjoitella tunnistamaan, milloin ja millaisilla argumenteilla sinuun yritetään vaikuttaa.

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi

Kaikissa kolmessa yllä esitellyssä argumentissa on jotain, mikä tekee niistä huonoja argumentteja.

Todistaako annettu perustelu näissä tapauksissa sittenkään väitteen olevan totta? Löydätkö virheet argumenteista?

Tunnista huono tai virheellinen argumentointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainokset esittävät väitteitä, joiden avulla meidät yritetään saada ostamaan. Löydätkö millaisella väitteellä tässä yritetään vaikuttaa? Tämä mainos on vanha. Pohtikaa, yrittävätkö nykypäivän mainokset vaikuttaa ja millä keinoin.
Mainokset esittävät väitteitä, joiden avulla meidät yritetään saada ostamaan. Löydätkö millaisella väitteellä tässä yritetään vaikuttaa? Tämä mainos on vanha. Pohtikaa, yrittävätkö nykypäivän mainokset vaikuttaa ja millä keinoin.

Pelkkä perustelu ei tee väitteestä totta. Perustelu voi olla hyvä tai huono. Esimerkiksi yllä olevassa laihdutustuote-esimerkissä voimme kyseenalaistaa perustelun, sillä voihan olla, että nuo kymmenet tuotetta käyttäneet henkilöt ovat laihtuneet jostain muusta syystä. Kun opit tunnistamaan väitteitä ja niiden perusteluja, voit arvioida, onko väitteelle esitetty perustelu tai todistusaineisto hyvä ja todistaako se väitteen olevan totta. Silloin sinuun ei onnistuta vaikuttamaan huonoilla argumenteilla. Joskus ulospäin pätevältä näyttävä argumentti ei kestäkään tarkempaa tarkastelua.

Alla on listattu joitakin yleisiä argumentoinnin virheitä ja huonoja argumentteja. Listaus ei ole kaikenkattava, mutta auttaa alkuun. Käyttämällä omaa järkeäsi huomaat kyllä, kun joku perustelee väitteitään huonosti.

Virheellinen tai huono argumentointi ei kuitenkaan automaattisesti tee itse väitteestä epäpätevää tai valetta. Väite voi olla totta, vaikka sitä perusteltaisiinkin huonoilla tai virheellisillä argumenteilla. Alussa esiteltiin argumentti, jossa lihansyönnin vähentämistä perusteltiin sillä, että se ei ole enää trendikästä. Väite on sinällään perustelti – lihansyöntiä tulisi kyllä vähentää – mutta ei siksi, että se ei ole trendikästä, vaan siksi, että lihantuotanto on suuri ilmastonmuutosta vauhdittavista tekijä. Vähentämällä lihansyöntiä voimme hidastaa ilmastonmuutosta, mikä taas palvelee ihmiskunnan tulevaisuutta. Alkuperäinen väite on siis perusteltavissa yhteisillä arvoilla, vaikka sitä tekstin alussa perusteltiinkin huonolla argumentilla.

Huonoja argumentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalteva pinta -perustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Jos samaa sukupuolta oleville sallitaan naimisiin meneminen, haluavat ihmiset varmaan seuraavaksi mennä naimisiin omien lemmikkiensä kanssa."

Kalteva pinta -perustelussa yritetään väittää, että tietyllä tavalla toimiminen käynnistäisi tapahtumaketjun, joka johtaisi johonkin, mitä ei toivota tapahtuvaksi.

Yllä olevassa, todellisesta elämästä otetussa esimerkissä, samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta pyritään vastustamaan antamalla ymmärtää, että mikäli ihminen saisi mennä naimisiin samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, siitä lähtisi käyntiin tapahtumaketju, jonka lopussa ihmiset haluaisivat mennä naimisiin eläinten kanssa. Näin ei kuitenkaan ole. Nimi "kalteva pinta" tulee siitä, että asioiden ajatellaan lähtevän hallitsemattomaan liukuun, kuin kaltevalla pinnalla, kohti jotain ei-toivottua asiaa.

Sanojaan kohdistetut perustelut (Ad hominem)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilö X: "Lemmikkiä ei pitäisi hankkia, jos ei ole aikaa hoitaa sellaista, koska lemmikit tarvitsevat hoitoa."
Henkilö Y: "Ei X:ää kannata kuunnella, koska hän pukeutuu noin mauttomasti."
Henkilö Z: "Ennen kuin kuuntelette X:ää, kannattaa tietää, että hän ei edes omista lemmikkiä ja on ollut vankilassa.

Tässä perustelussa henkilöt Y ja Z yrittävät kumota henkilön X väitteen arvostelemalla henkilöä, eikä tämän väitettä, tai vihjaamalla, että jokin hänen taustassaan tekee hänen väitteistään huonoja. Alkuperäisen väitteen esittäjä ei ehkä omista lemmikkiä, saattaa pukeutua mauttomasti ja on ehkä ollut vankilassakin, mutta ei se tarkoita, että hänen väitteensä olisi väärä.

Tässä virheessä yritetään siis kumota väite vetoamalla johonkin väitteen esittäneen henkilön ominaisuuteen, vaikka ominaisuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä väitteen todenperäisyyden kanssa. Kannattaa kuitenkin huomata, että joissakin tapauksissa väitteen esittäjän ominaisuuksiin vetoaminen voi olla perusteltua.

Argumentaatiovirhe tunnetaan myös latinankielisellä nimellään Ad hominem, joka tarkoittaa "henkilöä vastaan".

Tekopyhyydestä syyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Sanot, että lihansyömistä pitäisi vähentää, koska se tutkimusten mukaan auttaisi ilmastoa, mutta ei sinulla ole varaa sanoa mitään ilmaston suojelusta, kun itse ajat yksityisautolla julkisen liikenteen sijaan."
"Sanot, että karkkia olisi hyvä syödä vain kerran viikossa, koska ne eivät ole hyväksi terveydelle, mutta syöt itse karkkia useana päivänä viikossa."

Tekopyhällä kutsutaan henkilöä, joka vaatii toisia tekemään jotain, mutta ei itse toimi samoin. Tässä argumentointivirheessä yritetään kumota väite syyttämällä sen sanojaa tekopyhäksi. Edellä olevassa esimerkissä tekopyhää on se, että alkuperäinen väittäjä vaatii toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta toimii autoillessaan ilmastonmuutosta kiihdyttäen.

On totta, että alkuperäinen väittäjä on tässä tekopyhä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, hänen väitteensä lihansyönnin vähentämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi jotenkin epäpätevä. Edes se, että sanoja itse jatkaisi lihansyöntiä, ei tekisi hänen väitteestään epäpätevää, vaikkakin erittäin tekopyhän.

Virheellinen syy -perustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Jäätelön syöminen pitäisi kieltää, sillä jäätelön syöminen lisää hukkumiskuolemia. Tilastot osoittavat, että keväällä jäätelön kulutus lisääntyy, ja sen jälkeen kesällä hukkumiskuolemien määrä alkaa lisääntyä. Jäätelö on siis syynä hukkumisiin."
"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet digiteknologian yleistyttyä kouluissa."

Vaikka kaksi asiaa tapahtuisivat samaan aikaan tai peräkkäin, se ei automaattisesti tarkoita, että jälkimmäinen asia on seurausta ensimmäisestä asiasta. Vaikka yllä olevan jäätelöesimerkin tilastoilla perustelu saa sen näyttämään pätevältä — jopa tieteelliseltä — siinä oletetaan virheellisesti, että jäätelö on hukkumisten syy. Ilmiölle oletetaan siis virheellinen syy. On näet olemassa täysin luonnollinen selitys sille, miksi hukkumisten määrä ja jäätelön kulutus kasvavat samaan aikaan vuodesta, mutta nämä kaksi eivät liity mitenkään toisiinsa.

Samalla tavoin pelkästä koulujen digiteknologian käytön lisääntymisestä samaan aikaan oppimistulosten huononemisen kanssa ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että toinen on seurausta ensimmäisestä. Mahdollista toki on, että digiteknologia on syynä, mutta oppimistuloksiin on saattanut vaikuttaa myös moni muu asia, kuten vaikkapa harrastusten määrän lisääntyminen, oppilaiden koulumotivaation tippuminen tai vaikkapa suurentuneet luokkakoot. Tai sitten jokin muu.

Vetoaminen todisteiden puutteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Avaruusolioita on olemassa, sillä kukaan ei ole esittänyt päteviä todisteita, että niitä ei olisi olemassa."

Vaikka väitettä kumoavia todisteita ei ole, se ei tarkoita, että väite olisi totta. Todisteiden puute ei tietenkään tee väitetystä asiasta mahdotontakaan. Avaruusolioväitteen kohdalla tämä tarkoittaa siis sitä, että on mahdollista, että avaruusolioita on olemassa, mutta se, ettei ole todisteita niiden puuttumisesta ei todista, että niitä varmasti on. Voidaksemme olla varmoja niiden olemassaolosta, meidän pitäisi saada todisteita niiden olemassaolosta.

Sanotaan, että "todistustaakka on väitteen esittäjällä", mikä tarkoittaa, että avaruusolioiden olemassaoloa väittävän on osoitettava todisteita niiden olemassaolosta, eikä sen, joka ei usko väitteeseen.

Vetoaminen kuulijan tunteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Olet sitä mieltä, että avaruusolioita ei ole olemassa vain siksi, että et osaa ajatella omilla aivoillasi vaan kuuntelet mitä toiset väittävät."
"Kyllähän fiksut ja ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että kännyköitä ei pidä sallia koulussa."
"Mikäli kännyköiden käyttö sallitaan koulussa, sinäkin joudit nettikiusaamisen kohteeksi."
"Kyllä sinunkin on käytettävä tällaisia vaatteita, jos haluat olla suosittu kavereiden keskuudessa."

Tässä perustelussa väittäjä yrittää vedota kuulijan tunteisiin, kuten omanarvontuntoon, pelkoihin, onnentunteeseen tai rakkauteen. Eihän kukaan halua olla tyhmä ja nettikiusaamisen kohteeksi joutuminen kuulostaa kyllä pelottavalta! Ei-toivottavalta kuulostaa myös epäsuosioon joutuminen. Mutta hetkinen. Onko sittenkään niin, että fiksun ihmisen merkki on kännyköiden vastustaminen vai voisiko fiksu ja ajatteleva ihminen myös puoltaa kännyköiden käyttöä? Entä seuraako kännyköiden sallimisesta automaattisesti kiusaamista?

Piilossa olevaa tunteisiin vetoamista löydät runsaasti, kun katsot mainoksia ympärillämme. On aivan pakko ostaa hälytysjärjestelmä, sillä ethän halua, että juuri sinun kotiisi murtaudutaan. Tai voiko olla enää koskaan suosittu, mikäli sinullakin ei ole mainoksen vaatteita? Ja nuo mainoksessa olevat ihmisethän näyttävät niin menestyviltä ja iloisilta. Ehkä minustakin tulee sellainen, jos vaan ostan tuon uusimman puhelimen.

Erityisesti pelkoon vetoaminen on läheistä sukua yllä esitellylle kalteva pinta -perustelulle.

(Asiaankuulumattomaan) auktoriteettiin vetoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Tähtitieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän vieraita kieliä."
"Kasvatustieteen professorikin on sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen ei ole ihmisen toiminnan seurausta."

Auktoriteetilla tarkoitetaan henkilöä, roolia, asemaa tai asiaa, jolla on tietojensa, asemansa tai persoonansa takia käskyvaltaa toisiin ja joka nauttii toisten kunnioitusta ja arvostusta. Auktoriteetti voi olla siis esimerkiksi tiedemies, opettaja, poliisi tai lapselle vanhemmat. Auktoriteettina voidaan pitää myös esimerkiksi kirjaa, nettisivua tai sanomalehteä.

Edellä olevissa esimerkeissä yritetään väitteille saada vaikuttavuutta vetoamalla tiettyjen alojen professoreihin. Professoriksi pääseminen edellyttää oppineisuutta ja oman alan laajaa tietämystä. Siksi voisi ajatella, että professori on hyvä auktoriteetti, joka tietää asioista. Pelkkä professorin asema ei kuitenkaan tarkoita, että tietää mitään esitetyn väitteen aihepiiristä. Tähtitieteen professori voi olla erinomainen auktoriteetti, kun väitetään jotain tähtiin ja avaruuteen liittyvää, mutta millä perusteella hän tietäisi jotain siitä, mitä alakoulussa olisi hyvä opiskella? Kasvatustieteen professori taas saattaisi olla hyvä auktoriteetti lausumaan jotain alakoulun opetussuunnitelmasta, mutta ilmaston lämpenemistä koskevassa väitteessä häntä ei välttämättä kannata käyttää auktoriteettina.

Toki on mahdollista, että tähtitieteen tähtitieteen professori onkin tutustunut alakoulun opetukseen ja kasvatustieteen professori ilmastonmuutokseen, mutta tällöin professorin asema ei tuo uskottavuutta väitteelle, vaan kyseisen professorin esittämät perustelut väitteilleen.

Myös asiantuntija voi esittää huonoja perusteita omasta erityisalastaan. Pelkkä asiantuntijuus on siis huono perustelu ja myös asiantuntijoiden ajatuksia kannattaa arvioida kriittisesti.

Perustelu yleisyydellä tai pitkäikäisyydellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Ihmiset ovat aina uskoneet yliluonnollisiin olentoihin. Jos niitä ei olisi olemassa, olisi uskomus jo varmasti kumottu."
"Miljoonat ihmiset ympäri maailman uskovat yliluonnollisiin olentoihin. Jos yliluonnollisia olentoja ei olisi, ei kai niin moni niihin uskoisi."

Tässä perustelussa väite tai uskomus yritetään osoittaa oikeaksi sillä, että se on yleinen tai ollut olemassa jo kauan. Ajattelun vapaus antaa jokaiselle luvan ajatella ja uskoa juuri niin kuin haluaa, mutta uskomuksen yleisyys tai vanhuus ei kerro mitään sen oikeellisuudesta. Vaikka kaikki maailman ihmiset uskoisivat yliluonnollisiin olentoihin, se ei tarkoita, että yliluonnollisia olentoja on olemassa.

Kehäpäätelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Tämä tuote tekee sinusta onnellisemman, koska ostamalla tämän tuotteen tulet onnellisemmaksi."
"Matematiikan osaaminen on tärkeää, koska on tärkeää osata matematiikkaa."

Kehäpäätelmässä väitteen perusteluna yritetään käyttää juuri sitä väitettä, joka piti perustella. Tehdään siis eräänlainen ympyrä, kehä, mistä nimi juontaa juurensa.

Liian nopea yleistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Vastustajajoukkue pelaa aina epärehellistä peliä. Tiedän, koska kerran yksi sen joukkueen pelaaja huijasi."

Omat kokemukset voivat tietyissä tilanteissa toimia hyvinkin väitteen perusteluina, mutta toisissa tilanteissa omista yksittäiskokemuksista ei pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vaikka yksi vastustajajoukkueen jäsen on joskus huijannut, ei siitä pidä tehdä johtopäätöstä, että kaikki kyseisen joukkueen pelaajat huijaavat.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Argumentointi on sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.
  • Argumentointi voi olla hyvää tai huonoa. Pyri tunnistamaan huono argumentointi.

Huomaatko argumentointivirheet?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alle listataan hyviä esimerkkejä huonoista argumenteista. Huomaatko, mikä tekee näistä argumenteista huonoja?

  1. "Kännykän käyttöä ei pidä sallia koulussa. Jos se sallitaan, kukaan ei enää liiku välitunneilla, kaikki vaan pelaavat kännyköillään."
  2. "Avaruusolioita on olemassa, vai oletko muka nähnyt todisteita, että niitä ei olisi olemassa?"
  3. "Kuinka voit sanoa, että ihmisten pitäisi vähentää lihansyöntiä, kun itse ajat yksityisautolla etkä käytä julkista liikennettä."
  4. "Tuo on totta, koska mun isä tietää kaiken ja hän on sanonut just niin. Se on sanonut itse, että se tietää kaiken, niin että siitä sen tietää."

Haluatko lukea lisää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmeellinen maailma: Argumentointi www.skepsis.fi. Viitattu 25.10.2018.
  2. Kielikompassi - oma tila - puheviestintä kielikompassi.jyu.fi. Viitattu 24.10.2018.