S3 Yhteiselämän perusteita

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Toisten kanssa toimiminen[muokkaa]

Sopimus ja lupaus[muokkaa]

Yhdenvertaisuus[muokkaa]

Oikeus ja velvollisuus[muokkaa]

Mitä oikeus ja velvollisuus ovat?[muokkaa]

Lasten oikeudet[muokkaa]

Ihmisoikeudet[muokkaa]

Tässä kappaleessa olisi tarkoitus käydä tiivistetysti läpi mitä ihmisoikeudet ovat.

Demokratia ja rauha[muokkaa]

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa[muokkaa]

Lakien säätämisvalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta ei saa olla samoissa käsissä[muokkaa]

Tämä artikkeli selittää, mikä on Montesqieun vallan kolmijako-oppi, ja miten se näkyy käytännössä.

Mitä vaihtoehtoja demokratialle on?[muokkaa]

Rauha[muokkaa]

Etiikka[muokkaa]

Mitä etiikka on?[muokkaa]

Erilaisia tapoja pohtia mikä on oikein[muokkaa]

Seurausetiikka[muokkaa]

Velvollisuusetiikka[muokkaa]

Hyvittääkö tarkoitus keinot?[muokkaa]

Hyve-etiikka[muokkaa]

Väite ja sen perustelu[muokkaa]

Fakta vai mielipide?[muokkaa]