Siirry sisältöön

S3 Yhteiselämän perusteita/Lasten oikeudet

Wikikirjastosta
S3 Yhteiselämän perusteita – Oikeus ja velvollisuus

Mitä oikeus ja velvollisuus ovat?Lasten oikeudet

Tiesitkö, että lapsilla on erityisiä oikeuksia?

Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen, leikkiin ja vapaa-aikaan.

Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus (virallisesti Yleissopimus lasten oikeuksista) on Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n yleiskokouksen laatima lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksessa määritellään lasten oikeudet kaikkialla maailmassa. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 1990. Suomessa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991. [1]

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu eli toimeenpantu ihmisoikeussopimus. [1] Ratifiointi tarkoittaa, että valtio sitoutuu muuttamaan omat lakinsa sopimuksen mukaiseksi ja huolehtimaan siitä, että lasten oikeudet toteutuvat. Vain yksi maailman valtio – Yhdysvallat – ei ole ratifioinut sopimusta. [2]

Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki maailman lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä, pelkäämättä väkivaltaa ja riistoa.

Sopimuksessa lapsena pidetään jokaista alle 18-vuotiasta. Sopimuksessa määrätyt oikeudet kuuluvat siis jokaiselle alle 18-vuotiaalle ilman minkäänlaista erottelua ja riippumatta lapsen taustasta, ulkonäöstä, kotimaasta, varallisuudesta, koulumenestyksestä, terveydentilasta tai mistään muustakaan seikasta. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus onkin yksi sopimuksen neljästä yleisestä periaatteesta. Muut kolme ovat lapsen edun huomioiminen, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. [2]

Sopimuksessa on 54 artiklaa, jotka voidaan tiivistää kolmeen ydinteemaan, johon kaikki muut artiklat liittyvät [3]:

  1. Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Tästä pitävät huolen vanhemmat mutta myös yhteiskunta, jos vanhempien omat voimavarat eivät riitä.
  2. Lapsella on oikeus ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
  3. Lapsille kuuluu osuus yhteiskunnan voimavaroista, oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, mikä yhteiskunnan tulee varmistaa.

Alta voit lukea lyhennetyn version sopimuksesta.

Voit myös halutessasi lukea sopimustekstin kokonaisuudessaan täältä.

Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus (lyhennettynä) [4]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
  2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
  3. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu.
  4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
  5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
  6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.
  7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
  8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
  9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
  10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
  11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta.
  12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
  13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.
  14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä.
  15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä.
  16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
  17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.
  18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
  19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
  20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.
  21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.
  22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.
  23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.
  24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.
  25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.
  26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
  27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
  28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
  29. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lapsen kasvua täyteen mittaansa. Koulutuksen tulee edistää ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista.
  30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.
  31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
  32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
  33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.
  34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
  35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
  36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.
  37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vapauden riistoa saa käyttää vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden.
  38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.)
  39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.
  40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.
  41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
  42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.
  43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.
  44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta.
  45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa.

Artiklat 46-54 koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia.

Sopimukseen on myös tehty lisäpöytäkirjoja, jotka koskevat lapsikauppaa, lasten osallistumista aseellisiin konflikteihin sekä lasten hyväksikäyttöä.

Toisen oikeudet ovat sinun velvollisuuksiasi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensisijaisesti lasten oikeuksien toteutumisesta ovat vastuussa aikuiset. Valtion vastuulla on järjestää lainsäädäntö niin, että lasten oikeuksien sopimus toteutuu. Ympärilläsi olevien aikuisten, kuten vanhempiesi, opettajien, naapureidesi, sukulaistesi sekä ihan jokaisen vastaasi tulevan aikuisen velvollisuus on myös huolehtia, että sinulle lasten oikeuksien sopimuksessa määrätyt oikeudet toteutuvat.

Aikuisten lisäksi myös sinulle seuraa oikeuksista velvollisuuksia. Jotta jokaisen oikeudet voivat toteutua, on jokaisen – siis myös sinun – pidettävä huoli siitä, ettei kenenkään oikeuksia rikota. Esimerkiksi jokaisen oikeus on käydä koulua ja saada suojelua väkivallalta. Tästä seuraa, että sinun velvollisuutesi on parhaasi mukaan toimia niin, että jokainen lapsi voi käydä koulua ja oppia ilman väkivallan pelkoa.

Tehtäviä ja pohdittavaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]