S4 Uuden ajan murrosvaihe/Ranskan suuri vallankumous

Vallankumous alkoi säätyvaltiopäivistä. Niissä veroihin tyytymätön kolmas sääty julistautui maan hallitsijaksi.

Ranskan suuri vallankumous oli tapahtuma, jossa kolmas sääty kumosi aateliston ja kuninkaan vallan vuosina 1789 – 1799.

Sen laukaisivat valistusaatteet, talouden alamäki ja kuninkaan vallan heikentyminen.

Yksi vallankumouksen tunnuslause oli "vapaus, veljeys ja tasa-arvo".

Alussa melko rauhallinen vallankumous muuttui. Itsevalta lisääntyi. Kumoukselliset aloittivat väkivallan kuninkaan vallan kannattajia vastaan. He myös selvittelivät välejään väkivalloin.

Monia myönteisiä muutoksia jäi silti voimaan.

Vanha valta : säätyjä ja feodalismia

Ranska oli 1700-luvun puolivälissä tyypillinen feodaalinen sääty-yhteiskunta: aateliset, papisto ja kolmas sääty. Kuningas hallitsi maata, mutta oli myös riippuvainen aatelin suosiosta.

Papistolla oli perinteisen uskonnon suoma mahti. Aateliset omistivat maata lääneinä ja pitivät yllä armeijaa. Kolmatta säätyä johti rikas ja sivistynyt porvaristo, joka hallitsi monien alueiden taloutta. Kolmas sääty käsitti jopa 98 % väestöstä.

Porvaristo oli noussut paikallisesti merkittäväksi talousmahdiksi jo 1100-luvulta alkaen.

Kuningas ja ylemmät säädyt määräsivät Ranskan valtion asioista: mm porvariston verotuksesta.

Aatelisten ja papiston ei tarvinnut maksaa veroja. Säätyjärjestelmä esti kolmanteen säätyyn kuuluvien etenemisen virkauralla.

Porvaristo hallitsi kaupunkien taloutta. Porvariston ja aatelisten välinen juopa oli syvä.

Kuninkaalla oli laaja palatsi Versaillesissa. Sen ylläpidon kustannukset olivat suuret.

Katovuodet aiheuttivat nälkää ja kapinoita

1500- ja 1600-luvuilla oli maassa monia talonpoikaiskapinoita. Ne yleensä saivat alkunsa verojen korotuksista. Kansa syytti aatelistoa, että se yritti tappaa ihmiset tarkoituksella nälkään. Sotaväki mursi aina nämä kapinat.

1700-luvun lopulla Ranskassa oli toistuvasti pulaa ruuasta. Huonot säät kun aiheuttivat viljasatojen vähenemistä.

Milloin oli pulan takia viljan hintakatto, milloin ei. Kasvava väestö huononsi tilannetta: peltotilkut pienenivät.

Talousministeri Turgot yritti 1775 korjata taloutta vapauttamalla viljakaupan kokonaan. Sattui huono satovuosi. Se nosti viljan hinnan pilviin. Mellakat alkoivat. Ihmiset ryöstelivät viljavarastoja ja painoistivat vilkakauppiaita myymään viljaansa itselleen sopivalal hinnalla. Turgot perui uudistuksensa.

Kuninkaan hovi tuhlasi valtion rahoja

Kuningas Ludvig XIV nosti kuninkaanvallan huippuunsa: onnistui jossain määrin kesyttämään aateliston. Mutta toisaalta "Aurinkokuningas" pelkäsikin aatelistoa, koska tämä oli aikoinaan kapinoinut kuningasta vastaan. Seuraavien kuninkaiden aikana koetettiin monin tavoin uudistaa maata, mutta tämä jäi puolinaiseksi.

Ranskan ulkomailla käymät sodat kuluttivat valtion kassaa tyhjiin. Toisaalta Englannin nouseva koneellistettu kangasteollisuus söi Ranskan tekstiiliteollisuuden ja jätti ihmisä ilman työtä.

Samaan aikaan kuninkaan hovilla oli hallussaan suuri määrä omaisuutta.

Kansaa raivostutti erityisesti itävaltalaista syntyperää olevan kuningattaren Marie Antoinetten tuhlaileva ja huikenteleva elämäntyyli. Antoinette mm pelasi uhkapelejä.

Kuningas Ludvig XVI oli melko päättämätön hallitsija.

Valistuksen ihanteet

Renessassin tuloksena syntyi valistusaate. Se nosti yksilön vapaudet ja oikeudet kunniaan. Valistus levisi vahvasti 1730-luvulta alkaen. Aate oli huipussaan 1760- ja 1770-luvuilla, alkaen jo heiketä.

Esikuvana oli jo historiaan vaipuneet Kreikan ja Rooman tasavallat. Myös Englannin mainio vallankumous ja Yhdysvaltain vapaussota innoittivat.

Syntyi erilaisia yhteiskunnallisia aatteita. Vapausaate, yhteisyysaate. Varsinkin Rousseau-nimisen filosofin aatemaailma oli esillä tulevassa Ranskan vallankumouksessa.

Valtion vararikko

Viimeistään 1780-luvulla oli selvää etteivät valtion verotulot riitä. Kruunun talousmiehet mm jacques Necker ottivat ulkomaista velkaa tasatakseen taloutta. Toisaalta kuningas yritti turhaan saada aatelisia maksamaan veroja: mutta nämä eivät suostuneet. Näiden ei lain mukaan tarvinnut suostua. vuonna 1789 yksi leipä maksoi jopa 80% pariisilaisen vuosiansiosta.

Säätyvaltiopäivät, kansalliskokous

Emmanuel Joseph Sieyès vaati kolmannelle säädylle oikeutta päättää maan asioista.

Aatelisten kehotuksesta kuningas kutsui säädyt koolle - ensi kertaa sitten vuoden 1614 ! Syynä oli uhkaava valtion vararikko.

Säätykokouksen vaaleissa valittiin kolmannen säädyn ehdokkaiksi lähinnä kaupunkilaisia. Orleansin piirikunnasta tullut Emmanuel Joseph Sieyès kannatti ajatusta, jonka mukaan kolmas sääty oli Ranskan yhteiskunta ja sillä oli oikeus hallita Ranskaa.

Kumoukselliset valtasivat Bastiljin 1789 kun etsivät aseita ja ruutia.

Kuningas halusi keskustella veroista. Valtiopäivät etenivät mm kun säädyt kiistelivät.

Kolmannen säädyn edustajia oli eniten. He tahtoivat äänestystä miesmäärän mukaan eikä yksi ääni säätyä kohden. Kun hallinto ei tähän suostunut, Sieyesin ja johdolla kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi ja vaati Ranskalle perustuslakia.

Näin kokous oli riistäytynyt kuninkaan ja aatelistonkin käsistä.

Vastauksena tähän kuningas erotti kansan suosiman uudistusmielisen ministeri Neckerin.

Bastiljin valtaus

Kolmas sääty pelkäsi laajempia kuninkaan vastatoimia. Maassa valitsi pulaa ruuasta. Pariisilaiset aloittivat tämän takia avoimen kapinan. Sotilaita liittyi kapinallisiin. Pariisin kansalliskaarti ei tukenut kuningasta: kärsi nälästä niin kuin muutkin kaupunkilaiset. Kapinalliset etsivät aseita mm Bastiljin vankilasta.

Bastiljin puolustajat antautuivat jonkin aikaa taisteltuaan, mutta joutuivat raivostuneen väkijoukon uhreiksi.

Bastiljissa ei ei ollut kuin 7 vankia. Yksikään ei ollut poliittisista syistä vangittu. Silti Bastiljin kaatumisesta tuli vallankumouksen eräs tunnus.

Kuningas kutsui palkkasotureita muista maista. Nämä olivat epäluotettavia ja näitä oli liian vähän.

Perustuslaillinen monarkia

Kapinalliset vaihtoivat Pariisin johdon. Aatelistoa pakeni maasta. Maaseudulla levisi "suuri pelko".: talonpoikien kapina aatelia vastaan. Alussa kansa aseistautui vankiloista vapautettuja rosvojoukkoja vastaan. Mutta pian kansanjoukot alkoivat hyökätä kartanoihin ja linnoihin. Talonpojat painostivat monin paikoin aatelia luopumaan läänitysoikeukistaan. Hyvin harva aatelisherra kuoli: mutta talonpojat ryöstivät paljon viljaa ja tekivät tuhojaan runsaasti. Talonpojat saaattoivat uskoa kuninkaan tukevan toimiaan.

Kapinalliset järjestivät kulkueen kohti kuninkaan palatsia Versaillesia 5.lokakuuta 1789. Naiset ensin. Kuninkaan sotilaat eivät hennoneet näitä vahingoittaa, ja niin kulue pääsi läpi. Perästä tulikin sitten aseistetuja miehiä. Väkijoukko saartoi kuninkaan linnan. Kuningas suostui ottamaan vatsaan neljä kalaa myyvää naista.

Väkijoukko pakotti kuninkaan siirtymään pienempään palatsiin Tuileriesiin. Vuoden edetessä kirkon valtaa vähennettiin. Kuningas sai toistaiseksi jäädä, mutta ilman käytännön valtaa.

Kansalliskokous hajaantui puolueisiin, joista monet ajoivat toisilleen vastakkaisia asioita. Oli oikeistoa, keskustaa ja vasemmistoa. Oikeisto oli eniten kuningasmielinen, vasemmisto taas vihasi kuningasta kuin ruttoa. Tämä synnytti aikaa myoten ankaran valtakamppailun.

Kuningas yritti paeta, mutta jäi kiinni. Ulkovallat, mm Preussi uhkasivat Ranskaa sodalla, jos kuningasta ei palauteta valtaan.Kuningas suotui siihen, että Ranska on perustuslaillinen monarkia. Kuningas ei hyväksynyt kaikkia eri kansalliskokousken puolueiden ajamia muutoksia: mm maasta paenneiden kuningasmielisten mahdollista teloittamista.

Itävalta aloitti sodan Ranskaa vastaan.

Pariisin kommuuni, kuninkaan teloitus, ensimmäinen tasavalta

Kapinalliset valtasivat Tuileriesin palatsin ja vangitsivat kuninkaan.

Kun talous ei parantunut, nousi uutta liikehdintää 1792.

Pariisin kunnallishallitus, kommuuni otti kaupungissa vallan käsiinsä 9. elokuuta 1792. Kumoukselliset valtasivat Tuileriesin palatsin. He vangitsivat kuninkaan. Eri puolilla Ranskaa hyökkäilivät joukkiot tappamaan 1400 kumouksen vastustajaa tai siksi epäiltyä. Tämä oli imeisesti lynkkausta, eikapinallishallinnon tarkoitus.

Syyskuussa 1792 ensi kertaa yleisillä vaaleilla valittu kansalliskonvetti kokoontui. Ensimmäinen tasavalta oli perustettu.

Kumoukselliset tuomitsivat kuninkaan tammikuussa 1793 kuolemaan. Kuningas joutui giljotiiniksi kutsuttuun teloitusvälineeseen, jossa putoava terä katkaisi kaulan.

Ranskassa alkoi levitä Järjen palvonta, joka kielsi Jumalan olemassaolon. Se oli ateismia. Hebertin kannattamat äärikumoukselliset halusivat hävittää kristinuskon ja kirkot.

Kansanjoukot ryöstivät kirkoista. Krusifikseja poljettiin maahan. Järjen palvontatilaisuuksissa oli runsaat tajoilut, jotka houkuttelivat niihin ihmisiä.

Monet Euroopan maat julistivat kumouksen takia Ranskalle sodan. Maaseudulla oli kuningasmielistä kapinaa.

Yhteishyvän valiokunta, vuoripuolueen nousu

Ulkomaiden armeijat etenivät kesällä 1793. Ranskan vallankumous oli uhattuna. Pariisissa köyhät työläiset ja pikkuoporvaristo, niin sanotut sanskulotit mellakoivat. Jakobiinit kaappasivat nyt vallan vapaamielisemmiltä girondisteilta sanskulottien tuella.

Tämän kriisin takia perustettiin maahan hallitus: yhteishyvän valiokunta.

Valiokuntaa johti Vuoripuolue: vasemmistolaisia jakobiineja. Valiokunta perusti maaliskuussa 1993 vallankumoustuomioistuimen. Jonka päätöksistä ei voinut valittaa.

Sitä johti alussa malko maltillinen Georges Danton.

Mutta myöhemmin valta siirtyi melko jyrkän vasemmistolaiselle jakobiinille.

Hän oli Maximilien Robespierre. Hän edusti vuoripuolueen keskustaa. Maximilien Robespierre kannatti Rousseaun yhteiskuntafilosfiaa.

Terrorin aika: Robespierren hirmuvalta

Robespierre aloitti hirmuvallan. Syynä oli uhkaava vastavallankumous: maaseudun kapinointi uhkasi levitä Pariisiin. Robespierre teloitutti vastavallankumouksesta epäillyt mnaanpettureina.

Vallankumousjohtaja Robespierren ja hänen kannattajiensa teloitus. Robespierre istuu vaunuissa ruskeassa takissa hattu päässä odottamassa vuoroaan pään katkaisuun.

Toisaalta Robespierre tapatti myös kilpailevien vallankumosryhmien edustajatkin.

Esimerkiksi "Järjen palvonta" loppui tykkänään, kun Robespierre teloitutti sitä ajaneet hebertistit ja sanskulottijohtajat. Robespierre kun kannatti deismiä, Jumalan paljontaa tosin kuin kristityt. Luultavasti Robespierre myös pelkäsi kristinuskon avoimen rienauksen nostavan vastavalalnkumousta. Mutta joka tapauksessa järjestetiin Korkeimman olennon juhla.

Kauhua herättänyt terrorin aika kesäkuusta 1793 heinäkuuhun 1794. Vallankumoustuomioistuimella riitti töitä. "Päät putoilivat kuin kattotiilet" giljotiinissa. Paljon syyttömiäkin surmattiin. Terrorista huolimatta Robespierren kannatus pysyi pitkään melko hyvänä, tai kukaan ei uskaltanut vatustaa häntä.

Vuoripuolue kykeni järjestämään armeijan ja torjumaan maahat tunkeutuvat vihollisjoukot. Samoin se kukisti kapinat. Erityisesti Lyonin kaupungissa hyvin verisesti. Myös jotkut levottumuuksia aiheuttaneiden sanskulottien johtajat joutuivat terrorin uhriksi.

Kesällä 1794 Robespierre esitteli uuden lain, joka mahdollisti teloitukset ilman perusteellista oikeudenkäyntiä: pelkkä epäily valtion vastustuksesta riitti. Tämä pahensikin huomattavasti terroria.

Huhuttiin Robespierren vastaisesta salaliitosta. Robespierre ilmoitti, että konventissa (eduskunnassa) on poliittisia rikollisia. Moni konventin jäsen pelkäsi joutuvansa giljotiiniin. Joku päätti ottaa riskin Robespierren syrjäyttämisestä. Se onnistuikin. Konventti pidätytti mm Robespierren, hänen veljensä ja muita terrorin tukijoita.

Nämä kuolivat pian itse giljotiinissa.

Direktorion aika

Vuonna 1795 valtaa nousi viiden direktorin ryhmä parlamentin päätökselllä. Vielä samana vuonna vielä melko tuntematon armeijan upseeri Napoleon Bonaparte kukisti Pariisin kuningasmeilisten kansannousun.

Vuonna 1797 kolme direktoria kaappasi vallan Napoleonin tuella. Muun muassa sananvapaus lakkautetiin, pappeja vainottiin.

Vuonna 1799 Napoleon kappasi vallan, julistautuen konsuliksi.

Tärkeää muistaa!

1700-luvulla yhteiskunnan epätasa-arvo ja törsäilevä itsevaltias yhdistettynä valistuksen aatteisiin johti Ranskassa suureen vallankumoukseen, jolla oli maailmanlaajuisia seurauksia. Vallankumouksen jälkeen luotiin ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut esikuvana myöhemmille ihmisoikeusjulistuksille. Vallankumous ajoi Ranskan sotiin ulkomaiden kanssa ja nosti vastavallankumouksellista liikehdintää. Vastoin myönteisiä ihanteita, jyrkän linjan vallankumousjohtajat turvautuivat laajaan teloituskampanjaan vastavallankumouksen torjumiseksi ja sisäisten valtataistelujen takia. Vallankumous teki kierroksen, palati takaisin ja johti Napoleonin ajan itsevaltaisuuteen ja sotiin Euroopassa.

Sanastoa

Aateli: hallitsijan alapuolella oleva yhteiskunnan kerros, jolla on yleensä etuoikeuksia tavalliseen kansaan nähden. Aateli oli keskiajan perusteella yleensä sotilas tai maanomistaja-aatelia. Aateli voi olla korkea-arvoista ylimystöä tai alhaisaatelia.

Feodalismi: Yhteiskuntajärjestys, jossa kunoingas hallitsee maata, mutta läänityksiä saaneilla paikallislla lääninherroilla on erittäin suuri valta.

Girondisti: maltillinen jakobiini. Kannatti vapaata taloutta ja Ranskan hajottamista liittovaltioksi. Robespierre raivasi girondistit pois tieltä teloituttamalla.

Jakobiini: Ranskan valalnkumousta ajanut ryhmittymä. Oli alussa malko maltillinen, mutta jyrkkeni kun ns vuoripuolue otti vallan. Monesti jakobiinilla tarkoitetaan samaa kuin Robespierren ohjaama esisosialistinen vuoripuolueen ryhmä, joka terrorisoi vastustajiaan.

Hovi: hallitsijan, monestikuninkaan tai muun aatelisen omistama asunto, pellot jne ja siihen kuuluvat ihmiset.

Pikkuporvaristo: Kolanteen säätyyn alkujaan kuuluneita. Pienyrittäjät, käsityöläiset, itsenäiset ammatinharjoittajat ja pienviljelijät. Nämä eivät yleensä palkkaa aianakaan paljon työntekijöitä, vaan tekevät työnsä itse. Pikkuporvariston on sanottu jäljittelevän ylempiä yhteiskunnan luokkia. "Pikkuporvari ei riistä tai ei ole riistetty". Mutta pikkuporvari saattoi vastustaa kuninkaanvaltaa verotuksen takia.

Porvaristo: alkujaan kauppaa ja käsityöamamttia harjoittaneita.

Sanskulotti: Ranskan vallankumouksen ajan pikkuporvaristoa. Käyttivät pitkiä housuja eikä polvihousja. Nyytä nimitys polvihouston, sans culot.

Vallankumous: Nykyisen hallinnon ja yhteiskuntajärjestyksen kaataminen ja uuden erilaisen yhteiskuntajärjestyksen luominen.

Vuoripuolue: Jyrkän linjan jakobiini. Jaetaan jyrkimpään hebertisteihin, Robespierren kannattajiin ja Dantonin maltillisimpaan ryhmään. Robespierre teloitutti sekä jyrkemmät että maltillisemmat.