S4 Uuden ajan murrosvaihe/Reformaatio

Katolinen kirkko saa arvostelua osakseen

Piirros 1400-luvulta esittää saatanaa myymässä aneita. Pohdi lukemasi perusteella, onko piirroksen tarkoitus ollut puolustaa katolista kirkkoa vai hyökätä sitä vastaan.

1500-luvulle tultaessa Euroopassa oli jo jonkin aikaa vaikuttanut Italiassa alkunsa saanut renessanssi ja siihen liittynyt humanismiksi kutsuttu aatesuunta. Humanistit ihannoivat ennen keskiaikaa elettyä antiikkia ja halusivat tutkia mm. antiikin Kreikan ja Rooman kirjallisuutta ja palata siihen, mitä antiikin suuret ajattelijat olivat todella sanoneet tai tarkoittaneet. Vastaavanlainen halu palata alkuperäiseen oppiin ja "alkutotuuteen" oli levinnyt humanisteilta myös kristityn oppineiston keskuuteen, ja nämä halusivat tutkia alkuperäistä kristinuskoa.

Katolisen kirkon valta ja vauraudet olivat kasvaneet 1500-luvulle tultaessa valtaviin mittoihin, ja se oli jo pidemään saanut myös kritiikkiä eli arvostelua osakseen. Osa oppineista ajatteli, että katolinen kirkko oli ajautunut kauas pois siitä, mistä kristinuskossa alunperin oli kyse. Kaikkialle yltävän vallan ja rikkauksien haalimisen lisäksi katolista kirkkoa kritisoitiin muun muassa nepotismista eli sukulaisten suosimisesta, köyhien unohtamisesta, pyhimyskultista sekä anekaupasta.

Katolisessa kirkossa opetettiin, että ihminen pelastui oikeanlaisen uskon ja oikeanlaisten tekojen perusteella. Kirkon mukaan osa ihmisistä pääsi kuoleman jälkeen suoraan taivaaseen ja osa joutui suoraan kadotukseen. Suurin osa ihmisistä kuitenkin joutui kuoleman jälkeen eräänlaiseen välitilaan eli kiirastuleen, jossa joutui kärsimään. Kiirastulessa vietetyn ajan pituus riippui kirkon mukaan maallisten syntien painosta. Kirkko opetti myös, että kiirastulessa vietettyä aikaa saattoi lyhentää hyvillä teoilla elämän aikana. Yksi tällainen hyvä teko oli kirkolle annetut lahjoitukset eli aneet. Tätä anekaupaksi kutsuttua toimintaa osa oppineista kristityistä piti alkuperäisen kristinuskon opin vastaisena ja korruptoituneena.

	Pohdi tässä välissä!
	Anekauppaa voidaan pitää hyvällä syyllä epätasa-arvoisena. Pohdi ja perustele, mille ihmisryhmälle anekaupasta oli hyötyä. Miten?

Martin (Martti) Luther protestoi kirkkoa vastaan

Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologian professori, joka protestoi katolista kirkkoa vastaan. Hänen toimintansa aloitti prosessin, jonka seurauksena katolinen kirkko hajaantui ja syntyi uusia kristittyjä kirkkokuntia, joita nykyään kutsumme protestanttisiksi kirkoiksi.

Tässä kappaleessa voisi esitellä Lutherin toiminnan tiivistetysti.

Martin Luther (usein suomalaisessa tekstissä myös Martti Luther) oli saksalainen munkki ja teologi, joka koki omassa uskonelämässään ahdistusta. Hän tutki Raamattua ja tuli siihen tulokseen, että katolisen kirkon oppi uskosta ja teoista pelastuksen edellytyksenä oli väärin. Raamattua perusteella hän tuli siihen tulokseen, että vain usko ja jumalan armo olivat ainoa tie pelastukseen. Ainoastaan uskomalla ihminen pelastuisi. Hyvillä teoilla, kuten lahjoituksilla, paastolla tai pyhiinvaelluksilla ei siis Lutherin mielestä ollut merkitystä pelastuksen kannalta. Luther oli myös sitä mieltä, että uskossa ja pelastuksessa ei tarvittu papiston apua, vaikka katolisessa kirkossa oli opetettu, että papit olivat "välittäjiä" ihmisten ja jumalan välillä.

Lutherin mielestä väärin oli myös se, että kirkon kielenä oli latina, jota vain oppineet osasivat. Hänen mielestään jumalanpalvelusten ja Raamatun tuli olla kansan kielellä. Niinpä hän käänsi Uuden testamentin saksaksi. Katolinen kirkko ei tietenkään hyväksynyt Lutherin toimintaa. Hänen teoksensa määrättiin poltettavaksi ja Luther julistettiin kirkonkiroukseen. Käytännössä tämä tarkoitti, että kenellä tahansa oli oikeus vangita Luther. Lutherin kanssa ei saanut olla missään tekemisissä. Häntä ei saanut majoittaa, syöttää eikä juottaa. Myös Lutherin kannattajien omaisuuden ryöstäminen sallittiin.

Katolinen kirkko vastasi reformaatioon vastareformaatiolla eli vastauskonpuhdistuksella

Reformaatiosta huolimatta katolinen kirkko säilytti valtaansa monissa osissa Eurooppaa. Katolisen kirkon sisällä aloitettiin Lutherin jälkeen 1540-luvulla vastareformaatio, jossa kirkko pyrki korjaamaan epäkohtia sisältäpäin. Protestanttien kritiikistä huolimatta paavin valtaa vahvistettiin ja kirkon auktoriteettia ei kyseenalaistettu, mutta anekauppa lakkautettiin. Protestantteja alettiin vainota ja kaikenlainen katolista kirkkoa uhmaava ajattelu pyrittiin tukahduttamaan ja kitkemään. 1500- ja 1600-lukuja onkin kutsuttu uskonsotien aikakaudeksi.

Lutherin toiminta aloitti reformaation, jonka seurauksena syntyivät protestanttiset kirkkokunnat

Martin Luther ei ollut ensimmäinen katolisen kirkon kritisoija, mutta tällä kertaa ajatukset lähtivät leviämään aiempaa laajemmin. Ajatukset saivat kannatusta toisten kirkkoa kritisoineiden oppineiden keskuudessa, mutta osaltaan tähän vaikutti myös aiemmin tehty keksintö, kirjapainotaito. Sen avulla Lutherin ajatuksia saatettiin levittää aiempaa nopeammin kirkon estämättä. Toinen suuri syy ajatusten leviämiseen juuri nyt oli sopiva aika. Kaupunkien kasvanut ja vaurastunut porvaristo koki, että katolisen kirkon ajattelutapa, jossa kristityn haluttiin elävän vaatimatonta elämää kirkon samalla itse keräten vaurauksia, ei enää sopinut heidän maailmankuvaansa. Euroopassa myös elettiin aikakautta, jolloin monet hallitsijat ja ruhtinaat halusivat keskittää valtaa itselleen ja luoda yhtenäisyyttä valtion sisällä. Tähän ajatteluun kaukaa Roomasta paavin johtama ja paljon valtaa omaava katolinen kirkko ei sopinut. Lutherkin huomasi, että hänen ajatuksensa saivat kannatusta maallisten hallitsijoiden keskuudessa Saksassa ja hyödynsikin hallitsijoiden suosiota ja valtaa ajatustensa ja reformaation levittämisessä.

Hallitsijoiden halua lähteä mukaan reformaatioon lisäsi myös se, että Lutherin ajatusten pohjalta syntyneessä luterilaisessa kirkossa hallitsija oli myös kirkon pää. Näin he pystyivät reformaatiossa ottamaan haltuunsa kirkon maat ja rikkaudet. Juuri rikkaudethan olivat olleet yksi katolisen kirkon kritisoinnin aihe. Samoista syistä myös monet hallitsijat Saksan ulkopuolellakin toteuttivat valtakunnissaan reformaation. Vaikka reformaation aloittivatkin siis uskonnolliset syyt, sen leviämisen taustalla oli uskonnollisten syiden lisäksi myös paljon maallisia ja poliittiseen valtaan liittyviä tekijöitä.

Lutheria kannattavia katolista kirkkoa vastaan protestoivia ihmisiä alettiin kutsua protestanteiksi. Vaikka Luther ei ollutkaan ensimmäinen katolista kirkkoa kritisoinut, hänen toimintansa aloitti prosessin, jota myöhemmin on kutsuttu "uskonpuhdistukseksi" tai reformaatioksi. Lutherin itsensä päämäärä ei ollut perustaa uutta kirkkokuntaa, mutta reformaation seurauksena syntyi uusia kristittyjä kirkkokuntia, joita kutsutaan nykyään protestanttisiksi kirkoiksi. Yksi näistä protestanttisista kirkoista on esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko, johon suurin osa suomalaisista kuuluu.

Tehtäviä ja pohdittavaa

1. Vanha sanonta kuuluu: "Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa." Pohdi ja selitä omin sanoin, miten tämä sanonta liittyy 1500-luvun katolisen kirkon toimintaan ja reformaatioon.
2. Pohdi ja kokoa itsellesi ylös reformaation käynnistäneitä ja sitä vauhdittaneita syitä. Jaottele syyt hengellisiin ja maallisiin eli poliittisiin syihin.
3. Pohdi termiä "uskonpuhdistus". Onko se mielestäsi protestanttien vai katolisten puolen ottava ilmaus tapahtumista, vai onko se neutraali? Perustele vastauksesi.
4. Selvitä miten 95 teesiä ja Wittenberg liittyvät Martin Lutherin elämään.