S4 Uuden ajan murrosvaihe/Tieteen herääminen

Tieteen ja uskon kamppailu

Puolalainen pappi ja tähtitieteiljä Nikolaus Kopernikus teki havaintoja taivaasta kaukoputkella ja päätteli, että maa kiertääkin aurinkoa eikä aurinko maata, niin kuin katolinen kirkko oli väittänyt. Kirkko vastusti Kopernikuksen ajatusta ja väitti sitä harhaopiksi. Tätä maailmankuvan muutosta on kutsuttu kopernikaanikseksi kumoukseksi.

Keskiajalla katollisella kirkolla oli ollut suuri vaikutusvalta. Kirkon Raamattuun pohjautuvia näkemyksiä maailmasta pidettiin tuolloin jumalan sanana ja kirkkoa erehtymättömänä. Kirkko vaikutti keskiaikana myös tieteeseen, ja tieteen tehtäväksi ajateltiin lähinnä Raamatussa kerrottujen asioiden todistaminen. Tästä johtuen tiede ei erityisemmin kehittynyt Euroopassa keskiajalla. Renessanssiaikana ja uuden ajan alussa käsitys tieteestä ja sen tehtävästä alkoi muuttua ja tiede otti suuria harppauksia. Tieteen tekemisen menetelmät kehittyivät, ja oppineet ihmiset alkoivat etsiä uutta tietoa maailmasta havainnoimalla ja tarkkailemalla luontoa ja tähtitaivasta sekä tekemällä luonnontieteellisiä kokeita päätelmiensä todistamiseksi.

Uusien tietojen ja havaintojen kertominen oli vaikeaa ja jopa vaarallista, koska katolinen kirkko yritti kovasti estää oman käsityksensä kanssa ristiriidassa olevan tiedon leviämisen. Kirkko saattoi julistaa omien ajatustensa kanssa ristiriidassa olevat asiat harhaopeiksi ja niiden sanojat harhaoppisiksi eli kerettiläisiksi. Kerettiläisiksi eli harhaoppisiksi julistettuja tieteilijöitä vainottiin, vangittiin ja saatettiin jopa tappaa rangaistuksena kirkon oppien vastustamisesta.

Kirkolla oli oppinsa vastustajien jahtaamista varten erityisiä inkvisiittoreita eli pappeja, joiden tehtävä oli taistella kirkon harhaoppeina pitämiä ajatuksia vastaan etsimällä, kuulustelemalla ja jopa kiduttamalla ihmisiä, jotka sanoivat kirkon oppien vastaisia asioita, jotta nämä peruisivat puheensa ja sanoisivat olleensa väärässä.

Tästä huolimatta tieteellinen tieto lisääntyi seuraavien vuosisatojen aikana. Keskiajalla kirkko oli esimerkiksi opettanut, että maa oli avaruudessa kaiken keskipiste, jota Aurinko ja muut tähdet sekä planeetat kiersivät. Puolalainen pappi ja tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus teki kuitenkin kaukoputkella havaintoja tähtitaivaasta ja oivalsi jo 1500-luvun alkupuoliskolla, että tämä kirkon opettama maakeskeinen eli geosentrinen maailmankuva oli väärä. Hän ymmärsi, että Maa ja muut planeetat kiertävätkin itse asiassa Aurinkoa. Hän julkaisi ajatuksensa heliosentrisestä eli aurinkokeskeisestä maailmankuvasta hieman ennen kuolemaansa, mutta kirkko tuomitsi hänen ajatuksensa raamatunvastaisina kielletyiksi.

	Pohdi tässä välissä!
	Pohtikaa miksi katoliselle kirkolle oli tärkeää, ettei sen oppeja kyseenalaistavat ajatukset, kuten Kopernikuksen havainnot maailmasta levinneet. Mikä renessanssiajan keksintö auttoi uusien ajatusten leviämisessä?

Muita uuden ajan alun tieteen "supertähtiä"

Galileo Galilei oli italialainen tiedemies, joka kaukoputkensa avulla ymmärsi 1600-luvun alkupuolella Kopernikuksen olleen oikeassa, mutta joutui tästä syystä kirkon inkvisiittoreiden vainoamaksi.

Maalauksessa Galileo Galilei on joutunut inkvisition eteen kuulusteltavaksi kirkon oppien vastaisista sanomisista.

Italialainen matemaatikko, fyysikko ja tähtitieteilijä Galileo Galilei ei keksinyt kaukoputkea, mutta osasi rakentaa sellaisia muita paremmin. Myös hän tutki planeettojen liikkeitä kaukoputkellaan ja ymmärsi Kopernikuksen olleen oikeassa: Maa todellakin kiersi Aurinkoa eikä Aurinko maata. 1600-luvun alussa hän puolusti Kopernikuksen ajatuksia julkisesti ja joutui siitä hyvästä kirkon inkvisiittoreiden tutkittavaksi. Galilei säilytti henkensä, mutta inkvisiittorit vaativat Galilein julkisesti peruvan puheensa.

Tämä hienossa kampauksessaan istuskeleva mies on Isaac Newton, englantilainen tiedemies, joka tunnetaan mm. siitä, että hän oivalsi ja todisti 1600-luvun lopulla painovoiman olemassaolon.

Englantilainen tiedemies Isaac Newton puolestaan huomasi 1600-luvun lopulla, että olemassa jokin voima, joka vetää kaikkia kappaleita kohti maata. Hän oivalsi näin painovoiman olemassaolon. Tarina kertoo, että Newton olisi saanut tämän oivalluksen omenapuun alla istuskellessaan, kun omena putosi hänen päähänsä. Newton kehiteli ja todisti painovoiman lisäksi myös monia muita fysiikan periaatteita, jotka luovat perustan nykyfysiikalle ja luonnon tutkimiselle.

Newton ymmärsi myös, että tiede kehittyy, koska uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja vanha tieto luo pohjan uudelle. Muun muassa Newtonin, Galilein ja Kopernikuksen työ ja oivallukset aloittivat tieteellisen kehityksen, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä, ja jonka hedelminä esimerkiksi sinä voit lukea tätä tekstiä internetissä.

	Tärkeää muistaa!
	Uudella ajalla tiede otti suuria edistysaskeleita, ja uskon sijasta alettiin korostaa järkeä ja ajattelua. Katolinen kirkko vastusti tiedemiesten ajatuksia ja piti niitä harhaoppeina.