S4 Uuden ajan murrosvaihe/Valistuksen vuosisata

1700-luku oli valistuksen ja järjen vuosisata

Skotlantilainen valistusfilosofi David Hume esitti 1700-luvulla seuraavan ajatuksen: "Siitä miten asiat ovat, ei pidä päätellä miten asioiden tulisi olla." Tämä Humen giljotiinina tunnettu ajatus tarkoitti esimerkiksi sitä, että vaikka kuninkaat ovat aina hallinneet yksin, ei se tarkoita, että kuninkaiden pitäisi hallita yksin. Tai arkisemmin, vaikka kaikki jättäisivät kengät ja takit sikin sokin, se ei tarkoita, että kengät ja takit pitäisi jättää sikin sokin.

1600-luvulla tapahtuneet tieteen edistysaskeleet johtivat siihen, että tiedemiehet ja filosofit alkoivat korostaa järjen merkitystä. Heidän mielestään se, miten ihmisten tuli yhdessä elää ja miten yhteiskunta tulisi järjestää, ei voinut pohjautua ajatukseen jumalan tahdosta. Eihän jumalan olemassaolosta ollut edes todisteita. Heidän mielestään oikeudenmukaisen yhteiskunnan järjestäminen täytyi miettiä järjellä. Lait eivät saaneet syntyä kuninkaan mielijohteesta tai tulla vanhoista tavoista, vaan nekin piti miettiä järjellä. He olivat sitä mieltä, että oikea ja väärä ei voi selvitä yli tuhat vuotta vanhasta kirjasta (Raamattu) tai vanhoista tavoista, vaan se täytyy pohtia järjellä.

Tätä järkeä uskon sijasta korostavaa ajattelumallia on myöhemmin kutsuttu valistusfilosofiaksi ja filosofeja, jotka näin ajattelivat valistusfilosofeiksi. Valistusfilosofit korostivat myös kaikkien ihmisten olevan yhdenvertaisia, ja että kaikkia tulisi kohdella lain edessä samalla tavalla. Tunnettuja valistusajan filosofeja olivat esimerkiksi skotlantilainen David Hume sekä saksalainen Immanuel Kant.

Kirkko ja hallitsijat yrittivät estää valistusfilosofien ajatusten leviämisen, mutta ne levisivät siitä huolimatta. Ajatukset saivat jalansijaa, ja johtivat lopulta vallankumouksiin. Valistusajattelun myötä yhteiskunnissa tapahtui monia parannuksia: tasa-arvo lisääntyi, koulunkäyntimahdollisuudet paranivat, suvaitsevaisuus lisääntyi, taistelu orjuuden poistamiseksi alkoi ja ihmiset alkoivat saada oikeudenmukaisempia oikeudenkäyntejä. Monet nykyäänkin tärkeinä ja arvokkaina pitämämme ajatukset, kuten esimerkiksi ihmisten oikeus vapauteen, ihmisoikeudet, oikeudenmukainen vallankäyttö ja tasa-arvo, ovat saaneet alkunsa juuri valistusaikana.

	Pohdi tässä välissä!
	Miksi kirkko ja hallitsijat halusivat estää valistusfilosofien ajatusten leviämisen?

	Tärkeää muistaa!
	1700-lukua on kutsuttu valistuksen vuosisadaksi. Silloin kehiteltiin monia ajatuksia, jotka ovat vieläkin tärkeänä pidettyjä.