S4 Ympäristön tutkiminen/Havupuita ja lehtipuita

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.
Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji.

Suomalaisissa metsissä kasvaa n. 30 erilaista puulajia. Suomen pinta-alasta jopa 75% on metsien peitossa. [1] Se tarkoittaa, että jos jaat Suomen alueen neljään yhtä suureen osaan, kolme näistä osista on täynnä metsää. Puut voidaan jakaa kahteen ryhmään: havupuihin ja lehtipuihin.

Suomen metsien yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi. [1] Ne ovat havupuita, eli niillä ei ole lehtiä vaan terävät piikit, joita kutsutaan neulasiksi. Havupuut ovat ainavihantia eli ikivihreitä. Se tarkoittaa, että ne säilyvät vihreinä läpi vuoden eivätkä pudota neulasiaan syksyn tullen. Myös kataja on Suomessa tavattava havupuu.

Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?
Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?

Suomen kolmanneksi yleisin puulaji on koivu. [1] Koivulajeja on useampia. Koivu on lehtipuu, eli se ei kasvata neulasia vaan lehdet. Syksyn tullen lehtipuiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja putoavat maahan. Tämä johtuu siitä, että puu kerää lehdissä olevan lehtivihreän talteen runkoonsa odottamaan seuraavaa kevättä. Seuraavana keväänä lehtipuut kasvattavat uudet lehdet. Koivun lisäksi muita Suomessa tavattavia lehtipuita ovat esimerkiksi pihlaja, haapa, tervaleppä ja harmaaleppä, vaahtera, tuomi ja tammi.

Sekä havu- että lehtipuilla on myös yhteistä: Juurilla kaikki puut tarrautuvat kiinni maahan pysyäkseen pystyssä ja ottaakseen maasta vettä ja ravinteita. Puun varrella eli rungolla puut kurkottavat kohti valoa, jota ne tarvitsevat kasvamiseen. Runkoa peittää kuori, jota kutsutaan joskus kaarnaksi tai koivuissa tuoheksi. Rungon sisällä vesi ja ravinteet myös kulkevat kohti lehtiä tai neulasia, joissa puu yhteyttää eli tuottaa itselleen ravinnoksi sokeria, ja samalla yhteyttämisessä syntyy maapallon elämälle tärkeää happea.

Puun ikä voidaan laskea vuosirenkaista tai vuosikasvaimista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?
Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?

Joka kesä puu kasvaa latvastaan eli rungon yläosasta ja oksistaan pituutta. Runko myös kasvaa paksuutta. Kun puu kaadetaan, jää maahan kanto. Kun katsot kantoa tarkemmin, huomaat siinä tummia ja vaaleita renkaita. Ne ovat vuosirenkaita. Alkukesästä kasvu on nopeaa, ja silloin syntyvä puuaines on vaaleaa. Alkukesästä siis syntyvät vaaleat vuosirenkaat. Loppukesästä kasvu hidastuu, jolloin syntyvat tummat vuosirenkaat. Talvella puu ei kasva.

Joka kesä puun runkoon syntyy siis sekä vaalea että tumma vuosirengas. Laskemalla nämä renkaat, voimme saada selville, montako kesää puu on kasvanut. Lopputulokseen on kuitenkin lisättävä n. 5 vuotta, sillä ensimmäisen viiden vuoden aikana puu ei kasvata vuosirenkaita.

Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.
Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.

Puuta ei kuitenkaan tarvitse kaataa sen iän määrittämiseksi. Ikä voidaan laskea myös vuosikasvaimista. Puu kasvattaa uudet vuosikasvaimet kerran vuodessa. Laskemalla vuosikasvainten määrä ja lisäämällä siihen viisi vuotta (ensimmäisen viiden vuoden aikana kasvaimia ei synny), saadaan selville kasvavan puun ikä.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haluatko lukea lisää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet.
  • Suomen yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.
  • Puun ikä voidaan laskea rungon sisällä olevista vuosirenkaista tai sen vuosikasvaimista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 Puut Viitattu 24.9.2018.