S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut/Ilma on kaasumainen aine

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmakehän kerrokset.
Ilmakehän kerrokset.

Ilma on ainetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilma on itse asiassa useammasta aineesta koostuva seos. Ilmassa jota hengitämme on sekaisin erilaisia aineita. Suurin osa ilmasta on ainetta nimeltä typpi. Sitä on ilmassa peräti 78%. Toiseksi eniten ilmassa on ainetta nimeltä happi, jota on ilmassa 21%. Loput 1% on muita kaasuja, kuten esimerkiksi hiilidioksidia sekä vesihöyryä. Vesihöyryn määrä voi vaihdella riippuen siitä, missä olemme. Ilmassa nämä aineet ovat sekaisin värittöiminä kaasuina, emmekä siksi voi nähdä niitä.

Ilman ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilma on kevyttä ainetta. Sen massa riippuu lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä kevyempää se on. Jos laatiko sivut ovat metrin mittaiset, laatikon sisällä oleva ilma painaa 0 asteen lämpötilassa n. 1,3 kilogrammaa.

Puhalla muovipussi täyteen ilmaa ja sulje sen suu tiiiviisti. Kun yrität sitten puristaa pussia kasaan, huomaat sen mahdottomaksi, ellei pussiin tule reikää. Tämä johtuu siitä, että ilma vaatii tilaa. Vaikka emme näekään ilmaa, pussi on sitä täynnä. Ilmaa voi kyllä puristaa pienempään tilaan, mutta siitäkin huolimatta se vie jonkin verran tilaa.

Ilma, kuten kaikki muutkin aineet, laajee lämmetessään ja kutistuu kylmetessään.

Maapalloa ympäröi ilmakehä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maapalloa ympäröi kaasukerros, jota kutsutaan ilmakehäksi. Ilmakehän ilma ei karkaa avaruuteen, koska maapallon vetovoima vetää sitä puoleensa.