S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut/Kasvit ja eläimet tarvitsevat toisiaan

Wikikirjastosta
Pohdi tässä välissä!

Isot ja pienet eläimet hyötyvät kasveista monin eri tavoin, mutta myös kasvit hyötyvät eläimstä. Miten?

Kasvit ja eläimet hyötyvät toisistaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehiläinen on laskeutunut kukkaan imemään mettä. Sen vartaloon on tarttunut siitepölyä, joka kulkeutuu sen mukana seuraavaan kukkaan. Näin kukka pölyttää itsensä hyönteistä apuna käyttäen.
Mehiläinen on laskeutunut kukkaan imemään mettä. Sen vartaloon on tarttunut siitepölyä, joka kulkeutuu sen mukana seuraavaan kukkaan. Näin kukka pölyttää itsensä hyönteistä apuna käyttäen.

Kasvit ja eläimet elävät vuorovaikutuksessa ja molemmat hyötyvät toisistaan jollain tavalla.

Eläimet saavat kasveista suojaa ja ravintoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläimet saavat kasveista suojaa ja kodin. Esimerkiksi jotkut eläimet voivat tehdä puihin pesän, ja maan päällä liikkuvat eläimet saavat kasvillisuudesta suojan ja piilon niitä vaanivilta saalistajilta. Monet eläimet käyttävät kasveja myös ravintonaan. Ne voivat syödä kasvien juuria, varsia, lehtiä tai marjoja sekä hedelmiä. Hyönteiset – kuten esimerkiksi mehiläiset, kimalaiset ja perhoset – syövät puolestaan kasvien kukinnoissa syntyvää makeaa nestettä nimeltä mesi.

Eläimet auttavat kasvien pölytyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös kasvit hyötyvät eläimistä. Kuten ehkä tiedätkin, kasvit lisääntyvät siemenistä. Kasvien kukinnoissa syntyy siitepölyä, jota kasvi tarvitsee siementen muodostamiseen. Jotta siemeniä voi syntyä, siitepölyn on kulkeuduttava toiseen kasviin. Tähän kasvit saavat apua hyönteisiltä, mutta miten?

Kasvin värikäs ja hyvältä tuoksuva kukinto muodostaa makeaa nestettä nimeltä mesi. Kukinnon väri ja tuoksu houkuttelevat hyönteisiä – kuten esimerkiksi mehiläisiä ja perhosia – imemään makeaa mettä. Kun hyönteinen laskeutuu kukintoon, sen vartaloon tarttuu kukinnossa syntynyttä siitepölyä. Imettyään mettä hyönteinen lähtee lentoon ja laskeutuu toiseen kasviin, jolloin edellisen kasvin siitepöly pääsee kosketuksiin uuden kasvin kanssa.

Tätä tapahtumaa, jossa siitepöly kulkeutuu kukinnosta toiseen kukintoon kutsutaan pölytykseksi. Vain pölytyksen jälkeen kasvi voi muodostaa siemeniä, joista kasvaa uusia kasveja. Kasveja, jotka pölyttävät itsensä hyönteisten avulla, kutsutaan hyönteispölytteisiksi. Aivan kaikki kasvit eivät tarvitse eläimiä pölytykseen. Tuulen avulla pölyttyvät kasveja kutsutaan tuulipölytteisiksi. Jotkin kasvit pystyvät myös pölyttämään itse itsensä.

Myös ihmiset ovat riippuvaisia kasvien ja eläinten yhteistyöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka aivan kaikki kasvit eivät tarvitsekaan eläimiä avuksi pölytykseen, jopa 75% maailman tärkeimmistä ruokakasveista ovat riippuvaisia tai hyötyvät eläimistä pölytyksessä[1]. Jos eläimiä ei olisi, pölytystä ei näille kasveille tapahtuisi. Jos taas pölytystä ei tapahtuisi, ei syntyisi myöskään siemeniä, eikä siksi myöskään ruokasatoa saataisi. Tätä kannattaa miettiä seuraavalla kerralla, kun ympärillä pörräävät mehiläiset ärsyttävät.


Tärkeää muistaa!
  • Kasvit ja eläimet hyötyvät toisistaan.
  • Eläimet saavat kasveilta kodin, suojaa ja ravintoa.
  • Monet kasvit saavat eläimiltä apua pölytyksessä, jota ilman ne eivät lisääntyisi.
  • Myös ihminen tarvitsee hyönteisiä ravinnontuotannossa.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tee sarjakuva, joka kertoo hyönteisestä pölyttämässä kasvia.

Haluatko tietää lisää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]