S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut/Ruokaa metsästä
Metsä on täynnä ilmaista ruokaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oletko koskaan poiminut metsästä mustikoita tai puolukoita? Suomalainen metsä tarjoaa runsaasti ilmaista terveellistä ravintoa eläimille ja ihmisille. Marjastus ja sienestys ovat erinomaisia ulkoilumuotoja, joissa yhdistyy raitis ulkoilma, liikunta ja ravinnonhankinta. Lapsille ja nuorille on luvallista myös ansaita rahaa keräämällä marjoja ja sieniä ja myymällä niitä eteenpäin.
Useimmat marjat kypsyvät syksyllä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet suomalaisen metsän marjat kypsyvät heinäkuun puolivälin aikoihin. Punaisia karpaloita pääsee kuitenkin maistelemaan heti keväällä lumien sulaessa. Maa saattaa vielä olla roudassa eli jäässä, mutta karpaloita voi löytää avonaiselta suolta. Mustikoita ja vadelmia sekä oranssin värisiä lakkoja eli hilloja päästään poimimaan yleensä heinäkuun puolivälin jälkeen, mutta puolukka antaa odottaa itseään syyskuun alkuun. [1]
Näistä marjoista mustikka, karpalo ja puolukka kasvavat koko maassa. Vadelmakin viihtyy lähes koko maassa pohjoista Suomea lukuunottamatta. Lakan eli hillan poimintaan sen sijaan kannattaa lähteä nimenomaan pohjoisessa Suomessa, mistä parhaat sadot saadaan. Suomalaiset marjat ovat terveellisyydessään varsinaista superruokaa. Metsämarjat sisältävät tuontihedelmiä enemmän vitamiinia ja kuituja. Esimerkiksi lakassa eli hillassa on kolme kertaa enemmän terveellistä C-vitamiinia kuin appelsiinissa. [1]
Aivan kaikkia marjoja ei kuitenkaan kannata suuhun laittaa, sillä osa marjoista on myrkyllisiä. Esimerkiksi oravanmarja ja näsiä kasvavat koko maassa ja ovat myrkyllisiä. [2] Myös myrkyllisen sudenmarjan marja on helppo sekoittaa mustikkaan, mutta erotat mustikan ja sudenmarjan lehtien ulkonäöstä.
-
Makeita mustikoita.
-
Kirpeitä puolukoita.
-
Vadelmia eli vattuja.
-
Oransseja lakkoja eli hilloja voit löytää suolta. Minkä muun marjan näet kuvassa?
-
Karpaloita.
-
Varo! Punaiset oravanmarjat ovat myös myrkyllisiä.
-
Myrkyllinen sudenmarja muistuttaa mustikkaa. Vertaa sudenmarjaa ja mustikkaa. Kuinka erotat ne toisistaan?
-
Varo näsiää! Näsiän marjat ovat myrkyllisiä.
Sienestäjän on syytä tuntea sienet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metsästä löydät marjojen lisäksi muutakin ruokapöytään kelpaavaa. Sienet ovat terveellistä syötävää, mutta ne on tunnettava hyvin. Osa sienistä on näet myrkyllisiä. Siksi on erittäin tärkeää, että et poimi sieniä, joita et tunnista. Monet sienistä muistuttavat toisiaan, joten jos et ole aivan varma sienestä, on parempi jättää se poimimatta. [3]
Sienet ovat terveellistä ravintoa. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja, jotka ovat terveellisen ruokavalion a ja o [4]. Jo yksikin herkkutatti tietää herkkuateriaa ja kourallisesta keltavahveroita eli kanttarelleja voi saada jo herkullisen voileivän. Suuremmasta määrästä voit valmistaa vaikkapa keittoa. Kanttarellin sukulainen suppilovahvero on myös erinomainen ruokasieni. Myös nukan peittämä karvarousku kelpaa syötäväksi, mutta se on keitettävä ennen syömistä.[3]
Sienten valmistuksessa on tärkeää tuntea myös valmistustavat, sillä osa sienistä vaatii kevyen keittämisen, eli ryöppäämisen, jotta ne voidaan syödä. Osa sienistä vaatii kaksikin keittokertaa. Esimerkiksi korvasieni on kahden keittokerran jälkeen herkullinen, mutta ilman kahta keittämistä tappavan myrkyllinen[5].
Tiesitkö muuten, että sienet eivät ole kasveja, vaan ne kuuluvat eliökunnassa omaan ryhmäänsä nimeltä sienet?
-
Keltavahverot eli kanttarellit ovat suosittuja ja herkullisia ruokasieniä.
-
Herkkutatti on nimensä mukaisesti herkullista kaikin tavoin valmistettuna ja sienen kaikki osat kelpaavat syötäväksi.
-
Karvarousku kelpaa syötäväksi keittämisen jälkeen.
-
Suppilovahverot ovat erinomaisia ruokasieniä.
-
Punakärpässieni on helppo tunnistaa. Varo! Tämä on myrkyllinen.
-
Varo! Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
-
Korvasieni on tuoreena tappavan myrkyllinen, mutta kahden keittokerran jälkeen herkullinen ruokasieni.
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia metsästä sieniä ja marjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on voimassa niin sanottu jokamiehenoikeus. Sen perusteella kellä tahansa on oikeus poimia metsän antimia, kuten marjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan anna lupaa mennä poimimaan marjoja toisen pihamaalta tai istutuksista. Poikkeuksen jokamiehenoikeuksiin tekevät myös erilaiset luonnosuojelualueet sekä luonnonpuistot. Näissä vierailtaessa kannattaa etukäteen tutustua sääntöihin ja poimintalupiin.[6]
Ahkera marjastaja tai sienestäjä ei ennätä syödä kerralla kaikkea. Tällöin voit säilöä marjat pakastamalla ne sellaisenaan tai survoksena tai tehdä niistä mehua. Myös sienet voi pakastaa tai kuivata. Voit myös myydä ylimääräiset hyvään hintaan.
Tehtäviä ja pohdittavaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tehkää yhdessä lista tämän tekstin avainsanoista eli tärkeistä ja keskeisistä sanoista. Kertokaa sen jälkeen omin sanoin valitsemienne avainsanojen avulla tämän tekstin tärkeimmät asiat.
- Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että sienien sisältämät vitamiinit, kivennäisaineet ja kuidut "ovat terveellisen ruokavalion a ja o"?
- Tutki kotona jääkaappia ja pakastinta. Mitä marjoja (tai sieniä) kotoa löytyy? Listaa kotoa löytyvät marjat tai sienet tai tuotteet, johon on käytetty marjoja tai sieniä.
Haluatko tietää lisää?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa marjoista ja sienistä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1,0 1,1 Metsähallitus 2017. http://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/marjastus (Viitattu 17.9.2017)
- ↑ Metsähallitus. 2017. http://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/myrkyllisetmarjat (viitattu 17.9.2017)
- ↑ 3,0 3,1 Luontoportti/NatureGate. 2017. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/ (viitattu 17.9.2017)
- ↑ Metsähallitus. 2017. http://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/sienestys (viitattu 17.9.2017)
- ↑ Luontoportti/Naturegate. 2017. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/korvasieni (Viitattu 17.9.2017)
- ↑ Metsähallitus. 2017. http://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet (viitattu 17.9.2017)