S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut/Viljakasvit

Mitä yhteistä on pastalla, leivällä sekä puurolla? Se sinulle selviää tässä artikkelissa.

Suomen yleisimmät viljat ovat ohra, kaura, vehnä ja ruis

Kaavio kertoo, mitä viljaa Suomessa viljellään eniten. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Vihneet, tähkä, jyvät ja korsi. Kauralla ei ole tähkää vaan röyhy. Viljan, kuten muidenkin heinäkasvien varresta käytetään nimitystä korsi.

Suomessa viljellään pääasiassa neljää viljakasvia: vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Näistä vehnä ja ruis ovat leipäviljoja, kun taas suurin osa ohran ja kauran sadosta käytetään eläinten ruoaksi eli rehuksi. Ohrasta ja kaurasta tehdään toki myös ihmisten ruokaa. Pelloilla voidaan viljellä paljon muutakin. Esimerkiksi rypsiä ja rapsia, joista voidaan tehdä ruokaöljyä.

Viljojen jyvistä voidaan valmistaa monenlaista syötävää. Esimerkiksi monille tuttu kaurapuuro valmistetaan kaurasta tehtävistä kaurahiutaleista. Viljojen jyvistä myllyssä valmistettavat jauhot ovat yksi keittiön perusraaka-aine. Jauhoista voidaan valmistaa esimerkiksi sämpylöitä, leipiä, lettuja, pullia ja muita leivonnaisia. Neljän viljan lisäksi jauhoja voidaan valmistaa muistakin viljelykasveista. Tämä on hyvä, sillä osa ihmisistä ei pysty syömään tai halua syödä viljoja tai gluteenia, jota vehnä, ohra ja ruis sisältävät. Myös pasta valmistetaan jauhoista.

Neljä viljaa voi tunnistaa niiden ulkonäöstä. Vehnä, ruis ja ohra muistuttavat hieman toisiaan, mutta kaura eroaa ulkonäössään selkeästi muista. Vehnällä, rukiilla ja ohralla on tähkä, jossa jyvät kehittyvät. Kauralla ei ole tähkää, vaan jyvät kehittyvät röyhyssä. Vehnän, rukiin ja ohran tähkistä lähtee eri mittaisia vihneitä. Vihneiden pituus kertoo sinulle mistä viljasta on kyse.

Vanhan loru auttaa tunnistamaan viljat: "Vehnässä vähäiset vihneet, rukiissa runsaammat. Ohrassa oikein pitkät vihneet, mutta kaurassa ei vihneitä ollenkaan."

• 
  Vehnässä vähäiset vihneet...
• 
  ... rukiissa runsaammat vihneet.
• 
  Ohrassa oikein pitkät vihneet...
• 
  ...kaurassa ei vihneitä ollenkaan. Kauralla ei ole myöskään tähkää vaan jyvät kehittyvät röyhyissä.

Pellolta pöytään – Jalostuksessa viljasta tehdään syötäviä tuotteita

Keväällä siemenet kylvetään peltoon.

Jalostuksessa raaka-aineesta – eli viljasta – jalostetaan erilaisia tuotteita kaupan hyllylle. Ennen kaupan hyllylle päätymistä vilja kulkee pitkän matkan.

Pellolla

Maanviljelijä aloittaa viljan matkan yleensä keväällä. Siemenet kylvetään maahan ja maa lannoitetaan. Kesällä peltoa hoidetaan kastelemalla sekä torjumalla tuholaisia ja kasvitauteja.

Syksyllä, kun vilja on kypsää, on sadonkorjuun aika. Leikkuupuimuri leikkaa viljan ja jyvät puhalletaan traktorin kärryyn.

Loppukesästä vilja tuleentuu eli kypsyy. Tällöin sen väri muuttuu vihreästä kullankeltaiseksi. On sadonkorjuun aika. Ennen vanhaan sato korjattiin käsin, mutta nykyään tämänkin hoitavat koneet, joita kutsutaan leikkuupuimureiksi. Leikkuupuimurit leikkaavat viljan, ja jyvät kerätään talteen.

Syksyllä sadonkorjuun jälkeen pelto kynnetään odottamaan seuraavaa kevättä.

Sadonkorjuun jälkeen vilja kuivataan ja pelto kynnetään odottamaan talvea ja seuraavaa kevättä. Osa korjatusta sadosta menee eläinten ruoaksi eli rehuksi . Osa lähtee myllyyn, jossa siitä jalostetaan tuotteita ihmisille.

Myllystä tehtaalle tai leipomoon ja kauppaan

Viljasta käytetään ihmisten ruoaksi pääasiassa jyvät, jotka kypsyvät tähkässä tai röyhyssä (kaura). Jyvistä voidaan tehdä myllyssä jauhoja tai tehtaalla vaikkapa hiutaleita. Kuvassa vehnän jyviä.

Kuivatut viljan jyvät lähtevät myllyyn tai tehtaalle. Myllyssä kuivatuista jyvistä voidaan tehdä leseitä tai jauhaa jauhoja. Myllyltä jauhot voivat lähteä leipomoon, jossa leipuri leipoo jauhoista erilaisia makeita leivoksia tai leipää. Myllyltä jauhot voivat lähteä myös tehtaalle, jossa niistä voidaan valmistaa esimerkiksi pastaa.

Osa jyvistä saattaa mennä leipomon sijasta suoraan tehtaalle, missä jyvistä voidaan valmistaa hiutaleita puristamalla ne litteiksi. Näitä hiutaleita saatat syödä esimerkiksi aamiaispuurossa tai myslissä. Kaurasta valmistetaan myös erilaisia välipalajuomia. Leipomosta tai tehtaalta viljatuotteet kuten leivät ja muut leivonnaiset, myslit, pastat, hiutaleet ja juomat lähtevät kaupan hyllylle, mistä kuluttajat ostavat ne.

Tehtäviä ja pohdittavaa

1. Opettele tunnistamaan neljä viljaa kuvista.
2. Tutki kotona keittiön elintarvikkeita ja ruoka-aineita. Mitä viljatuotteita löydät? Mistä viljasta tuotteet on tehty?
3. Kirjaa ylös yhden päivän ruokalistasi. Selvitä sitten, mitkä syömistäsi ruoista sisältävät viljaa.
4. Selvitä mitä muuta viljojen lisäksi pelloilla viljellään ja mitä niistä valmistetaan.