Saksan kieli/Yleistä

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksan kieli
Coat of arms of Germany.svg
Saksan kielen kappaleet
100 percent.svg    Etusivu
50%.svg    Yleistä
75%.svg    Kielioppi
25%.svg    Sanasto

Näytä malline

Saksan kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään ja se on Euroopan puhutuin kieli. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle Saksaa käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä.

Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa hollantia. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia.

Nykyinen levinneisyys[muokkaa]

Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:

  • Saksa
  • Itävalta
  • Liechtenstein

ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:

  • Belgia
  • Luxemburg
  • Sveitsi
  • Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa)

Sekä lyhytaikaisesti

  • Namibiassa (1984-1990)

Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä.

Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä ko. sodan sen piti luovuttaa laajoja maa-alueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.

Ääntämysohjeita[muokkaa]

Kirjain Äännetään Esimerkkejä
a, e, i, o, u, ö kuten suomessa an, echt, drinnen, oben, unter, höflich
ü kuten suomen y über
y j, y tai i Lyon, ypsilon
ä kuten suomen e kämpfen
ei ai Reise
ie i: Dienstag
eu, äu oi treu
b, d kuten suomessa; sanan lopussa kuten suomen p ja t Banane, durch; ab, Rad
c ä:tä, e:tä ja i:tä ennen ts, muutoin k Celle; drücken
f, j, l, m, n, x, z kuten suomessa fahren, jeden, lassen, manchmal, neben, xylitol, Zimmer
g kuten suomessa, paitsi sanan lopussa, jolloin kuten ch gegen; sonnig
h sanan alussa kuten suomessa, muutoin kahdentaa vokaalin Hose, sehen, sah
k, p, t suomen vastaavia kovemmat äänteet (kuten englannissa) Katze, Punkt, Tasche
qu kv Querstraße
r Pohjois-Saksassa kurkku-r (kuten ranskassa), etelässä kuten suomessa; sanan lopussa vaimentuu usein vaimeaksi ä-äänteeksi reden; er
s sanan lopussa kuten suomessa, muutoin soinnillinen; ennen p:tä tai t:tä suhuässä als; Rose, suchen; spannend, Straße
sch suhuässä schauen
ß ss; edellinen vokaali äännetään kahtena (paitsi diftongin jäljessä) heißen
ch voimakas kurkku-h; ennen s:ää k manchmal, brechen; sechs
chen "hjen", j:tä painottaen Mädchen, Häuschen
Wikibooks
Saksan kielinen versio Wikikirjastosta