Saksan kieli/Yleistä
| Saksan kieli
| |
|---|---|
| |
| Saksan kielen kappaleet | |
| Etusivu Yleistä |
Kielioppi Sanasto |
|
| |
| Näytä malline | |
Saksan kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään ja se on Euroopan puhutuin kieli. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle Saksaa käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä.
Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa hollantia. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia.
Nykyinen levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:
- Saksa
- Itävalta
- Liechtenstein
ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:
- Belgia
- Luxemburg
- Sveitsi
- Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa)
Sekä lyhytaikaisesti
- Namibiassa (1984-1990)
Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä.
Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä ko. sodan sen piti luovuttaa laajoja maa-alueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.
Ääntämysohjeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kirjain | Äännetään | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| a, e, i, o, u, ö | kuten suomessa | an, echt, drinnen, oben, unter, höflich |
| ü | kuten suomen y | über |
| y | j, y tai i | Lyon, ypsilon |
| ä | kuten suomen e | kämpfen |
| ei | ai | Reise |
| ie | i: | Dienstag |
| eu, äu | oi | treu |
| b, d | kuten suomessa; sanan lopussa kuten suomen p ja t | Banane, durch; ab, Rad |
| c | ä:tä, e:tä ja i:tä ennen ts, muutoin k | Celle; drücken |
| f, j, l, m, n, x, z | kuten suomessa | fahren, jeden, lassen, manchmal, neben, xylitol, Zimmer |
| g | kuten suomessa, paitsi sanan lopussa, jolloin kuten ch | gegen; sonnig |
| h | sanan alussa kuten suomessa, muutoin kahdentaa vokaalin | Hose, sehen, sah |
| k, p, t | suomen vastaavia kovemmat äänteet (kuten englannissa) | Katze, Punkt, Tasche |
| qu | kv | Querstraße |
| r | Pohjois-Saksassa kurkku-r (kuten ranskassa), etelässä kuten suomessa; sanan lopussa vaimentuu usein vaimeaksi ä-äänteeksi | reden; er |
| s | sanan lopussa kuten suomessa, muutoin soinnillinen; ennen p:tä tai t:tä suhuässä | als; Rose, suchen; spannend, Straße |
| sch | suhuässä | schauen |
| ß | ss; edellinen vokaali äännetään kahtena (paitsi diftongin jäljessä) | heißen |
| ch | voimakas kurkku-h; ennen s:ää k | manchmal, brechen; sechs |
| chen | "hjen", j:tä painottaen | Mädchen, Häuschen |
