Saksan kieli/Kielioppi
Saksan kieli
| |
---|---|
| |
Saksan kielen kappaleet | |
Etusivu Yleistä |
Kielioppi Sanasto |
| |
Näytä malline |
Nominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan kielessä jokainen substantiivi kirjoitetaan suurella alkukirjaimella. Jokaisella substantiivilla on oma artikkelinsa, joka riippuu sanan suvusta. Artikkelia ei käytetä yleensä silloin...
- kun puhutaan henkilön ammatista tai kansalaisuudesta – Herr Virtanen ist Lehrer. Er ist Finne. (Herra Virtanen on opettaja. Hän on suomalainen"
- kun puhutaan ainesanoista – Ich trinke oft Wasser.
- kun puhutaan käsitesanoista – Freundschaft ist Magie.
- jos substantiivin edellä on genetiivi tai jokin pronomini – Mikkos Bruder heißt Janne. Sein Opa wohnt in Zürich.
Yksikkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiiveilla on kolme eri sukua:
- maskuliini (der-sukuiset)
- feminiini (die-sukuiset)
- neutri (das-sukuiset).
Jokaisella substantiivilla on myös epämääräinen sekä määräinen artikkeli. Epämääräistä artikkelia (ein, eine) käytetään silloin kun esine tai asia on tuntematon, tai mainitaan ensimmäistä kertaa:
- Es ist ein Hund (mask.). Se on koira.
- Ich finde eine Katze (femin.). Löydän kissan.
- Da ist ein Mädchen (neutri). Tuolla on tyttö.
Määräistä artikkelia (der, die, das) käytetään esineista tai asioista silloin kun ne ovat tuttuja tai jo aiemmin mainittuja:
- Der Hund ist allein. Koira on yksin.
- Die Katze ist schwarz. Kissa on musta.
- Das Mädchen ist sehr schön. Tyttö on erittäin kaunis.
Monikko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monikolla ei ole koskaan epämääräistä artikkelia. Määräinen artikkeli – suvusta riippumatta – on die. Monikossa olevat sanat saavat päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti.
- Es gibt Kinder hier. Täällä on lapsia.
- Die Kinder sind böse. Lapset ovat ilkeitä.
Substantiivien monikko saadaan lisäämällä sanakohtainen pääte yksilöllisen sanan perään. Päätteet on opeteltava ulkoa. Jos monikon päätteessä on +, se tarkoittaa vokaalimukausta monikossa (Umlaut) eli:
- a > ä – die Hand, -e+ > die Hand, die Hände
- u > ü – der Stuhl, -e+ > der Stuhl, die Stühle
- o > ö – das Wort, -er+ > das Wort, die Wörter
- au > äu – das Haus, -er+ > das Haus, die Häuser
Yhdyssanoissa Umlaut koskee vain sanan jälkimmäistä osaa:
- der Bahnhof, -e+ > der Bahnhof, die Bahnhöfe.
Substantiivien sijamuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. Dunkelheit der Nacht, yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.
Epämääräisen artikkelin taipuminen eri sijamuodoissa:
|
Määräisen artikkelisanan taipuminen eri sijamuodoissa:
|
Esimerkki artikkelisanojen taipumisesta eri sijamuodoissa ja suvuissa:
Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
---|---|---|---|---|---|
Nominatiivi | Epäm. | ein Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
Määr. | Der Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
Akkusatiivi | Epäm. | einen Hund | eine Blume | ein Kind | Kinder |
Määr. | Den Hund | Die Blume | Das Kind | Die Kinder | |
Datiivi | Epäm. | einem Hund | einer Blume | einem Kind | Kindern |
Määr. | Dem Hund | Der Blume | Dem Kind | Den Kindern | |
Genetiivi | Epäm. | eines Hundes | einer Blume | eines Kindes | Kinder (ei käytössä ilman adjektiivia) |
Määr. | Des Hundes | Der Blume | Des Kindes | Der Kinder |
Substantiivien ryhmittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa on joitakin muistisääntöjä, jotka voivat helpottaa muistamaan sanan suvun. Sanojen suvut on kuitenkin opeteltava ulkoa, sillä sääntöihin on olemassa poikkeuksia.
Maskuliinit (der-sukuiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn
- vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät: der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag (mutta: die Nacht, das Frühjahr)
- useimmat maa- ja kivilajit: der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor
- ilmansuuntien nimet: der Osten, der Süden
- sateiden ja tuulten nimet: der Monsun, der Schnee, der Regen
- alkoholijuomien nimet: der Sekt, der Wein (mutta: das Bier)
- automerkit: der Mercedes, der Saab, der Audi
- vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc
- er-loppuiset ammatit, kansallisuudet sekä laitteet ja työkalut: der Lehrer, der Amerikaner, der Drucker
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.
Päätteeseen perustuen:
Pääte | Esimerkki |
---|---|
-ant | der Musikant |
-är | der Millionär |
-ast | der Kontrast |
-ent | der Kontinent |
-(ik)er | der Arbeiter, der Computer, der Alkoholiker |
-et | der Prophet |
-eur | der Friseur |
-ig | der Honig, der Pfennig |
-ling | der Liebling, der Zwilling |
-loge | der Psychologe |
-s | der Fuchs, der Dachs |
-(t)or | der Motor, der Generator, der Direktor |
-ör | der Likör |
-(i)smus | der Optimismus, der Kapitalismus |
-ist | der Spezialist |
Neutrit (das-sukuiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- verbin perusmuodosta johdetut substantiivit: das Essen, das Schreiben
- monet metallit ja alkuaineet: das Metall, das Chlor, das Gold (mutta: die Bronze, der Sauerstoff, der Phosphor)
- lapsia ja nuoria eläimiä tarkoittavat sanat: das Kind, das Kalb
- ge-etuliitteiset substantiivit: das Gebäude, das Gemüse
Päätteeseen perustuen:
Pääte | Esimerkki |
---|---|
-chen | das Mädchen, das Würstchen |
-em | das System |
-et(t) | das Paket, das Bankett, das Duett |
-lein | das Fräulein, das Händlein |
-ma | das Schema, das Thema, das Aroma |
-ment | das Dokument, das Medikament |
-nis | das Zeugnis |
-o | das Auto |
-sal | das Schicksal |
-(t)um | das Museum, das Universum, das Eigentum (mutta: der Reichtum) |
Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. das Mädchen tyttö > die Mädchen tytöt.
Feminiinit (die-sukuiset)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- naispuoliset henkilöt ja naaraseläimet: die Tante, die Mutter, die Henne (mutta: das Mädchen)
- useat puiden, kukkien ja hedelmien nimitykset: die Kiefer, die Rose, die Orange (mutta: der Apfel)
- useat kaksitavuiset -e -loppuiset, ei elollista oliota merkitsevät sanat: die Schule, die Reise, die Lampe (mutta: das Ende, der Name)
- useimmat moottoripyörämerkit sekä lentokoneiden ja laivojen nimitykset: die Titanic, die Boeing 747
Päätteeseen perustuen:
Pääte | Esimerkki | |
---|---|---|
-(er)ei | die Bäckerei, die Bücherei | |
-heit | die Dunkelheit, die Neuheit, die Gesundheit | |
-in | die Freundin, die Schauspielerin | |
-keit | die Möglichkeit, die Einsamkeit, die Fähigkeit | |
-(k)unft | die Herkunft, die Zukunft | |
-schaft | die Wissenschaft, die Eigenschaft, die Freundschaft | |
-ung | die Ahnung, die Bewegung, die Führung, die Achtung | |
Vierasperäiset sanat | ||
-ade | die Schokolade | |
-ik | die Semantik, die Fabrik, die Grammatik | |
-ie | die Industrie, die Energie, die Fantasie | |
-ine | die Maschine | |
-ive | die Alternative | |
-sis | die Dosis | |
-thek | die Bibliothek | |
-(t)ion | die Situation, die Produktion, die Version | |
-(t)ät | die Qualität, die Universität, die Realität | |
-ur | die Natur, die Diktatur, die Klausur | |
-(e)nz | die Toleranz, die Konkurrenz, die Intelligenz |
Kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat monikossa päätteen -n, esim. die Schwester sisko > die Schwestern siskot.
Yhdyssanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdyssanan suvun määrää sen viimeinen osa: die Arbeit + der Platz > der Arbeitsplatz
Adjektiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.
Sijamuoto | Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
---|---|---|---|---|---|
Nominatiivi | Epäm. | ein brauner Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
Määr. | Der braune Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
Akkusatiivi | Epäm. | einen braunen Hund | eine schöne Blume | ein kleines Kind | kleine Kinder |
Määr. | Den braunen Hund | Die schöne Blume | Das kleine Kind | Die kleinen Kinder | |
Datiivi | Epäm. | einem braunen Hund | einer schönen Blume | einem kleinen Kind | kleinen Kindern |
Määr. | Dem braunen Hund | Der schönen Blume | Dem kleinen Kind | Den kleinen Kindern | |
Genetiivi | Epäm. | eines braunen Hundes | einer schönen Blume | eines kleinen Kindes | kleiner Kinder |
Määr. | Des braunen Hundes | Der schönen Blume | Des kleinen Kindes | Der kleinen Kinder |
Adjektiivien vertailuasteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan kielessä adjektiivi ei taivu ollessaan sein-verbin (olla) määreenä: Das Mädchen ist schön. Tyttö on kaunis.
Komparatiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Komparatiivi saadaan muodostettua -er -päätteellä. Vertailusana on als: Ich bin schöner als du. Olen kauniimpi kuin sinä.
- schön – kaunis
- schöner – kauniimpi
Yksitavuisilla adjektiiveilla on usein Umlaut, eli vokaalimuutos:
- a > ä – warm, wärmer
- o > ö – groß, größer
- u > ü – kurz, kürzer
Superlatiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sein-verbin kanssa adjektiivin superlatiivi muodostetaan: am [perusmuoto]+ sten: Sie ist am schönsten. Hän on kaunein.
Jos adjektiivin perusmuoto päättyy -d, -t, -s, -ß, -sch tai -z, muoto on yleensä: am [perusmuoto]+ esten.
- alt, älter, am ältesten – vanha
- süß, süßer, am süßesten – makea
- kurz, kürzer, am kürzesten – lyhyt
Umlaut on myös superlatiivissa:
- a > ä – warm, wärmer, am wärmsten
- o > ö – groß, größer, am größten
- u > ü – kurz, kürzer, am kürzesten
Epäsäännöllisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- gut, besser, am besten – hyvä
- groß, größer, am größten – suuri
- gern, lieber, am liebsten – mielellään
- viel, mehr, am meisten – paljon
-e- katoaa komparatiivissa:
- dunkel, dunkler, am dunkelsten – pimeä
- teuer, teurer, am teueresten – kallis
Pronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nominatiivi | Akkusatiivi | Datiivi | ||
y. 1. p. | ich | mich | mir | |
y. 2. p. | du | dich | dir | |
y. 3. p. | m. | er | ihn | ihm |
f. | sie | sie | ihr | |
n. | es | es | ihm | |
m. 1. p. | wir | uns | uns | |
m. 2. p. | ihr | euch | euch | |
m. 3. p. | sie | sie | ihnen | |
teitittely | Sie | Sie | Ihnen |
Omistus- eli possessiivi pronominit saavat samat sijapäätteet akkusatiivissa, datiivissa kuin epämääräinen artikkeli yksikössä.
Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
---|---|---|---|---|
Minun | mein | meine | mein | meine |
Sinun | dein | deine | dein | deine |
Hänen (mask.) | sein | seine | sein | seine |
Hänen (fem.) | ihr | ihre | ihr | ihre |
Sen (neutri) | sein | seine | sein | seine |
Meidän | unser | unsere | unser | unsere |
Teidän | euer | eure | euer | eure |
Heidän | ihr | ihre | ihr | ihre |
Teitittely | Ihr | Ihre | Ihr | Ihre |
Demonstratiivipronominit:
- tämä: dies (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- tuo: das
- se: er (m.), sie (f.), es (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
- nämä: diese (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- nuo: die
- ne: sie (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
Kysymyssanoja:
- kuka, ketkä: wer (akk. "ketä, keitä" wen, dat. "kenelle, keille, mille" wem, gen. "kenen" wessen)
- mikä, mitä: was
- missä: wo
- mistä: woher
- mihin: wohin
- miksi, minkä vuoksi: warum
- milloin: wann
- mikä, mikä niistä: welche (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa which, *ruotsin sanoja vilken, vilket, vilka ja ranskan sanoja quel, quelle)
- millainen, miten, kuinka: wie
- miksi, miten niin: wieso
Muita pronomineja:
- kaikki: alle
- jokainen: jede (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- molemmat: beide
- toinen, muu: andere (saa päätteet adjektiivin tavoin)
- sellaiset: solche
Numeraalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestysluvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestysluvut vaativat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.
Numero | Perusluku | Järjestysluku |
---|---|---|
0 | null | |
1 | eins | der/die/das erste |
2 | zwei | zweite |
3 | drei | dritte |
4 | vier | vierte |
5 | fünf | fünfte |
6 | sechs | sechste |
7 | sieben | siebte/siebente |
8 | acht | achte |
9 | neun | neunte |
10 | zehn | zehnte |
11 | elf | elfte |
12 | zwölf | zwölfte |
13 | dreizehn | dreizehnte |
14 | vierzehn | vierzehnte |
15 | fünfzehn | fünfzehnte |
16 | sechzehn | sechzehnte |
17 | siebzehn | siebzehnte |
18 | achtzehn | achtzehnte |
19 | neunzehn | neunzehnte |
20 | zwanzig | zwanzigste |
21 | einundzwanzig | einundzwanzigste |
22 | zweiundzwanzig | zweiundzwanzigste |
23 | dreiundzwanzig | dreiundzwanzigste |
30 | dreißig | dreißigste |
31 | einunddreißig | einunddreißigste |
40 | vierzig | vierzigste |
44 | vierundvierzig | vierundvierzigste |
50 | fünfzig | fünfzigste |
60 | sechzig | sechzigste |
70 | siebzig | siebzigste |
80 | achtzig | achtzigste |
90 | neunzig | neunzigste |
100 | (ein)hundert | (ein)hundertste |
123 | (ein)hundertdreiundzwanzig | (ein)hundertdreiundzwanzigste |
700 | siebenhundert | siebenhundertste |
1000 | (ein)tausend | (ein)tausendste |
9999 | neuntausendneunhundertneunundneunzig | neuntausendneunhundertneunundneunzigste |
1 000 000 | eine Million | (ein)millionste |
2 000 000 | zwei Millionen | zweimillionste |
1 000 000 000 | eine Milliarde | (ein)milliardste |
Kellonajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkeitä sanoja ja lauseita:
- vaille vor
- yli nach
- puoli halb
- vartti Viertel
- Paljonko kello on? – Wie spät ist es? / Wie viel Uhr ist es?
Puhekielessä | Virallisesti | |
13.00 | Es ist eins / Es ist ein Uhr. | Es ist dreizehn Uhr. |
14.15 | Es ist Viertel nach zwei. | Es ist vierzehn Uhr fünfzehn. |
15.30 | Es ist halb vier. | Es ist fünfzehn Uhr dreißig. |
22.50 | Es ist zehn vor elf. | Es ist zweiundzwanzig Uhr fünfzig. |
Päivämäärät ja vuosiluvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päivämäärä: Monesko päivä on tänään? – Der Wievielte ist heute? Heute ist der fünfte April.
- Kirjeen päiväys: Helsinki, den 18.6.1967 (den achtzehnte Juni neunzehnhundertsiebundsechtzig)
Vuosilukujen kanssa ei käytetä prepositioita ja kaikki luvut kirjoitetaan yhteen.
Kieltosanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan kielessä on kolme erillaista kieltosanaa: nein, nicht ja kein tai keine. Nein-sana aloittaa aina lauseen, eli on aina lauseen alussa, kun taas nicht on aina lauseen keskellä tai lopussa. Kein- tai keine-sanaa käytetään aina substantiivin edellä.
- Nein, Danke! – Ei kiitos.
- Du hast keine Katze. – Sinulla ei ole kissaa.
- Jetzt kann ich nicht nach Finnland fahren. – Nyt en voi matkustaa Suomeen.
Kieltosanan kein, keine taivutus eri sijamuodoissa.
Mask. | Fem. | Neutri | Mon. | |
---|---|---|---|---|
Nominatiivi | Kein | Keine | Kein | Keine |
Akkusatiivi | Keinen | Keine | Kein | Keine |
Datiivi | Keinem | Keiner | Keinem | Keinen +n |
Genetiivi | Keines +s | Keiner | Keines +s | Keiner |
Verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. Infinitiivin tunnus on -en tai harvoin pelkkä -n. Verbin vartalo on osa mikä jää kun infinitiivin tunnus otetaan pois. Esim. fahr/en, jossa -en on infinitiivin tunnus ja -fahr verbin vartalo.
Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa.
Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:
- an/fangen, fängt an, fing an, hat angefangen (alkaa)
- an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
- beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
- bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)
Aikamuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Preesens
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu parhaillaan.
Säännölliset eli heikot verbit taipuvat hyvin yksinkertaisesti. Verbin vartaloon lisätään persoonapääte. Niitä ovat järjestyksessä -e, -st, -t, -en, -t, -en, -en. Jos verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonantiyhtymään (esim. -chn), käytetään pidempiä persoonapäätteitä. Tämä koskee vain yksikön 2. ja 3. sekä monikon 2. persoonaa. Persoonapäätteen eteen lisätään e-kirjain. Muutamille -el- ja -er- -loppuisilla tulee monikon 1. ja 3. persoonissa pääte -n.
spielen – pelata, leikkiä, soittaa | ||
---|---|---|
persoona | preesens | pääte |
ich | spiele | -e |
du | spielst | -st |
er/sie/es | spielt | -t |
wir | spielen | -en |
ihr | spielt | -t |
sie | spielen | -en |
Sie | spielen | -en |
warten – odottaa | ||
---|---|---|
persoona | preesens | pääte |
ich | warte | -e |
du | wartest | -est |
er/sie/es | wartet | -et |
wir | warten | -en |
ihr | wartet | -et |
sie | warten | -en |
Sie | warten | -en |
wandern – vaeltaa | ||
---|---|---|
persoona | preesens | pääte |
ich | wandere | -e |
du | wanderst | -st |
er/sie/es | wandert | -t |
wir | wandern | -n |
ihr | wandert | -t |
sie | wandern | -n |
Sie | wandern | -n |
Epäsäännöllisillä eli vahvoilla verbeillä on poikkeava taivutus yksikön 2. ja 3. persoonassa. Näillä persoonilla infinitiivin vokaali muuttuu seuraavasti:
- e > i – geben, er gibt
- e > ie – sehen, er sieht
- a > ä – fahren, er fährt
- au > äu – laufen, er läuft
- o > ö – stoßen, er stößt
Imperfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säännölliset verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säännölliset eli heikot verbit muodostetaan saksassa liittämällä verbin vartaloon tunnus -t tai -et sekä persoonapääte. Et -päätettä käytetään vain silloin jos verbin vartalo päättyy -t:hen tai -d:hen tai vaikeastilausuttaviin konsonanttiyhtymiin, kuten -ffn tai -tr. Imperfektin persoonapäätteet ovat järjestyksessään -e, -est, -e, -en, -et, -en, -en. Huomaa, että yksikön 1. ja 3. persoonassa päätteet ovat samanlaiset.
Machen – tehdä | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
ich | machte | -e | -te |
du | machtest | -est | |
er/sie/es | machte | -e | |
wir | machten | -en | |
ihr | machtet | -et | |
sie | machten | -en | |
Sie | machten | -en |
Warten – odottaa | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
ich | wartete | -e | -ete |
du | wartetest | -est | |
er/sie/es | wartete | -e | |
wir | warteten | -en | |
ihr | wartetet | -et | |
sie | warteten | -en | |
Sie | warteten | -en |
Öffnen – aukaista | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
ich | öffnete | -e | -ete |
du | öffnetest | -est | |
er/sie/es | öffnete | -e | |
wir | öffneten | -en | |
ihr | öffnetet | -et | |
sie | öffneten | -en | |
Sie | öffneten | -en |
Epäsäännölliset verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epäsäännöllisten verbien imperfekti muodostetaan useimmiten ilman tunnusta, mutta verbin vartalo muuttuu. Persoonapääte lisätään muuttuneeseen vartaloon. Kaikilla imperfekti muodoilla yksikön 1. ja 3. persoonat ovat päätteettömiä ja samanlaisia.
Kommen – tulla | ||
---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte |
ich | kam | - |
du | kamst | -st |
er/sie/es | kam | - |
wir | kamen | -en |
ihr | kamt | -t |
sie | kamen | -en |
Sie | kamen | -en |
Finden – löytää | ||
---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte |
ich | fand | - |
du | fandest | -est |
er/sie/es | fand | - |
wir | fanden | -en |
ihr | fandet | -et |
sie | fanden | -en |
Sie | fanden | -en |
On myös mahdollista, että verbin vartalo muuttuu, mutta ne saavat silti säännöllisten verbien imperfekti tunnukset ja päätteet.
Nennen – nimittää jks. | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
ich | nannte | -e | -t |
du | nanntest | -est | |
er/sie/es | nannte | -e | |
wir | nannten | -en | |
ihr | nanntet | -et | |
sie | nannten | -en | |
Sie | nannten | -en |
Myös haben ja sein verbit taipuvat epäsäännöllisesti.
haben | sein |
---|---|
ich hatte du hattest |
ich war du warst |
Huomaa modaaliverbien imperfektimuodot.
Müssen – täytyä, olla pakko | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | tunnus |
ich | musste | -e | -t |
du | musstest | -est | |
er/sie/es | musste | -e | |
wir | mussten | -en | |
ihr | musstet | -et | |
sie | mussten | -en | |
Sie | mussten | -en |
Huomaa myös werden-verbin imperfektin vartalomuutos (wurd-)
Werden – muuttua jks. | |||
---|---|---|---|
persoona | imperfekti | pääte | |
ich | wurde | -e | |
du | wurdest | -est | |
er/sie/es | wurde | -e | |
wir | wurden | -en | |
ihr | wurdet | -et | |
sie | wurden | -en | |
Sie | wurden | -en |
Vertaa myös muiden modaaliverbien imperfekti muotoja. Huomaa joissakin verbeissä vokaalimuunnos.
Imperfektimuoto muodostetaan verbin perusmuodosta poistamalla verbistä (esim. machen) ns. loppuosa eli -en ja lisäämällä -te-pääte verbin loppuun: machen -> machte. Pääosa pysyy samana.
- dürfen > er durfte
- können > er konnte
- mögen > er mochte
- sollen > er sollte
- wollen > er wollte
Perfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan perfekti suomennetaan useimmiten suomen imperfektinä. Perfektiin kuuluu kaksi osaa: apuverbi ja pääverbi (=partisiipin perfekti), joka on lauseen lopussa. Apuverbi taipuu aina subjektin mukaan, mutta partisiipin perfekti ei taivu. Saksassa perfektin apuverbi on useimmiten haben. Sein -apuverbiä käytetään,
- kun pääverbi ilmaisee liikkumista paikasta toiseen, esim. Meine Mutter ist nach Finnland gefahren – Äitini matkusti Suomeen.
- kun pääverbi ilmaisee olotilanmuutosta, esim. Ich bin Um 7 Uhr aufgewacht – Heräsin kello seitsemän.
- seuraavien verbien perfektissä: sein (olla), werden (tulla joksikin), bleiben (jäädä, pysyä), gelingen (onnistua, sujua hyvin), passieren ja geschehen (tapahtua)
Säännöllisten verbien partisiipin perfekti muodostetaan vastaavasti: ge + [verbin vartalo] + t tai -et. Et -päätettä käytetään silloin kun verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonanttiyhtymään + -n/-m (esin. chn).
Epäsäännöllisien verbien partisiipin perfekti on opeteltava ulkoa. Ne ovat kuitenkin usein ge-alkuisia ja en-loppuisia.
Ge-etuliite puuttuu verbeiltä,
- jotka päättyvät -ieren-päätteeseen, esim. passieren > er ist passiert.
- jotka alkavat painottomalla etuliitteellä be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-, esim. erzählen > er hat erzählt.
Ge-etuliite tulee eriävien yhdysverbien yhdysosaien väliin, esim. mit/nehmen > mitgenommen.
Pluskvamperfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa pluskvamperfekti muodostetaan rakenteella hatte/war + partisiipinperfekti. Apuverbien haben ja sein imperfektimuotojen muut muodot löydät otsikosta imperfekti > epäsäännölliset verbit.
- haben: Hatte er der Gitarre gehabt?
- sein: War ich in Seenot gewesen?
Futuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan futuuri muodostetaan werden -verbistä ja verbin perusmuodosta. Esim.
- Ich werde nach Finnland fahren – Matkustan Suomeen (futuuri).
werden – tulla jks. | |
---|---|
persoona | preesens |
ich | werde |
du | wirst |
er/sie/es | wird |
wir | werden |
ihr | werdet |
sie | werden |
Sie | werden |
Modaaliapuverbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.
Modaaliapuverbit:
- dürfen, darf, durfte, hat gedurft, hatte gedurft (saada, olla lupa)
- können, kann, konnte, hat gekonnt, hatte gekonnt (osata, voida)
- mögen, mag, mochte, hat gemocht, hatte gemocht (pitää jstkn.)
- müssen, muss, musste, hat gemusst, hatte gemusst (pitää, täytyä)
- sollen, soll, sollte, hat gesollt, hatte gesollt (tulla, olla velvollisuus)
- wollen, will, wollte, hat gewollt, hatte gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)
Konditionaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen konditionaalia ilmaistaa useimmiten saksassa apuverbillä würde ja pääverbin infinitiivillä. Esim.
- Ich würde kommen – tulisin
werden | |
---|---|
persoona | imperfekti |
ich | würde |
du | würdest |
er/sie/es | würde |
wir | würden |
ihr | würdet |
sie | würden |
Sie | würden |
Kohteliasuuksissa voidaan myös käyttää konditionaalia. Esim.
- Würden Sie bitte hier kommen? – Tulisitteko tänne?
Konjunktiivin imperfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkien verbien kanssa voidaan käyttää würde + infinitiivi -rakennetta, mutta joistakin verbeistä käytetään konjunktiivin imperfektimuotoja, koska ne ovat yksinkertaisempia. Nuo muodostetaan yleensä tavallisesta imperfektimuodosta. Vahvoille verbeille lisätään perään tunnus -e. Joillakin verbeillä tapahtuu vokaalimuunnos eli Umlaut. Konjunktiivin imperfektiä käytetään lähinnä seuraavien verbien kanssa:
- Modaaliverbit
Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
---|---|---|
dürfen | er durfte | er dürfte |
können | er konnte | er könnte |
mögen | er mochte | er möchte |
müssen | er musste | er müsste |
sollen | er sollte | er sollte |
wollen | er wollte | er wollte |
- Haben, sein ja werden
Infinitiivi | Imperfekti | Konjunktiivin imperfekti |
---|---|---|
sein | er war | er wäre |
haben | er hatte | er hätte |
werden | er wurde | er würde |
Huomioi sein -verbin taivutus konjunktiivin imperfektissä.
Sein – olla | |
---|---|
persoona | konjunktiivin imperfekti |
ich | wäre |
du | wärest |
er/sie/es | wäre |
wir | wären |
ihr | wäret |
sie | wären |
Sie | wären |
Konjunktiivin imperfektiä saatetaan käyttää sivulauseissa konditionaalin sijasta, varsinkin vahvoilla verbeillä. Heikolla verbillä yleensä käytännössä samanlainen kuin indikatiivin imperfekti. Vahvalla verbillä yleensä imperfektimuoto, jonka perään on lisätty -e ja jossa on joskus myös umlaut. Alla esimerkkeinä heikon ja vahvan verbin konjunktiivin imperfekti.
irren – erehtyä | |
---|---|
persoona | konjunktiivin imperfekti |
ich | irrte |
du | irrtest |
er/sie/es | irrte |
wir | irrten |
ihr | irrtet |
sie | irrten |
Sie | irrte |
lügen – valehdella | |
---|---|
persoona | konjunktiivin imperfekti |
ich | löge |
du | lögest |
er/sie/es | löge |
wir | lögen |
ihr | löget |
sie | lögen |
Sie | lögen |
Konjunktiivin pluskvamperfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konjunktiivin pluskvamperfekti muodostetaan haben tai sein apuverbin konjunktiivin imperfektistä (hätte/wäre) ja pääverbin partisiipinperfektistä. Tämä muoto korvaa niin sanotun 2. konditionaalin, joka olisi paljon vaikeampi. Tämä muoto suomentuu konditionaalin perfektinä.
- Ich hätte der nur konfisziert! (Suomeksi: Olisin vain takavarikoinut sen!)
Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi haben:
töten – tappaa | ||
---|---|---|
persoona | preesens | apuverbi |
ich | hätte getötet | hätte |
du | hättest getötet | hättest |
er/sie/es | hätte getötet | hätte |
wir | hätten getötet | hätten |
ihr | hättet getötet | hättet |
sie | hätten getötet | hätten |
Sie | hätten getötet | hätten |
Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi sein:
sterben – kuolla | ||
---|---|---|
persoona | preesens | apuverbi |
ich | wäre gestorben | wäre |
du | wärest gestorben | wärest |
er/sie/es | wäre gestorben | wäre |
wir | wären gestorben | wären |
ihr | wäret gestorben | wäret |
sie | wären gestorben | wären |
Sie | wären gestorben | wären |
Konjunktiivin preesens
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konjunktiivin preesensiä käytetään ainoastaan huolitellussa (kirjoitetussa)yleiskielessä lähinnä epäsuorassa esityksessä. Sen tunnus on aina -e. Poikkeuksellinen on verbi sein.
wandern – vaeltaa | |
---|---|
persoona | konjunktiivin preesens |
ich | wandere |
du | wanderest |
er/sie/es | wandere |
wir | wanderen |
ihr | wanderet |
sie | wanderen |
Sie | wanderen |
Sein – olla | |
---|---|
persoona | konjunktiivin preesens |
ich | sei |
du | seiest |
er/sie/es | sei |
wir | seien |
ihr | seiet |
sie | seien |
Sie | seien |
Konjunktiivin perfekti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konjunktiivin perfekti muodostetaan rakenteella habe/sei(e) + partisiipinperfekti. Kuten konjunktiivin preesensiä, tätäkin muotoa käytetään lähinnä suorassa kerronnassa.
Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi haben:
töten – tappaa | ||
---|---|---|
persoona | preesens | apuverbi |
ich | habe getötet | habe |
du | habest getötet | habest |
er/sie/es | habe getötet | habe |
wir | haben getötet | haben |
ihr | habet getötet | habet |
sie | haben getötet | haben |
Sie | haben getötet | haben |
Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi sein:
sterben – kuolla | ||
---|---|---|
persoona | preesens | apuverbi |
ich | sei gestorben | sei |
du | seiest gestorben | seiest |
er/sie/es | sei gestorben | sei |
wir | seien gestorben | seien |
ihr | seiet gestorben | seiet |
sie | seien gestorben | seien |
Sie | seien gestorben | seien |
Joitakin taivutettuja verbejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | staubsaug|e | staubsaug|te | ge|staubsaug|t |
du | staubsaug|st | staubsaug|te|st | |
er/sie/es | staubsaug|t | staubsaug|te | |
wir | staubsaug|en | staubsaug|te|n | |
ihr | staubsaug|t | staubsaug|te|t | |
sie | staubsaug|en | staubsaug|te|n |
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | bin | war| | gewesen |
du | bist | war|st | |
er/sie/es | ist | war| | |
wir | sind | war|en | |
ihr | seid | war|t | |
sie | sind | war|en |
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | habe | hatte| | gehabt |
du | hast | hatte|st | |
er/sie/es | hat | hatte| | |
wir | haben | hatte|n | |
ihr | habt | hatte|t | |
sie | haben | hatte|n |
Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):
e --> ie
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | les|e | las| | ge|les|en |
du | lies|t | las|t | |
er/sie/es | lie|st | las| | |
wir | les|en | las|en | |
ihr | les|t | las|t | |
sie | les|en | las|en |
e --> i
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | nehm|e | nahm | ge|nomm|en |
du | nimm|st | nahm|st | |
er/sie/es | nimm|t | nahm| | |
wir | nehm|en | nahm|en | |
ihr | nehm|t | nahm|t | |
sie | nehm|en | nahm|en |
a --> ä
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | fahr|e | fuhr | ge|fahr|en |
du | fähr|st | fuhr|st | |
er/sie/es | fähr|t | fuhr| | |
wir | fahr|en | fuhr|en | |
ihr | fahr|t | fuhr|t | |
sie | fahr|en | fuhr|en |
Eriävät yhdysverbit:
Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.
Preesens | Imperfekti | Partisiipin perfekti | |
---|---|---|---|
ich | lad|e ein | lud ein | ein|ge|lad|en |
du | läd|st ein | lud|est ein | |
er/sie/es | läd|t ein | lud| ein | |
wir | lad|en ein | lud|en ein | |
ihr | lad|et ein | lud|et ein | |
sie | lad|en ein | lud|en ein |
Partikkelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prepositioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina akkusatiivi:
- durch (läpi, kautta, halki)
- für (jonkin puolesta)
- gegen (vastaan, vasten)
- ohne (ilman)
- um(herum) (ympäri, ympärillä, ympärille)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina datiivi:
- aus (jostakin)
- bei (jonkun luona)
- mit (kanssa)
- nach (jälkeen; johonkin; esim. nach Finnland, nach Deutschland, nach Berlin, nach Helsinki, nach Süden; huom. käytetään lähinnä kaupunkien, maiden ja ilmansuuntien kanssa)
- seit (jostakin lähtien)
- von (jostakin)
- zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)
- gegenüber (jotakin vastapäätä - gegenüber der Kirche)
- dank (jonkun/jonkin ansiosta)
Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen mihin, ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen missä tai milloin:
- an (äärellä, äärelle)
- auf (päällä, päälle)
- hinter (takana, taakse)
- in (sisällä, sisälle)
- neben (vieressä, viereen)
- über (yllä, ylle)
- unter (alla, alle)
- vor (edessä, eteen)
- zwischen (välissä, väliin)
Seuraavien prepositioiden jälkeen sanan sijamuoto on aina genetiivi:
- während (jonkun aikana)
- wegen (jonkun takia)
- aufgrund (jonkun vuoksi, takia)
Adverbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adjektiivista johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan adjektiivin perusmuodon näköisiä.
Sanajärjestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päälause
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia.
- Ich fahre heute nach Finnland. Matkustan tänään Suomeen.
- Heute fahre ich nach Finnland. Tänään matkustan Suomeen.
- Nach Finnland fahre ich heute. Suomeen matkustan tänään.
Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa.
- Gestern habe ich Brot gegessen. Eilen olen syönyt leipää.
- Letztes Jahr bin ich in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen. Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.
Sivulause
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sivulause voi alkaa esimerkiksi jollakin seuraavista konjunktioista:
- dass (että)
- wenn (kun, jos)
- weil (koska)
- als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
- nachdem (sen jälkeen kun)
Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.
Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.
- Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist. Tiedän, että olet tyhmä.
- Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist? Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
- Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst. Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Partikkelia 'zu' käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa
- adjektiiviin,
- substantiiviin tai
- toiseen verbiin, joka ei ole
- modaaliapuverbi,
- gehen (mennä),
- kommen (tulla),
- sehen (nähdä),
- hören (kuulla) tai
- lassen (antaa, päästää, sallia).
Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.
- Ich versuche, schneller zu laufen. Yritän juosta kovempaa.