Saksan kieli/Kielioppi

Saksan kieli
Saksan kielen kappaleet
Etusivu     Yleistä	Kielioppi     Sanasto
Näytä malline

Nominit

Substantiivit

Saksan kielessä jokainen substantiivi kirjoitetaan suurella alkukirjaimella. Jokaisella substantiivilla on oma artikkelinsa, joka riippuu sanan suvusta. Artikkelia ei käytetä yleensä silloin...

1. kun puhutaan henkilön ammatista tai kansalaisuudesta – Herr Virtanen ist Lehrer. Er ist Finne. (Herra Virtanen on opettaja. Hän on suomalainen"
2. kun puhutaan ainesanoista – Ich trinke oft Wasser.
3. kun puhutaan käsitesanoista – Freundschaft ist Magie.
4. jos substantiivin edellä on genetiivi tai jokin pronomini – Mikkos Bruder heißt Janne. Sein Opa wohnt in Zürich.

Yksikkö

Substantiiveilla on kolme eri sukua:

• maskuliini (der-sukuiset)
• feminiini (die-sukuiset)
• neutri (das-sukuiset).

Jokaisella substantiivilla on myös epämääräinen sekä määräinen artikkeli. Epämääräistä artikkelia (ein, eine) käytetään silloin kun esine tai asia on tuntematon, tai mainitaan ensimmäistä kertaa:

• Es ist ein Hund (mask.). Se on koira.
• Ich finde eine Katze (femin.). Löydän kissan.
• Da ist ein Mädchen (neutri). Tuolla on tyttö.

Määräistä artikkelia (der, die, das) käytetään esineista tai asioista silloin kun ne ovat tuttuja tai jo aiemmin mainittuja:

• Der Hund ist allein. Koira on yksin.
• Die Katze ist schwarz. Kissa on musta.
• Das Mädchen ist sehr schön. Tyttö on erittäin kaunis.

Monikko

Monikolla ei ole koskaan epämääräistä artikkelia. Määräinen artikkeli – suvusta riippumatta – on die. Monikossa olevat sanat saavat päätteen, joka vaihtelee sanakohtaisesti.

• Es gibt Kinder hier. Täällä on lapsia.
• Die Kinder sind böse. Lapset ovat ilkeitä.

Substantiivien monikko saadaan lisäämällä sanakohtainen pääte yksilöllisen sanan perään. Päätteet on opeteltava ulkoa. Jos monikon päätteessä on +, se tarkoittaa vokaalimukausta monikossa (Umlaut) eli:

• a > ä – die Hand, -e+ > die Hand, die Hände
• u > ü – der Stuhl, -e+ > der Stuhl, die Stühle
• o > ö – das Wort, -er+ > das Wort, die Wörter
• au > äu – das Haus, -er+ > das Haus, die Häuser

Yhdyssanoissa Umlaut koskee vain sanan jälkimmäistä osaa:

• der Bahnhof, -e+ > der Bahnhof, die Bahnhöfe.

Substantiivien sijamuodot

Substantiivit taipuvat neljässä sijassa, nominatiivissa, akkusatiivissa, datiivissa ja genetiivissä. Nominatiivi on sanan perusmuoto, akkusatiivi on objektin eli tekemisen kohteen sija. Datiivin perusmerkitys on jollekin, jollekulle, mutta sillä on myös erikoiskäyttöjä mm. prepositioiden kanssa. Genetiivi ilmaisee omistajuutta ja se on saksan kielessä pääsanan jäljessä (esim. Dunkelheit der Nacht, yön pimeys). Genetiivi korvataan usein varsinkin puhekielessä prepositioilmauksella von + datiivi. Sijoihin taipuneina sanat ja erityisesti niiden artikkelit taipuvat.

Epämääräisen artikkelin taipuminen eri sijamuodoissa: Mask. Fem. Neutri Mon. Nominatiivi ein eine ein – Akkusatiivi einen eine ein – Datiivi einem einer einem – + n Genetiivi eines + s einer eines + s –

Määräisen artikkelisanan taipuminen eri sijamuodoissa: Mask. Fem. Neutri Mon. Nominatiivi Der Die Das Die Akkusatiivi Den Die Das Die Datiivi Dem Der Dem Den + n Genetiivi Des + s Der Des + s Der

Esimerkki artikkelisanojen taipumisesta eri sijamuodoissa ja suvuissa:

Sijamuoto		Mask.	Fem.	Neutri	Mon.
Nominatiivi	Epäm.	ein Hund	eine Blume	ein Kind	Kinder
	Määr.	Der Hund	Die Blume	Das Kind	Die Kinder
Akkusatiivi	Epäm.	einen Hund	eine Blume	ein Kind	Kinder
	Määr.	Den Hund	Die Blume	Das Kind	Die Kinder
Datiivi	Epäm.	einem Hund	einer Blume	einem Kind	Kindern
	Määr.	Dem Hund	Der Blume	Dem Kind	Den Kindern
Genetiivi	Epäm.	eines Hundes	einer Blume	eines Kindes	Kinder (ei käytössä ilman adjektiivia)
	Määr.	Des Hundes	Der Blume	Des Kindes	Der Kinder

Substantiivien ryhmittely

Saksassa on joitakin muistisääntöjä, jotka voivat helpottaa muistamaan sanan suvun. Sanojen suvut on kuitenkin opeteltava ulkoa, sillä sääntöihin on olemassa poikkeuksia.

Maskuliinit (der-sukuiset)

• biologiselta sukupuoleltaan miespuoliset henkilöt ja koiraseläimet: der Mann, der Junge, der Onkel, der Hahn
• vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät: der Morgen, der Frühling, der Januar, der Montag (mutta: die Nacht, das Frühjahr)
• useimmat maa- ja kivilajit: der Stein, der Sand, der Granit, der Marmor
• ilmansuuntien nimet: der Osten, der Süden
• sateiden ja tuulten nimet: der Monsun, der Schnee, der Regen
• alkoholijuomien nimet: der Sekt, der Wein (mutta: das Bier)
• automerkit: der Mercedes, der Saab, der Audi
• vuorten nimet: der Mount Everest, der Montblanc
• er-loppuiset ammatit, kansallisuudet sekä laitteet ja työkalut: der Lehrer, der Amerikaner, der Drucker

Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. der Wagen auto > die Wagen autot.

Päätteeseen perustuen:

Pääte	Esimerkki
-ant	der Musikant
-är	der Millionär
-ast	der Kontrast
-ent	der Kontinent
-(ik)er	der Arbeiter, der Computer, der Alkoholiker
-et	der Prophet
-eur	der Friseur
-ig	der Honig, der Pfennig
-ling	der Liebling, der Zwilling
-loge	der Psychologe
-s	der Fuchs, der Dachs
-(t)or	der Motor, der Generator, der Direktor
-ör	der Likör
-(i)smus	der Optimismus, der Kapitalismus
-ist	der Spezialist

Neutrit (das-sukuiset)

• verbin perusmuodosta johdetut substantiivit: das Essen, das Schreiben
• monet metallit ja alkuaineet: das Metall, das Chlor, das Gold (mutta: die Bronze, der Sauerstoff, der Phosphor)
• lapsia ja nuoria eläimiä tarkoittavat sanat: das Kind, das Kalb
• ge-etuliitteiset substantiivit: das Gebäude, das Gemüse

Päätteeseen perustuen:

Pääte	Esimerkki
-chen	das Mädchen, das Würstchen
-em	das System
-et(t)	das Paket, das Bankett, das Duett
-lein	das Fräulein, das Händlein
-ma	das Schema, das Thema, das Aroma
-ment	das Dokument, das Medikament
-nis	das Zeugnis
-o	das Auto
-sal	das Schicksal
-(t)um	das Museum, das Universum, das Eigentum (mutta: der Reichtum)

Kirjaimiin -en tai -er päättyvät sanat eivät saa monikossa mitään päätettä, esim. das Mädchen tyttö > die Mädchen tytöt.

Feminiinit (die-sukuiset)

• naispuoliset henkilöt ja naaraseläimet: die Tante, die Mutter, die Henne (mutta: das Mädchen)
• useat puiden, kukkien ja hedelmien nimitykset: die Kiefer, die Rose, die Orange (mutta: der Apfel)
• useat kaksitavuiset -e -loppuiset, ei elollista oliota merkitsevät sanat: die Schule, die Reise, die Lampe (mutta: das Ende, der Name)
• useimmat moottoripyörämerkit sekä lentokoneiden ja laivojen nimitykset: die Titanic, die Boeing 747

Päätteeseen perustuen:

Pääte	Esimerkki
-(er)ei	die Bäckerei, die Bücherei
-heit	die Dunkelheit, die Neuheit, die Gesundheit
-in	die Freundin, die Schauspielerin
-keit	die Möglichkeit, die Einsamkeit, die Fähigkeit
-(k)unft	die Herkunft, die Zukunft
-schaft	die Wissenschaft, die Eigenschaft, die Freundschaft
-ung	die Ahnung, die Bewegung, die Führung, die Achtung
Vierasperäiset sanat
-ade	die Schokolade
-ik	die Semantik, die Fabrik, die Grammatik
-ie	die Industrie, die Energie, die Fantasie
-ine	die Maschine
-ive	die Alternative
-sis	die Dosis
-thek	die Bibliothek
-(t)ion	die Situation, die Produktion, die Version
-(t)ät	die Qualität, die Universität, die Realität
-ur	die Natur, die Diktatur, die Klausur
-(e)nz	die Toleranz, die Konkurrenz, die Intelligenz

Kirjaimiin -er päättyvät feminiinisukuiset sanat saavat monikossa päätteen -n, esim. die Schwester sisko > die Schwestern siskot.

Yhdyssanat

Yhdyssanan suvun määrää sen viimeinen osa: die Arbeit + der Platz > der Arbeitsplatz

Adjektiivit

Saksassa predikatiivina oleva adjektiivi ei taivu, mutta adjektiiviattribuuttien taivutus on sitäkin monipuolisempaa.

Sijamuoto		Mask.	Fem.	Neutri	Mon.
Nominatiivi	Epäm.	ein brauner Hund	eine schöne Blume	ein kleines Kind	kleine Kinder
	Määr.	Der braune Hund	Die schöne Blume	Das kleine Kind	Die kleinen Kinder
Akkusatiivi	Epäm.	einen braunen Hund	eine schöne Blume	ein kleines Kind	kleine Kinder
	Määr.	Den braunen Hund	Die schöne Blume	Das kleine Kind	Die kleinen Kinder
Datiivi	Epäm.	einem braunen Hund	einer schönen Blume	einem kleinen Kind	kleinen Kindern
	Määr.	Dem braunen Hund	Der schönen Blume	Dem kleinen Kind	Den kleinen Kindern
Genetiivi	Epäm.	eines braunen Hundes	einer schönen Blume	eines kleinen Kindes	kleiner Kinder
	Määr.	Des braunen Hundes	Der schönen Blume	Des kleinen Kindes	Der kleinen Kinder

Adjektiivien vertailuasteet

Saksan kielessä adjektiivi ei taivu ollessaan sein-verbin (olla) määreenä: Das Mädchen ist schön. Tyttö on kaunis.

Komparatiivi

Komparatiivi saadaan muodostettua -er -päätteellä. Vertailusana on als: Ich bin schöner als du. Olen kauniimpi kuin sinä.

• schön – kaunis
• schöner – kauniimpi

Yksitavuisilla adjektiiveilla on usein Umlaut, eli vokaalimuutos:

• a > ä – warm, wärmer
• o > ö – groß, größer
• u > ü – kurz, kürzer

Superlatiivi

Sein-verbin kanssa adjektiivin superlatiivi muodostetaan: am [perusmuoto]+ sten: Sie ist am schönsten. Hän on kaunein.
Jos adjektiivin perusmuoto päättyy -d, -t, -s, -ß, -sch tai -z, muoto on yleensä: am [perusmuoto]+ esten.

• alt, älter, am ältesten – vanha
• süß, süßer, am süßesten – makea
• kurz, kürzer, am kürzesten – lyhyt

Umlaut on myös superlatiivissa:

• a > ä – warm, wärmer, am wärmsten
• o > ö – groß, größer, am größten
• u > ü – kurz, kürzer, am kürzesten

Epäsäännöllisiä

• gut, besser, am besten – hyvä
• groß, größer, am größten – suuri
• gern, lieber, am liebsten – mielellään
• viel, mehr, am meisten – paljon

-e- katoaa komparatiivissa:

• dunkel, dunkler, am dunkelsten – pimeä
• teuer, teurer, am teueresten – kallis

Pronominit

		Nominatiivi	Akkusatiivi	Datiivi
y. 1. p.		ich	mich	mir
y. 2. p.		du	dich	dir
y. 3. p.	m.	er	ihn	ihm
	f.	sie	sie	ihr
	n.	es	es	ihm
m. 1. p.		wir	uns	uns
m. 2. p.		ihr	euch	euch
m. 3. p.		sie	sie	ihnen
teitittely		Sie	Sie	Ihnen

Omistus- eli possessiivi pronominit saavat samat sijapäätteet akkusatiivissa, datiivissa kuin epämääräinen artikkeli yksikössä.

	Mask.	Fem.	Neutri	Mon.
Minun	mein	meine	mein	meine
Sinun	dein	deine	dein	deine
Hänen (mask.)	sein	seine	sein	seine
Hänen (fem.)	ihr	ihre	ihr	ihre
Sen (neutri)	sein	seine	sein	seine
Meidän	unser	unsere	unser	unsere
Teidän	euer	eure	euer	eure
Heidän	ihr	ihre	ihr	ihre
Teitittely	Ihr	Ihre	Ihr	Ihre

Demonstratiivipronominit:

• tämä: dies (saa päätteet adjektiivin tavoin)
• tuo: das
• se: er (m.), sie (f.), es (n.) (taivutus kuten vastaava pers. pron.)
• nämä: diese (saa päätteet adjektiivin tavoin)
• nuo: die
• ne: sie (taivutus kuten vastaava pers. pron.)

Kysymyssanoja:

• kuka, ketkä: wer (akk. "ketä, keitä" wen, dat. "kenelle, keille, mille" wem, gen. "kenen" wessen)
• mikä, mitä: was
• missä: wo
• mistä: woher
• mihin: wohin
• miksi, minkä vuoksi: warum
• milloin: wann
• mikä, mikä niistä: welche (saa päätteet adjektiivin tavoin) (vastaa englannin sanaa which, *ruotsin sanoja vilken, vilket, vilka ja ranskan sanoja quel, quelle)
• millainen, miten, kuinka: wie
• miksi, miten niin: wieso

Muita pronomineja:

• kaikki: alle
• jokainen: jede (saa päätteet adjektiivin tavoin)
• molemmat: beide
• toinen, muu: andere (saa päätteet adjektiivin tavoin)
• sellaiset: solche

Numeraalit

Järjestysluvut

Järjestysluvut vaativat yleensä eteensä määräisen artikkelin, joka määräytyy pääsanan mukaan. Järjestysluvut taipuvat adjektiivin tavoin.

Numero	Perusluku	Järjestysluku
0	null
1	eins	der/die/das erste
2	zwei	zweite
3	drei	dritte
4	vier	vierte
5	fünf	fünfte
6	sechs	sechste
7	sieben	siebte/siebente
8	acht	achte
9	neun	neunte
10	zehn	zehnte
11	elf	elfte
12	zwölf	zwölfte
13	dreizehn	dreizehnte
14	vierzehn	vierzehnte
15	fünfzehn	fünfzehnte
16	sechzehn	sechzehnte
17	siebzehn	siebzehnte
18	achtzehn	achtzehnte
19	neunzehn	neunzehnte
20	zwanzig	zwanzigste
21	einundzwanzig	einundzwanzigste
22	zweiundzwanzig	zweiundzwanzigste
23	dreiundzwanzig	dreiundzwanzigste
30	dreißig	dreißigste
31	einunddreißig	einunddreißigste
40	vierzig	vierzigste
44	vierundvierzig	vierundvierzigste
50	fünfzig	fünfzigste
60	sechzig	sechzigste
70	siebzig	siebzigste
80	achtzig	achtzigste
90	neunzig	neunzigste
100	(ein)hundert	(ein)hundertste
123	(ein)hundertdreiundzwanzig	(ein)hundertdreiundzwanzigste
700	siebenhundert	siebenhundertste
1000	(ein)tausend	(ein)tausendste
9999	neuntausendneunhundertneunundneunzig	neuntausendneunhundertneunundneunzigste
1 000 000	eine Million	(ein)millionste
2 000 000	zwei Millionen	zweimillionste
1 000 000 000	eine Milliarde	(ein)milliardste

Kellonajat

Tärkeitä sanoja ja lauseita:

• vaille vor
• yli nach
• puoli halb
• vartti Viertel
• Paljonko kello on? – Wie spät ist es? / Wie viel Uhr ist es?

	Puhekielessä	Virallisesti
13.00	Es ist eins / Es ist ein Uhr.	Es ist dreizehn Uhr.
14.15	Es ist Viertel nach zwei.	Es ist vierzehn Uhr fünfzehn.
15.30	Es ist halb vier.	Es ist fünfzehn Uhr dreißig.
22.50	Es ist zehn vor elf.	Es ist zweiundzwanzig Uhr fünfzig.

Päivämäärät ja vuosiluvut

1. Päivämäärä: Monesko päivä on tänään? – Der Wievielte ist heute? Heute ist der fünfte April.
2. Kirjeen päiväys: Helsinki, den 18.6.1967 (den achtzehnte Juni neunzehnhundertsiebundsechtzig)

Vuosilukujen kanssa ei käytetä prepositioita ja kaikki luvut kirjoitetaan yhteen.

Kieltosanat

Saksan kielessä on kolme erillaista kieltosanaa: nein, nicht ja kein tai keine. Nein-sana aloittaa aina lauseen, eli on aina lauseen alussa, kun taas nicht on aina lauseen keskellä tai lopussa. Kein- tai keine-sanaa käytetään aina substantiivin edellä.

• Nein, Danke! – Ei kiitos.
• Du hast keine Katze. – Sinulla ei ole kissaa.
• Jetzt kann ich nicht nach Finnland fahren. – Nyt en voi matkustaa Suomeen.

Kieltosanan kein, keine taivutus eri sijamuodoissa.

	Mask.	Fem.	Neutri	Mon.
Nominatiivi	Kein	Keine	Kein	Keine
Akkusatiivi	Keinen	Keine	Kein	Keine
Datiivi	Keinem	Keiner	Keinem	Keinen +n
Genetiivi	Keines +s	Keiner	Keines +s	Keiner

Verbit

Saksassa verbit taipuvat monimuotoisesti neljässä aikamuodossa ja kuudessa persoonassa. Infinitiivin tunnus on -en tai harvoin pelkkä -n. Verbin vartalo on osa mikä jää kun infinitiivin tunnus otetaan pois. Esim. fahr/en, jossa -en on infinitiivin tunnus ja -fahr verbin vartalo.

Epäsäännöllisistä verbeistä ilmoitetaan yleensä vain verbin teema, johon sisältyvät perusmuoto, preesens y. 3. p., imperfekti y. 3. p. ja partisiipin perfekti. Jokainen muoto on opeteltava ulkoa.

Luettelo joistakin epäsäännöllisistä verbeistä:

• an/fangen, fängt an, fing an, hat angefangen (alkaa)
• an/rufen, ruft an, rief an, hat angerufen (soittaa puhelimella)
• beginnen, beginnt, begann, hat begonnen (alkaa)
• bleiben, bleibt, blieb, ist geblieben (jäädä, pysyä, viipyä; huom. poikkeuksellinen apuverbi sein)

Aikamuodot

Preesens

Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu parhaillaan.

Säännölliset eli heikot verbit taipuvat hyvin yksinkertaisesti. Verbin vartaloon lisätään persoonapääte. Niitä ovat järjestyksessä -e, -st, -t, -en, -t, -en, -en. Jos verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonantiyhtymään (esim. -chn), käytetään pidempiä persoonapäätteitä. Tämä koskee vain yksikön 2. ja 3. sekä monikon 2. persoonaa. Persoonapäätteen eteen lisätään e-kirjain. Muutamille -el- ja -er- -loppuisilla tulee monikon 1. ja 3. persoonissa pääte -n.

spielen – pelata, leikkiä, soittaa
persoona	preesens	pääte
ich	spiele	-e
du	spielst	-st
er/sie/es	spielt	-t
wir	spielen	-en
ihr	spielt	-t
sie	spielen	-en
Sie	spielen	-en

warten – odottaa
persoona	preesens	pääte
ich	warte	-e
du	wartest	-est
er/sie/es	wartet	-et
wir	warten	-en
ihr	wartet	-et
sie	warten	-en
Sie	warten	-en

wandern – vaeltaa
persoona	preesens	pääte
ich	wandere	-e
du	wanderst	-st
er/sie/es	wandert	-t
wir	wandern	-n
ihr	wandert	-t
sie	wandern	-n
Sie	wandern	-n

Epäsäännöllisillä eli vahvoilla verbeillä on poikkeava taivutus yksikön 2. ja 3. persoonassa. Näillä persoonilla infinitiivin vokaali muuttuu seuraavasti:

• e > i – geben, er gibt
• e > ie – sehen, er sieht
• a > ä – fahren, er fährt
• au > äu – laufen, er läuft
• o > ö – stoßen, er stößt

Imperfekti

Säännölliset verbit

Säännölliset eli heikot verbit muodostetaan saksassa liittämällä verbin vartaloon tunnus -t tai -et sekä persoonapääte. Et -päätettä käytetään vain silloin jos verbin vartalo päättyy -t:hen tai -d:hen tai vaikeastilausuttaviin konsonanttiyhtymiin, kuten -ffn tai -tr. Imperfektin persoonapäätteet ovat järjestyksessään -e, -est, -e, -en, -et, -en, -en. Huomaa, että yksikön 1. ja 3. persoonassa päätteet ovat samanlaiset.

Machen – tehdä
persoona	imperfekti	pääte	tunnus
ich	machte	-e	-te
du	machtest	-est
er/sie/es	machte	-e
wir	machten	-en
ihr	machtet	-et
sie	machten	-en
Sie	machten	-en

Warten – odottaa
persoona	imperfekti	pääte	tunnus
ich	wartete	-e	-ete
du	wartetest	-est
er/sie/es	wartete	-e
wir	warteten	-en
ihr	wartetet	-et
sie	warteten	-en
Sie	warteten	-en

Öffnen – aukaista
persoona	imperfekti	pääte	tunnus
ich	öffnete	-e	-ete
du	öffnetest	-est
er/sie/es	öffnete	-e
wir	öffneten	-en
ihr	öffnetet	-et
sie	öffneten	-en
Sie	öffneten	-en

Epäsäännölliset verbit

Epäsäännöllisten verbien imperfekti muodostetaan useimmiten ilman tunnusta, mutta verbin vartalo muuttuu. Persoonapääte lisätään muuttuneeseen vartaloon. Kaikilla imperfekti muodoilla yksikön 1. ja 3. persoonat ovat päätteettömiä ja samanlaisia.

Kommen – tulla
persoona	imperfekti	pääte
ich	kam	-
du	kamst	-st
er/sie/es	kam	-
wir	kamen	-en
ihr	kamt	-t
sie	kamen	-en
Sie	kamen	-en

Finden – löytää
persoona	imperfekti	pääte
ich	fand	-
du	fandest	-est
er/sie/es	fand	-
wir	fanden	-en
ihr	fandet	-et
sie	fanden	-en
Sie	fanden	-en

On myös mahdollista, että verbin vartalo muuttuu, mutta ne saavat silti säännöllisten verbien imperfekti tunnukset ja päätteet.

Nennen – nimittää jks.
persoona	imperfekti	pääte	tunnus
ich	nannte	-e	-t
du	nanntest	-est
er/sie/es	nannte	-e
wir	nannten	-en
ihr	nanntet	-et
sie	nannten	-en
Sie	nannten	-en

Myös haben ja sein verbit taipuvat epäsäännöllisesti.

haben	sein
ich hatte du hattest er hatte wir hatten ihr hattet sie hatten Sie hatten	ich war du warst er war wir waren ihr wart sie waren Sie waren

Huomaa modaaliverbien imperfektimuodot.

Müssen – täytyä, olla pakko
persoona	imperfekti	pääte	tunnus
ich	musste	-e	-t
du	musstest	-est
er/sie/es	musste	-e
wir	mussten	-en
ihr	musstet	-et
sie	mussten	-en
Sie	mussten	-en

Huomaa myös werden-verbin imperfektin vartalomuutos (wurd-)

Werden – muuttua jks.
persoona	imperfekti	pääte
ich	wurde	-e
du	wurdest	-est
er/sie/es	wurde	-e
wir	wurden	-en
ihr	wurdet	-et
sie	wurden	-en
Sie	wurden	-en

Vertaa myös muiden modaaliverbien imperfekti muotoja. Huomaa joissakin verbeissä vokaalimuunnos.

Imperfektimuoto muodostetaan verbin perusmuodosta poistamalla verbistä (esim. machen) ns. loppuosa eli -en ja lisäämällä -te-pääte verbin loppuun: machen -> machte. Pääosa pysyy samana.

• dürfen > er durfte
• können > er konnte
• mögen > er mochte
• sollen > er sollte
• wollen > er wollte

Perfekti

Saksan perfekti suomennetaan useimmiten suomen imperfektinä. Perfektiin kuuluu kaksi osaa: apuverbi ja pääverbi (=partisiipin perfekti), joka on lauseen lopussa. Apuverbi taipuu aina subjektin mukaan, mutta partisiipin perfekti ei taivu. Saksassa perfektin apuverbi on useimmiten haben. Sein -apuverbiä käytetään,

1. kun pääverbi ilmaisee liikkumista paikasta toiseen, esim. Meine Mutter ist nach Finnland gefahren – Äitini matkusti Suomeen.
2. kun pääverbi ilmaisee olotilanmuutosta, esim. Ich bin Um 7 Uhr aufgewacht – Heräsin kello seitsemän.
3. seuraavien verbien perfektissä: sein (olla), werden (tulla joksikin), bleiben (jäädä, pysyä), gelingen (onnistua, sujua hyvin), passieren ja geschehen (tapahtua)

Säännöllisten verbien partisiipin perfekti muodostetaan vastaavasti: ge + [verbin vartalo] + t tai -et. Et -päätettä käytetään silloin kun verbin vartalo päättyy -t:hen, -d:hen tai konsonanttiyhtymään + -n/-m (esin. chn).

Epäsäännöllisien verbien partisiipin perfekti on opeteltava ulkoa. Ne ovat kuitenkin usein ge-alkuisia ja en-loppuisia.

Ge-etuliite puuttuu verbeiltä,

• jotka päättyvät -ieren-päätteeseen, esim. passieren > er ist passiert.
• jotka alkavat painottomalla etuliitteellä be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-, esim. erzählen > er hat erzählt.

Ge-etuliite tulee eriävien yhdysverbien yhdysosaien väliin, esim. mit/nehmen > mitgenommen.

Pluskvamperfekti

Saksassa pluskvamperfekti muodostetaan rakenteella hatte/war + partisiipinperfekti. Apuverbien haben ja sein imperfektimuotojen muut muodot löydät otsikosta imperfekti > epäsäännölliset verbit.

• haben: Hatte er der Gitarre gehabt?
• sein: War ich in Seenot gewesen?

Futuuri

Saksan futuuri muodostetaan werden -verbistä ja verbin perusmuodosta. Esim.

• Ich werde nach Finnland fahren – Matkustan Suomeen (futuuri).

werden – tulla jks.
persoona	preesens
ich	werde
du	wirst
er/sie/es	wird
wir	werden
ihr	werdet
sie	werden
Sie	werden

Modaaliapuverbit

Modaaliapuverbien pääverbi menee infinitiiviin ja lauseen loppuun.

Modaaliapuverbit:

• dürfen, darf, durfte, hat gedurft, hatte gedurft (saada, olla lupa)
• können, kann, konnte, hat gekonnt, hatte gekonnt (osata, voida)
• mögen, mag, mochte, hat gemocht, hatte gemocht (pitää jstkn.)
• müssen, muss, musste, hat gemusst, hatte gemusst (pitää, täytyä)
• sollen, soll, sollte, hat gesollt, hatte gesollt (tulla, olla velvollisuus)
• wollen, will, wollte, hat gewollt, hatte gewollt (haluta, tahtoa, aikoa)

Konditionaali

Suomen konditionaalia ilmaistaa useimmiten saksassa apuverbillä würde ja pääverbin infinitiivillä. Esim.

• Ich würde kommen – tulisin

werden
persoona	imperfekti
ich	würde
du	würdest
er/sie/es	würde
wir	würden
ihr	würdet
sie	würden
Sie	würden

Kohteliasuuksissa voidaan myös käyttää konditionaalia. Esim.

• Würden Sie bitte hier kommen? – Tulisitteko tänne?

Konjunktiivin imperfekti

Kaikkien verbien kanssa voidaan käyttää würde + infinitiivi -rakennetta, mutta joistakin verbeistä käytetään konjunktiivin imperfektimuotoja, koska ne ovat yksinkertaisempia. Nuo muodostetaan yleensä tavallisesta imperfektimuodosta. Vahvoille verbeille lisätään perään tunnus -e. Joillakin verbeillä tapahtuu vokaalimuunnos eli Umlaut. Konjunktiivin imperfektiä käytetään lähinnä seuraavien verbien kanssa:

• Modaaliverbit

Infinitiivi	Imperfekti	Konjunktiivin imperfekti
dürfen	er durfte	er dürfte
können	er konnte	er könnte
mögen	er mochte	er möchte
müssen	er musste	er müsste
sollen	er sollte	er sollte
wollen	er wollte	er wollte

• Haben, sein ja werden

Infinitiivi	Imperfekti	Konjunktiivin imperfekti
sein	er war	er wäre
haben	er hatte	er hätte
werden	er wurde	er würde

Huomioi sein -verbin taivutus konjunktiivin imperfektissä.

Sein – olla
persoona	konjunktiivin imperfekti
ich	wäre
du	wärest
er/sie/es	wäre
wir	wären
ihr	wäret
sie	wären
Sie	wären

Konjunktiivin imperfektiä saatetaan käyttää sivulauseissa konditionaalin sijasta, varsinkin vahvoilla verbeillä. Heikolla verbillä yleensä käytännössä samanlainen kuin indikatiivin imperfekti. Vahvalla verbillä yleensä imperfektimuoto, jonka perään on lisätty -e ja jossa on joskus myös umlaut. Alla esimerkkeinä heikon ja vahvan verbin konjunktiivin imperfekti.

irren – erehtyä
persoona	konjunktiivin imperfekti
ich	irrte
du	irrtest
er/sie/es	irrte
wir	irrten
ihr	irrtet
sie	irrten
Sie	irrte

lügen – valehdella
persoona	konjunktiivin imperfekti
ich	löge
du	lögest
er/sie/es	löge
wir	lögen
ihr	löget
sie	lögen
Sie	lögen

Konjunktiivin pluskvamperfekti

Konjunktiivin pluskvamperfekti muodostetaan haben tai sein apuverbin konjunktiivin imperfektistä (hätte/wäre) ja pääverbin partisiipinperfektistä. Tämä muoto korvaa niin sanotun 2. konditionaalin, joka olisi paljon vaikeampi. Tämä muoto suomentuu konditionaalin perfektinä.

• Ich hätte der nur konfisziert! (Suomeksi: Olisin vain takavarikoinut sen!)

Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi haben:

töten – tappaa
persoona	preesens	apuverbi
ich	hätte getötet	hätte
du	hättest getötet	hättest
er/sie/es	hätte getötet	hätte
wir	hätten getötet	hätten
ihr	hättet getötet	hättet
sie	hätten getötet	hätten
Sie	hätten getötet	hätten

Esimerkki konjunktiivin pluskvamperfektistä, jossa on apuverbi sein:

sterben – kuolla
persoona	preesens	apuverbi
ich	wäre gestorben	wäre
du	wärest gestorben	wärest
er/sie/es	wäre gestorben	wäre
wir	wären gestorben	wären
ihr	wäret gestorben	wäret
sie	wären gestorben	wären
Sie	wären gestorben	wären

Konjunktiivin preesens

Konjunktiivin preesensiä käytetään ainoastaan huolitellussa (kirjoitetussa)yleiskielessä lähinnä epäsuorassa esityksessä. Sen tunnus on aina -e. Poikkeuksellinen on verbi sein.

wandern – vaeltaa
persoona	konjunktiivin preesens
ich	wandere
du	wanderest
er/sie/es	wandere
wir	wanderen
ihr	wanderet
sie	wanderen
Sie	wanderen

Sein – olla
persoona	konjunktiivin preesens
ich	sei
du	seiest
er/sie/es	sei
wir	seien
ihr	seiet
sie	seien
Sie	seien

Konjunktiivin perfekti

Konjunktiivin perfekti muodostetaan rakenteella habe/sei(e) + partisiipinperfekti. Kuten konjunktiivin preesensiä, tätäkin muotoa käytetään lähinnä suorassa kerronnassa.

Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi haben:

töten – tappaa
persoona	preesens	apuverbi
ich	habe getötet	habe
du	habest getötet	habest
er/sie/es	habe getötet	habe
wir	haben getötet	haben
ihr	habet getötet	habet
sie	haben getötet	haben
Sie	haben getötet	haben

Esimerkki konjunktiivin perfektistä, jossa on apuverbi sein:

sterben – kuolla
persoona	preesens	apuverbi
ich	sei gestorben	sei
du	seiest gestorben	seiest
er/sie/es	sei gestorben	sei
wir	seien gestorben	seien
ihr	seiet gestorben	seiet
sie	seien gestorben	seien
Sie	seien gestorben	seien

Joitakin taivutettuja verbejä

Alla säännöllisen verbin taivutus, sitten epäsäännöllisiä:

Staubsaug|en (imuroida)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	staubsaug|e	staubsaug|te	ge|staubsaug|t
du	staubsaug|st	staubsaug|te|st
er/sie/es	staubsaug|t	staubsaug|te
wir	staubsaug|en	staubsaug|te|n
ihr	staubsaug|t	staubsaug|te|t
sie	staubsaug|en	staubsaug|te|n

Sein (olla; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	bin	war|	gewesen
du	bist	war|st
er/sie/es	ist	war|
wir	sind	war|en
ihr	seid	war|t
sie	sind	war|en

Hab|en (olla jollakulla; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	habe	hatte|	gehabt
du	hast	hatte|st
er/sie/es	hat	hatte|
wir	haben	hatte|n
ihr	habt	hatte|t
sie	haben	hatte|n

Vokaalimuutokset (vain y. 2. ja 3. p.):

e --> ie

Les|en (lukea; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	les|e	las|	ge|les|en
du	lies|t	las|t
er/sie/es	lie|st	las|
wir	les|en	las|en
ihr	les|t	las|t
sie	les|en	las|en

e --> i

Nehm|en (ottaa; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	nehm|e	nahm	ge|nomm|en
du	nimm|st	nahm|st
er/sie/es	nimm|t	nahm|
wir	nehm|en	nahm|en
ihr	nehm|t	nahm|t
sie	nehm|en	nahm|en

a --> ä

Fahr|en (ajaa, matkustaa; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	fahr|e	fuhr	ge|fahr|en
du	fähr|st	fuhr|st
er/sie/es	fähr|t	fuhr|
wir	fahr|en	fuhr|en
ihr	fahr|t	fuhr|t
sie	fahr|en	fuhr|en

Eriävät yhdysverbit:

Eriävissä yhdysverbeissä on kaksi osaa, jotka sanakirjoissa erotetaan kauttaviivalla. Normaalissa päälauseessa eriävä osa menee lauseen loppuun, perfektissä osien väliin ja kaikki kirjoitetaan yhteen.

ein/lad|en (kutsua; epäs.)

	Preesens	Imperfekti	Partisiipin perfekti
ich	lad|e ein	lud ein	ein|ge|lad|en
du	läd|st ein	lud|est ein
er/sie/es	läd|t ein	lud| ein
wir	lad|en ein	lud|en ein
ihr	lad|et ein	lud|et ein
sie	lad|en ein	lud|en ein

Partikkelit

Prepositioita

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina akkusatiivi:

• durch (läpi, kautta, halki)
• für (jonkin puolesta)
• gegen (vastaan, vasten)
• ohne (ilman)
• um(herum) (ympäri, ympärillä, ympärille)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto on aina datiivi:

• aus (jostakin)
• bei (jonkun luona)
• mit (kanssa)
• nach (jälkeen; johonkin; esim. nach Finnland, nach Deutschland, nach Berlin, nach Helsinki, nach Süden; huom. käytetään lähinnä kaupunkien, maiden ja ilmansuuntien kanssa)
• seit (jostakin lähtien)
• von (jostakin)
• zu (johonkin, jonkin luokse; vastaa suomen allatiivia; poikkeus: zu Hause, kotona)
• gegenüber (jotakin vastapäätä - gegenüber der Kirche)
• dank (jonkun/jonkin ansiosta)

Seuraavien prepositioiden jälkeisen sanan sijamuoto akkusatiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen mihin, ja datiivi, jos ilmaus vastaa kysymykseen missä tai milloin:

• an (äärellä, äärelle)
• auf (päällä, päälle)
• hinter (takana, taakse)
• in (sisällä, sisälle)
• neben (vieressä, viereen)
• über (yllä, ylle)
• unter (alla, alle)
• vor (edessä, eteen)
• zwischen (välissä, väliin)

Seuraavien prepositioiden jälkeen sanan sijamuoto on aina genetiivi:

• während (jonkun aikana)
• wegen (jonkun takia)
• aufgrund (jonkun vuoksi, takia)

Adverbit

Adjektiivista johdetut adverbit ovat täsmälleen vastaavan adjektiivin perusmuodon näköisiä.

Sanajärjestys

Päälause

Jos lause alkaa jollakin määreellä (ajan, paikan, tavan, lauseen varmuusasteen ym.) tai objektilla, tulee predikaatti ennen subjektia.

• Ich fahre heute nach Finnland. Matkustan tänään Suomeen.
• Heute fahre ich nach Finnland. Tänään matkustan Suomeen.
• Nach Finnland fahre ich heute. Suomeen matkustan tänään.

Huomaa, että päälauseessakin perfektin ja pluskvamperfektin pääverbi on lauseen lopussa.

• Gestern habe ich Brot gegessen. Eilen olen syönyt leipää.
• Letztes Jahr bin ich in aller Ruhe in meinem Sommerhaus im Land gewesen. Olen ollut viime vuonna kaikessa rauhassa kesämökilläni maalla.

Sivulause

Sivulause voi alkaa esimerkiksi jollakin seuraavista konjunktioista:

• dass (että)
• wenn (kun, jos)
• weil (koska)
• als (kun jostakin ainutkertaisesta menneisyyden tapahtumasta, yleensä imperfektilauseissa)
• nachdem (sen jälkeen kun)

Tai kysyvällä sivulauseella, joka voi alkaa jollakin kysymyssanalla. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka suomessa alkavat verbillä, jonka lopussa on pääte -ko tai -kö, alkavat saksassa konjunktiolla ob.

Sivulauseesa persoonamuotoon taipunut verbi menee aina aivan viimeiseksi. Eriävät yhdysverbit kirjoitetaan yhteen.

• Ich weiß, dass du ein Dummkopf bist. Tiedän, että olet tyhmä.
• Hast du gehört, ob Gerhard schon nach Hause gegangen ist? Oletko kuullut, onko Gerhard jo mennyt kotiin?
• Erzähl mal, ob du jetzt weggehen musst. Kerrohan, pitääkö sinun mennä nyt pois.

Muuta

Zu-partikkelin käyttö infinitiivin kanssa

Partikkelia 'zu' käytetään ennen verbin perusmuotoa, jos verbi viittaa

• adjektiiviin,
• substantiiviin tai
• toiseen verbiin, joka ei ole
  • modaaliapuverbi,
  • gehen (mennä),
  • kommen (tulla),
  • sehen (nähdä),
  • hören (kuulla) tai
  • lassen (antaa, päästää, sallia).

Infinitiivi-ilmaus zu-partikkelin kanssa erotetaan muusta lauseesta pilkulla.

• Ich versuche, schneller zu laufen. Yritän juosta kovempaa.