Viisautta wikin tekoon/Wikin käyttöönottoprosessi/Wikin valinta

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miten valita wiki? Wikien valintaa pohdittaessa asiaa kannattaa miettiä useista eri näkökulmista. Kuten luvussa Wikin käyttöönottoprosessi on mainittu, käyttötarkoitus on yksi olennaisimpia kriteereitä. Myös teknisiä asioita on kuitenkin usein tarpeen pohtia, ja itse wikin valintaan liittyy kuitenkin paljon sellaisia asioita, joiden kanssa ensimmäistä kertaa elämässään valintaa pohtiva saattaa tarvita apua. Tämä osio Viisautta wikin tekoon -materiaalista on osa AVO-hankkeessa vuonna 2010 toteutettua Wikiselvitystä Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon. Tämän osion tarkoitus on toimia selvityksen taustaosiona ja valottaa syvemmin wikin valintaan liittyviä asioita. Tästä syystä se haluttiin liittää myös osaksi Viisautta wikin tekoon -materiaalia.

Wikiselvityksestä[muokkaa]

Selvitystä voidaan käyttää apuna, kun otetaan wikiä käyttöön ensimmäistä kertaa ja mietitään wikin käyttöä pidemmällä tähtäimellä – miten valita Se Oikea. Selvityksen kautta halutaan nostaa esiin erityisesti tietoa verrattavista wikeistä todellisessa käytössä – testailu ilman todellista käyttökohdetta on jossakin määrin rajallista. Tästä syystä keräämme kyselyin ja haastatteluin kokemuksia selvitykseen valittavia wikejä jo käyttäviltä tahoilta: heikkouksista, vahvuuksista, mahdollisuuksista. Perusominaisuudet kertovat jotain wikeistä, mutta vasta käyttökokemukset tuottavat syvempää ja hienoviritteisempää tietoa. Mietimme myös näkökulmana ensisijaisesti opetuskäyttöä. Pääpainona selvityksessä on siis testattavista wikeistä saatavat ja olemassaolevat käyttökokemukset. Tämä osuus selvityksestä tuotetaan haastattelemalla wikejä käyttäviä organisaatioita ja hankkimalla sitä kautta aineistoa käyttökokemuksista. Haastattelujen pohjalta tuotetaan oma raportti, joka linkitetään tähän sivuun vuoden 2010 aikana. Selvitys on tässä mielessä kvalitatiivisempi kuin perinteiset sovellusvertailut. Koska ominaisuuksien suhteen melko kattavia vertailusivustoja on jo olemassa (esimerkiksi WikiMatrix tai Wikipedian vertailu), ei tunnu järkevältä tehdä yhtä uutta vastaavaa vertailua uudestaan – sitä tulisi myös sovellusten eläessä ja kehittyessä pitää jatkuvasti ajan tasalla.

Tämä selvitys ei kuitenkaan sulje täysin pois eri omianisuuksien vertailua eri wikien välillä – selvityksessä tuodaan esiin niitä ominaisuuksia, jotka ovat kriittisiä wikien sujuvan käytön kannalta ja joista on tärkeä hankkia lisää tietoa, kun wikin käyttöönottoa pohditaan. Tuomme esiin havaittuja eroja selvitykseen valittujen wikien testiasennettusten vertailevan kokeilun kautta. Eroja tuodaan kuitenkin esiin enemmänkin kuvailemalla kyseisten ominaisuuksien merkitystä ja havaintojamme todellisessa käytössä.

Tiivistettynä:

  • Tästä selvityksestä ei löydy esimerkiksi WikiMatrixin kaltaisia ominaisuuslistoja eri wikialustojen osalta – WikiMatrixista ja eri wikisovellusten omilta sivuilta voi etsiä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa niistä, koska ko. tieto muuttuu jatkuvasti.
  • Tämä selvitys pyrkii tarjoamaan ehdotelman niistä ominaisuuksista hieman laajemmiksi ominaisryhmiksi listattuna, mitkä wikeissä ovat vertailua tehtäessä olennaisia ja sitä kautta ohjaamaan lukijaa ymmärtämään, mihin ominaisuuksiin hänen tulisi wikialustaa valitessaan kiinnittää huomiota.
  • Tässä selvityksessä ei keskitytä itse erillisiin ominaisuuksiin, vaan toiminnan tavoitteisiin ja edellytyksiin.
  • Tärkeiksi katsottuja ominaisuuksia tutkitaan testiasennusten kautta hieman WikiMatrixin listaa tarkemmin ja pyritään kuvailemaan testattavia ominaisuuksia hieman laajemmin ja yleisemmällä tasolla, esim. versiohallinnan / sivuhistorian toimivuutta, helppokäyttöisyyttä ja kattavuutta yhtenä kokonaisuutena. Ei siis 'ominaisuus löytyy / ei löydy' -tyyppisenä ominaisuuslistauksena.
  • Wikejä ei rankata keskenään paremmuusjärjestykseen, koska niin moni tekijä vaikuttaa wikien paremmuuteen. Lopputulemana tuodaan esiin, mihin mikäkin wiki soveltuu, miten helppo wiki on ottaa käyttöön, miten helppo wikiä on käyttää ja minkälaisia resursseja se vaatii. Näiden seikkojen osalta toki arvioidaan sanallisesti myös testaajien omia vaikutelmia keskinäisestä paremmuudesta erityisesti helppokäyttöisyyden näkökulmasta.
  • Selvityksessä luotetaan siihen valittavien tahojen arvioihin wikien todellisesta käytöstä. Testiasennusten kautta ei välttämättä synny luotettavaa kuvaa wikin todellisesta käytöstä, vaikka tiettyjä perusominaisuuksia ja niiden toimivuutta voidaankin näin tarkemmin tutkia. Tällaisessa arvioinnissa rajoituksena on tietysti tapauskohtaisuus. Tapauskohtaisten kuvausten kautta on kuitenkin mahdollista saada syvällisempää laadullista tietoa ja paremmin nähdä erilaisia wikin käyttöön vaikuttavia tekijöitä, samoin kuin nähdä niitä käytäntöjä, joita wikiä käyttävässä organisatiossa on vallalla.

Selvitykseen valittujen wikien valintaperusteet[muokkaa]

Selvitykseen on valittu x kpl wikialustaa ja/tai -ohjelmistoa, jotka voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. Osa maksuttomasti käyttöönotettavia tarjolla olevia wikipalveluita (esim. Wikispaces, Jottit, Wetpaint...), joilla käyttäjä pääsee kätevästi alkuun.
  2. Osa avoimen lähdekoodin wikiohjelmistoja, joiden asentaminen tulee ajankohtaiseksi, jos organisaatio päättää ottaa itselleen käyttöön wikin.
  3. Myös Wikipediaa ja Wikimedia Commonsin muita wikejä (Wikikirjasto, Wikiopisto…) voidaan tarkastella selvityksessä ikään kuin erikoistapauksina – Wikimedia Commonsin wikithän on toteutettu MediaWiki-alustalle, mutta niitä voi hyödyntää useisiin erilaisiin (opetuksellisiin) käyttötarkoituksiin, joihin ne on jo valmiiksi räätälöity.

Valintaperusteista tehtiin aluksi seuraavanlainen karkea ehdotelma:

  • avoimen lähdekoodin wikejä (ainakin asennettavien osalta)
  • maksuttomia
  • käyttöjärjestelmäriippumattomia
  • wikit joista on käyttökokemuksia saatavilla ja/tai lupaavia ja kiinnostavia wikejä, joista ei ole vielä kokemuksia
  • sivuhistoria
  • WYSIWYG-editointimahdollisuus (ainakin jonkinasteisesti)
  • suomenkielisyys
  • Wikimatrixin mukaan esim. 25 suosituimman joukkoon sijoittuminen

Näihin pyydettiin kommentteja ja todettiin kriteerien olevan vain karkeita heittoja (esim. suomenkielisyyden ja WYSIWYGin ei välttämättä nähty olevan niin tärkeitä kriteereitä). Laajemmin valintakriteereitä ja selvitykseen valittavia wikejä on pohdittu Avoimesti tutkien -blogissa. Keskustelua on lisäksi käyty Sometun sivuilla.

Kommenteista tuli esiin, että ilmaisuus ei voi olla valintakriteeri, vaan sen sijaan erityisesti toimivuus. Myöskään suomenkielisyyttä ei nähty olennaisena kriteerinä (siitäkään syystä, että moniin ei-suomenkielisinä mainittuihin wikeihin voi olla saatavissa kielipaketteja halvalla tai itsetehtynä). Toisaalta AVO-hankkeen hengen mukaisesti avoimuus useasta eri näkökulmasta oli meille tärkeä valintakriteeri selvitykseen mukaan valittaville wikeille (esim. sisällön avoimuus, teknisen toteutuksen avoimuus). Tärkeinä nähtiin sisällön omistajuuteen (tekniseen että sisältöön) liittyvät kysymykset:

  • Kuka tiedon omistaa?
  • Mitä sillä tehdään?
  • Miten sitä saa viedä muualle ja millä ehdoilla (lisenssi)?
  • Miten asiat teknisesti tapahtuvat?
  • Voiko itse tehdä varmuuskopion datasta?
  • Jos palvelun tarjoaja menee konkurssiin, saako datan pystyyn toiseen wikiin helposti (ns. exit plan)?

Myös siihen päädyttiin, että sellaisia alustoja lienee viisasta testata, joissa on aktiivinen kehittäjäyhteisö ja jotka ovat suosittuja – jotka siis näyttävät elinvoimaisilta. Samoin paljon käytetyt wikit todennäköisesti (mutta ei tietenkään ehdottomalla varmuudella) ovat jollakin kriteerillä hyviksi todettuja, koska niitä käytetään paljon.

Koska selvitykseen halutaan ensisijaisesti käytännön kokemuksia eri wikeistä, täytyi yhtenä valintakriteerinä (joskin viimesijaisena) käyttää myös sitä, löydetäänkö lopulta selvitykseen valittuja wikejä käyttäviä organisaatioita.

Yksi tärkeä valintakriteeri ja oikeastaan koko selvityksen toteutukseen liittyvä olennainen kysymys on se, miten wiki määritellään – minkälaiset alustat kelpuutettiin wikeiksi selvityksessämme. Pohdinta on kiinnostava muutenkin, ja sen käytännön merkitys näkyy myös siinä, kun selvitystä suunniteltaessa tuli kysymyksiä siitä, aiotaanko siihen ottaa mukaan myös erilaisia yhteisöalustoja, joihin sisältyy wikejä tai jotka on toteutettu wikimäisesti. Tätä näkökulmaa ja sen seurauksia selvityksen kannalta pohditaan seuraavassa kappaleessa.

Wikin määritelmä ja sen merkitys selvitykseen valittavien wikien kannalta[muokkaa]

Olennaista selvityksen tekemiseen liittyen on pohtia sitä, mikä wiki on – kuinka väljää tai tiukkaa määritelmää halutaan käyttää. Raja wikien ja yhteisöalustojen välillä on osin melko liukuva. Jos tarkastellaan vaikkapa Ward Cunninghamin, ensimmäisen wikin (1995) kehittäjän, katsausta wikien historiaan, esiin nousevat tietyt ominaisuudet, jotka ovat keskeisiä nimenomaan wikille.

Wikien luoja Ward Cunningham määrittelee wikin seuraavasti: "Wiki on yksinkertaisin on-line-tietokanta joka toimii". Cunningham korosti wikeissä erityisesti niiden nopeuteen ja helppokäyttöisyyteen liittyviä aspekteja.[1] Wiki voidaan Woods & Thoenyn (2007)[2] mukaan määritellä seuraavasti: "Wiki on kokoelma webbisivuja joita kuka tahansa voi muokata." josta seuraa kirjoittajien mukaan mm. seuraavia kysymyksiä: Mitä sivuilla on? Ketkä kuuluvat yhteisöön "kuka tahansa"? Mitä tehdään kun sivuja editoidaan? Onko sisällön omistajuuden jakamiseen sääntöjä?

Cunningham määritteli wikin vain muutamien perusideoiden kautta ja ikään kuin antoi wikien kehittyä eteenpäin itsekseen käytännön myötä. Käytäntöjä syntyikin runsaasti ja jokainen wikisovellus toimii hieman eri tavoin. Kuitenkaan ei ole olemassa mitään yleistä määrittelyä sille, mitä wikisovellusta saa ja mitä ei saa kutsua wikiksi. Wikien arvosta iso osa johtuu siitä, minkälainen kulttuuri syntyy wikien ympärille niitä käyttävien ihmisten toimesta, ei niinkään wikien mekanismeista.[3]

Wikiä voidaan ajatella metaforan kautta esimerkiksi indeksointikorttien säilytyslaatikkona. Siihen voidaan

  • lisätä uusia kortteja
  • kortteihin voidaan kirjoittaa (tietoa)
  • kortit voidaan linkittää toisiinsa
  • kortteja voidaan järjestellä ja hakea
  • kortteja voidaan kopioida
  • kortteihin tehtyjä muutoksia voidaan seurata.[4]

Jokaisessa kortissa oleva sisältö voi olla esitetty leipätekstinä, joka voi sisältää myös erilaisia muotoiluja (esim. lihavointi, alleviivaus, kursiivi, otsikointi). Sisältöä voidaan myös järjestää erilaisiin listoihin tai taulukoihin. Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on korttien linkitys toistensa kanssa. Kun kortissa olevaa linkkiä klikataan, siirrytään sivulle vaikka sitä ei vielä olisikaan – tällöin kyseinen sivu luodaan samalla, ja käyttäjä voi lisätä siihen sisältöä ja tallentaa sivun. Tämän ja vain osittain tallennetun sisällön käsittely wikeissä antaa mahdollisuuden lisätä helposti keskeneräisiäkin ajatuksia ja löytää ne helposti myöhemmin asiayhteyteen liittyen, kun niihin halutaan palata.[5]

Olennaista on myös, että kortteja säilytetään keskitetysti, ja kuka tahansa voi käyttää ja muokata niitä. Jaetun sisällön omistajuus on olennaista wikeissä, jolloin voidaan hyödyntää kunkin erityistietoa ja päästä sitä kautta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen niin sisällön oikeellisuuden kuin kattavuudenkin osalta (vrt. itsekorjautuvuuden periaate).[6]

Mikä tahansa yksinkertainen tietokanta voi toteuttaa yllämainitunmukaisen indeksimetaforan mukaiset toimenpiteet. Syy miksi juuri wikit ovat niin suosittuja on se, että sisällön luominen ja muokkaaminen wikissä on niin helppoa – toisin kuin tietokannoissa yleensä. "An easy-to-edit, shared online database of pages that really works? That's a wiki."[7]

Wikit ovat erilaisia kuin useat muut Internet-työkalut kuten sähköposti, blogit, keskustelufoorumit, sisällönhallinta- tai julkaisujärjestelmät. Wikit ovat työkaluja sivujen luomiseen, ja luodut sivut voivat toimia usealla eri tavalla – tämä on avainasemassa wikien ja muiden webbisivustojen ja -työkalujen välisten erojen ymmärtämiseen. Seuraavassa on esitelty yhtäläisyyksiä ja eroja mainittuihin webbityökaluihin:

  • Sähköposti: Kuten sähköpostiviestejä, wikisivuja on helppo luoda ja muotoilla nopeasti ja lähes kuka tahansa voi luoda niin sähköpostiviestin kuin wikisivunkin. Myös sähköpostia voidaan käyttää yhdeltä yhdelle tai yhdeltä monelle -kommunikaatioon ryhmäviestien tai sähköpostilistojen kautta. Sähköpostista kuitenkin puuttuu keskitetty paikka johon kaikki pääsevät käsiksi yhtä aikaa useamman tuottajan toimesta.
  • Blogit: Wikisivut saattavat näyttää blogisivuilta, mutta sivujen tuottamislogiikka on erilainen (vrt. uusin blogiviesti ylinnä, viesteihin liitetyt kommentit ja erillisillä sivuilla olevien viestien näkyminen yhdessä näkymässä). Blogit toimivat enimmäkseen yhdeltä usealle -kommunikaation periaatteella, wikit taas monelta monelle -periaatteella.
  • Keskustelupalstat (bulletin boards): Keskustelupalstat ovat kommunikaatiorakenteensa (monelta monelle) perusteella lähempänä wikejä kuin blogit, mutta ne ovat rakenteisempia kuin wikit. Myös wikisivuja voidaan käyttää säiemäisesti kuten keskustelualueita, jolloin uudet kommentit tulevat wikisivun alalaitaan, mutta tällöin kyseessä on tyylikeino, ei niinkään perusrakenne. Keskustelualueella sivujen rakenne ja kommunikaatio on aina samalla tavalla rakennettu eikä sitä voi muuttaa.
  • Sisällönhallinta- tai -julkaisujärjestelmät: Wikeissä ja sisällönhallinta- ja

-julkaisujärjestelmissä on paljon samaa siinä mielessä että ne ovat yleiskäyttöisiä sovelluksia webbisivujen luomiseen. Sisällönhallinta- ja -julkaisujärjestelmät eivät kuitenkaan perustu Ward Cunninghamin mallin pohjalle, jota wikit noudattavat. Lähes mikä tahansa webbisivusto, blogi, keskustelufoorumi tai wiki voidaan rakentaa sisällönhallintajärjestelmän sisälle. Useissa niissä on esim. wikilaajennoksia. Sisällönhallintajärjestelmiä ei kuitenkaan voi käyttää helposti muut kuin asiantuntijaohjelmoijat, sen sijaan wikit ovat kenen tahansa nopeasti käyttöönotettavissa.[8]

Syy miksi wikisovellusten kehittyminen on lähtenyt niin moneen eri suuntaan, on osin siinä, ettei Ward Cunningham määritellyt wikejä liian tiukasti, eikä kaivertanut mitään kiveen niiden kehitykseen liittyen. Kuitenkin hänen rakentamansa ensimmäisen wikin ominaisuuksista on tullut niin laajalti kopioituja, että niistä on tullut eräänlainen de facto -määritelmä wikeille. Cunninghamin määritelmää soveltaen ja tiivistäen wikillä tulee siis olla seuraavat ominaisuudet:

  • Sivut tulee olla tallennettu keskitetysti ja wikin tulee sijata yhdessä paikassa jotta se on helposti jaettavissa.
  • Kenen tahansa pitäisi pystyä muokkaamaan wikisivuja. Wikit ovat joustavia, mikä tarkoittaa, että sivulla olevan tiedon organisointia voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa eikä pelkästään asiantuntijan tai ylläpitäjän toimesta.
  • Muokkaamisen tulisi olla helppoa ja samoin muokkaamaan pääsy, eikä sen pitäisi vaatia erityistyövälineitä. Wikin tulee olla yksinkertainen, jotta alkuun pääsee helposti. Wikejä on helppo hallita, mikä tekee helpoksi kenelle tahansa liittyä mukaan ja luoda sivuja.
  • Sivujen sisällön muokkaaminen tulisi olla yksinkertaisempaa kuin HTML:n käyttäminen. Sivujen toisiinsa linkittäiminen tulisi tapahtua esim. käyttäen WikiWords-tekniikkaa tai jotakin yhtä helppoa vastaavaa.
  • Lista viimeisimmistä muutoksista sivuille tulisi olla saatavilla.[9]

Wikien standardointia on ehdotettu, mutta asia ei ole ottanut tarpeeksi tuulta siipiensä alle. Koska wikien perusajatus ei ole kenenkään kontrolloima, standardia tuskin tullaan näkemäänkään.[10]

Wikit ovat kuitenkin kehittyneet matkan varrella, ja seuraavia ominaisuuksia on tullut lisäksi:

  • Versiointi: Tallennettaessa wikisivua siitä voidaan luoda uusi versio, mutta aikaisempi versio säilyy tallessa omana erillisenä versionaan. Aikaisempi versio voidaan myös palauttaa (helposti).
  • Liitetiedostojen liittäminen wikisivuihin
  • Takaisinviittauslinkit (Backlinks) mahdollistaa helpon sivujen selailun niiden sivujen osalta jotka on linkitetty tiettyyn sivuun
  • Tieto muutoksista eli esim. sähköpostihälytykset kun tiettyä sivua muutetaan
  • Hakutoiminnallisuus
  • Tulostettavat sivut eli erillisen tulostettavan version luominen sivusta, joka poistaa esim. navigaation näkymisen tulosteversiossa.[11]

Tähän selvitykseen valitut wikit on siis otettu mukaan näistä lähtökohdista käsin – pyrimme rajaamaan selvitykseen valittavia wikejä 'wikimäisyyden' keskeiset määrittelyt täyttäviin (eli erilaisia lisäominaisuuksia kuten blogit, keskustelut ym. sisältäviä sovelluksia ajatellaan yhteisöalustana). Schwartz, Clark, Cossarin & Rudolph (2004)[12] toteavat että, lisäominaisuuksia ilman oleva wiki täyttää todennäköisimmin useiden käyttäjien tarpeet, mistä syystä on perusteltua pitäytyä tarkastelussa keskeisissä wikiominaisuuksissa. Koska monissa wikeissä on tänä päivänä paljon lisäominaisuuksia yhteisöalustojen suuntaan, tämä rajaus ei ole täysin mahdollinen. Huomiomme ei kuitenkaan tarkastelussa kiinnity niinkään mahdollisiin lisäominaisuuksiin, vaan wikimäisiin perusominaisuuksiin edellisten määritelmien mukaan (tähän ehkä vielä selvityksen pohjaksi selkeyttävä luokittelu siitä, mitä wikimäiset perusominaisuudet ovat – ks. myös myöhemmin). Käytämme myös apuna ajattelutyöväineeksi kehittämäämme wikijatkumoa, jonka avulla havainnollistamme alustojen wikimäisyyttä vs. yhteisöalustamaisuutta:

Kuva 1. Wikijatkumo. (Huom. kuvan wikit nuolen sisällä eivät välttämättä sijoitu jatkumolle aivan kuvattuihin kohtiin – pyrkivät lähinnä havainnollistamaan jatkumoa.)

Syy miksi jaottelu wikimäisyyden mukaan on mielestämme tärkeä seikka, on se, että iso kokoelma lisäominaisuuksia saattaa hämäröittää sovelluksen 'wikimäisyyttä' ja pahimmillaan jopa hankaloittaa käyttöä. Kauhuskenaariossa laajoin lisäominaisuuksin varustettua "wikiä" ensimmäistä kertaa käyttävä henkilö toteaa wikien yleisesti olevan hankalakäyttöisiä ja hänelle sopimattomia sovelluksia, vaikka hän olisi keskittynyt muokkaamaan ennemminkin yhteisöalustaksi luokiteltavan sovelluksen ulkoasua ja todennut tehtävän hankalaksi. On tärkeää, että selvitystämme lukevat ymmärtävät, mitkä ovat nimenomaan wikille tärkeitä ominaisuuksia joihin tulisi kiinnittää huomiota wikialustaa valittaessa (esimerkiksi sivuhistoria ja versiointiin liittyvät ominaisuudet), mitkä ominaisuudet taas eivät ole puhtaan wikimäisen käytön kannalta niin tärkeitä (esimerkiksi lisäominaisuudet kuten mahdollisuus luoda kalenteri, keskustelualue tai blogi samalle wikialustalle). Toki käyttäjä voi kokea lisäominaisuudet hyödyllisiksi omassa käyttökontekstissaan, mutta tällöin olisikin ehkä parempi puhua yhteisöalustasta wikin sijasta.

Wikien ominaisuusvertailusta[muokkaa]

Pohjaksi selvityksessä tarkasteltavien ominaisuuksien valintaan otettiin WikiMatrixin laaja ominaisuuslista. WikiMatrix on kaupallisen toimijan, CosmoCode-nimisen saksalaisen ohjelmistoyrityksen työntekijöiden tuottama wikien vertailusivu. WikiMatrix perustuu CosmoCoden työntekijän Andreas Gohrin alkujaan luomaan suosittuun wikien vertailusivuun. Koska sivua voivat päivittää itse wikien toteuttajat (lisätä wikejä vertailtaviksi, ylläpitää tietoja – WikiMatrixissa vaatimuksena että on uuden wikin lisäävä on itse yksi wikin toteuttajista), sen katsottiin todennäköisesti pysyvän ajantasaisempana kuin jonkun kolmannen osapuolen toteuttama vertailu. Esimerkiksi 25 suosituimman wikin osalta vain kahden tietoja ei oltu maaliskuussa 2010 päivitetty WikiMatrixiin vuoden 2009 tai 2010 aikana. Koska ajantaisaisena pysyvä, kattava vertailulista on jo olemassa, selvityksessä ei haluttu tehdä itse vain yhtä uutta ominaisuusvertailua WikiMatrixin ajatusta kopioiden. On kuitenkin huomattava, että kaikkia wikisovelluksia ei listalla ole, vaikka toisaalta kuka tahansa voi oman wikisovelluksensa listalle lisätä. Siksi myös laajempia sosiaalisen median yhteisöjä (mm. AVO-hanketoimijat, Sometu-verkosto) pyydettiin vinkkaamaan wikeistä, joita selvitykseen kannattaisi ottaa mukaan.

Ajatuksena oli alkuun tehdä asiantuntijaryhmän apua käyttäen tärkeysluokitus WikiMatrixin listan ominaisuuksien osalta, ja valita sitä apuna käyttäen ne ominaisuudet, jotka nähdään olennaisina wikejä vertailtaessa ja niiden hyvyyttä arvioitaessa. WikiMatrixissa on kustakin ominaisuudesta myös selitteet siitä, mitä ominaisuudella tarkoitetaan. Valitettavasti tarkempi tutkiminen osoitti, että kaikista ominaisuuksista ei kuitenkaan ole kuvausta WikiMatrixissa. Osittain tätä selittää se, että kuvaukset on toteutettu vertaistuotantona ja niiden taso vaihtelee. Listan mukaisesta arvioinnista päätettiin kuitenkin luopua, koska testattaessa sitä vaikutti, että ominaisuudet jäsentyivät selkeästi laajempiin ominaisuuskimppuihin. Heräsi myös ajatus siitä, että olennaista ei niinkään ole se, mitä tiettyjä yksityiskohtaisesti kuvattuja ominaisuuksia wikistä löytyy, vaan voidaanko sen ominaisuuksilla ja välineillä toteuttaa halutunlainen wiki. Eli tärkeitä ovat wikin tarjoamat mahdollisuudet, ei niinkään sen sisältämät työkalut itsessään, koska useilla erilaisilla työkaluilla tai ominaisuusyhdistelmillä voidaan saavuttaa sama lopputulos. Esimerkki: voi olla sinänsä sama miten wikissä olevia sivuja voidaan hallita (hakutoiminnallisuus, indeksisivu kaikista wikisivuista, sivukartta, tagit...) – pääasia on, että sivujen hallinta onnistuu jollakin helpolla tavalla.

Tärkeät ominaisuudet – tarkastelu laajempien ominaisuuskimppujen kautta toimivuusnäkökulmasta[muokkaa]

Ehdotus tärkeimmistä ominaisuuksista, joita selvityksessä kannattaisi tarkastella edellämainitun pohjalta (huom. tiivistyykö näihin wikien valinnassa tärkeät seikat?):

1. Wikisovelluksen valintaan vaikuttavat tekniset ominaisuudet

  • wikin vaatima käyttöjärjestelmä
  • wikin ohjelmointikieli
  • palvelinohjelmisto
  • tallennusmuoto
  • tietoturva-asiat
  • räätälöitävyys (avoin vs. suljettu lähdekoodi)

2. Miten data saadaan ulos wikistä (esim. varmuuskopiointi, siirto toiselle wikialustalle)

  • wikissä käytettävä lisensointimalli ja sen vaikutus sisällön omistajuuteen
  • datan siirtämisen helppous / vaativuus (pystyykö peruskäyttäjä itse tekemään vai tarvitaanko tekninen tukihenkilö)
  • datan siirtomuoto: HTML, raakateksti, XML, PDF…

3. Wikin valintaan vaikuttavat resurssitekijät

  • ylläpito-osaaminen
  • ylläpidon helppous / vaativuus
  • wikin kustannukset
  • käytön tuki (tekninen sekä käyttötuki – huomioi myös kehittäjäyhteisö)

4. Versiohallinnan / sivuhistorian kattavuus

  • versioiden määrä
  • aikaisemman version palautuksen helppous
  • vertailu versioiden välillä
  • muutoskommentit

5. Käytön helppous, mukavuus, käytettävyys

  • ulkoasu ja selkeys
  • räätälöitävyys ja muokattavuus peruskäyttäjän osaamisella
  • editori ja editoinnin helppous / vaativuus (ml mediaelementtien lisääminen)
  • usean käyttäjän yhtäaikainen käyttö
  • hakutoiminnot & sivujen löydettävyys (esim. indeksointi)

6. Mitä wikiin voi lisätä tekstin lisäksi (+ tiedostomuodot, kuvakoot)

  • liitetiedostot
  • video
  • audio
  • kuvat

7. Erityiskäyttö ja -käyttäjäryhmät

  • kielivaatimukset
  • esteettömyys (esim. näppäimistökomennot)
  • kaavaeditori (matematiikkakäyttö)
  • mobiilikäyttö

8. Lisäkilkkeiden mahdollisuus ja määrä

  • voiko itse kehittää (avoin vs. suljettu lähdekoodi)
  • muu räätälöitävyys ja muokkaus (vrt. kohta 4)
  • saatavat pluginit
  • kalenteri
  • blogit
  • kuvagalleriat

Schwartz, Clark, Cossarin & Rudolph (2004)[13] ovat tuottaneet listan wikin valintaan opetuskäyttöä varten. Kriteerit ovat päätason jaottelun mukaan

  1. kustannukset (cost)
  2. monimutkaisuus (complexity)
  3. kontrolli, hallittavuus (control)
  4. selkeys (clarity)
  5. yleinen tekninen viitekehys (common technical framework)
  6. ominaisuudet (features)

Edellämainittu jaottelu on kuitenkin luonteeltaan teknisempi kuin omamme.

Käytettävyyspuolen arvioinnissa olisi lisäksi mahdollisuus käyttää apuna esimerkiksi erilaisia käytettävyysheuristiikkoja hieman soveltaen (esim. Jacob Nielsenin 10 suunnitteluperiaatetta). Myös laadukkaan verkko-oppimateriaalin kriteereistä (Referee-palvelu) joita on tuotettu Referee-hankkeessa voitaisiin osittain hyödyntää, esimerkiksi Kriteeriluokasta 4 (Välineelliset kriteerit) voitaisiin käyttää joitakin arviointikriteereitä apuna.

Lähteet[muokkaa]

  1. Wiki History Cunningham & Cunningham, Inc. kotisivut. 1.11.2003. Cunningham & Cunningham, Inc.. Viitattu 2.7.2010.
  2. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  3. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  4. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  5. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  6. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  7. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  8. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  9. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  10. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  11. Woods, D. & Thoeny, P.: Wikis for Dummies. Hoboken, NJ: Wiley Publishing Inc., 2007. en
  12. Schwartz, L., Clark, S., Cossarin, M. & Rudolph, J.: Educational Wikis: features and selection criteria. The International Review of Research in Open and Distance Learning (2004) 1. Artikkeli www:ssä.
  13. Schwartz, L., Clark, S., Cossarin, M. & Rudolph, J.: Educational Wikis: features and selection criteria. The International Review of Research in Open and Distance Learning (2004) 1. Artikkeli www:ssä.
Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Materiaalin etusivulle 5. Wikin käyttöönottoprosessi Wikin valinta