Siirry sisältöön

Wikijunior Aurinkokunta/Mars

Wikikirjastosta
Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
Mars.

Mars on neljäs planeetta Auringosta. Se näkyy punertavana tähtenä. Mars on läpimitaltaan Maata puolet pienempi.

Mars muistuttaa osaksi Maata, osaksi Kuuta.

Marsin tutkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptiläiset mainitsivat Marsin ensi kertaa taivaalla paikkaansa vaihtavana tähtenä. Tähtitieteilijät alkoivat havainnoida Marsia kaukoputkilaan 1600-luvulta. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jotkut tähtitieteilijät näkivät Marsin pinnalla kanavaia.

Nämä paljastuivat myöhemmin luonnollisiksi muodostumiksi ja näköharhoiksi. Avaruusluotain Mariner 4 lensi Marsin ohi 1964 ja kuvissa näkyivät Marsin kraatterit. Myöhemmin Marsia kiertäneet ja laskeutumusluotaimet antoivat enenevää tietoa Marsista.

Marsin oppositiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Mars on melko lähellä Maata, sanotaan että se on oppositiossa. Toisissa oppositiossa Mars on paljon lähempänä Maata kuin joissain muissa. Tämä johtuu siitä, että Marsin rata on soikea.

Kuinka suuri Mars on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan ja Marsin kokovertailu

Marsin läpimitta on noin 7 000 km, hieman yli puolet Maan läpimitasta. Sen massa on noin 10 % Maan massasta.

Millainen on Marsin pinta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Marsista.
Olympus Mons (Olympos-vuori), Aurinkokunnan korkein vuori sijaitsee Marsissa (kuva otettu ylhäältä).

Marsin pinta on kuiva, kivinen ja pölyinen.

Marsissa on Maan ja Kuun piirteitä. Kraatterit tuovat mieleen Kuun.

Kuten Maassakin, myös Marsissa on jäätyneet napalakit. Näihin napalakkeihin tiivistyy ilmasta hiilidioksidia. Marsissa on myös joenuomia, mikä johtuu siitä, että joskus Marsissa on ollut nestemäistä vettä.

Marsissa on kaasukehä (kuten Maan ilmakehä), mutta siinä on hyvin paljon hiilidioksidia ja hyvin vähän happea. (Ihmiset hengittävät happea sisäänsä ja hiilidioksidia ulos.) Myös ilmanpaine Marsin pinnalla on hyvin alhainen. Niinpä, mikäli ihmiset joskus lentävät Marsiin, he tarvitsevat avaruuspuvut. Jos voisit puhua Marsissa äänesi kuulostaisi paljon matalammalta kuin Maassa. Tämä johtuisi Marsin kaasukehän rakenteesta. Ilmiö on sama jos hengität ilmapallon puhjettua heliumkaasua. Maassa kilometrin päähän kuuluva huudahdus kuuluisi Marsissa vain 15 metrin päähän. Tämä taas johtuisi Marsin matalammasta ilmanpaineesta.

Onko Marsissa elämää ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole löydetty. Mutta niin pitkään kuin Marsin planeettaluonne on tunnettu, on Marsissa usein ajateltu olevan elämää.

1900-luvun alussa jotkut tähtitieteilijät väittivät nähneensä Marsin pinnalla kanavia. Nämä paljastuivat myöhemmin näköharhoiksi. Pinnan vuodenaikamuutosten väitettiin sen jälkeen kertovan elämästä. Mutta tämäkin oli pelkkää pölyn liikettä tuulten mukana.

Luotaimet löysivät Marsista vanhoja joenuomia. Tämä kertoo, että Mars saattoi muinoin olla elinkelpoinen paikka: tiheä kaasukehä silloin, ehkä bakteerielämää.

1970-luvulta Marsiin laskeutuneet luotaimet eivät ole elämää Marsista löytäneet. Marsin ilmakehän metaani voi kertoa elämästä. Mutta metaania pystyy ilman elämääkin syntymään.

Varmaa ei ole.

Vieläkään muinaisen tai pinnan alla olevan nykyisen pieneliöelämän mahdollisuutta voi sulkea pois.

Millaisia ovat Marsin kuut?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsin kuut, Phobos ja Deimos, ovat hyvin pieniä. Phoboksen läpimitta 22 km ja Deimoksen vain 12 km. Phobos on 25 kertaa Maan Kuuta himmeämpi.

Kuut syntyivät, kun asteroidi törmäsi Marsiin. Syntyi valtava räjähdys. Törmäysheitettä sinkoutui Marsin kiertoradalle renkaaksi. Osa siitä kasautui kuiksi.

Marsin vuosi ja päivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivä kestää Marsissa likipitäen yhtä kauan kuin Maan päivä, mutta Marsin vuosi on kaksinkertainen Maan vuoteen nähden.

Mistä se koostuu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskotaan, että Marsilla on rautaydin, kuten Maallakin, ja että sen kuori on muodostunut silikaateista kuten Maankin kuori.

Mars-lennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus 2030-luvulta eteenpäin saattaa tapahtua ensimmäinen Mars-lento. Mars-lennossa on monia ongelmia: pitkä matka-aika, auringonpurkausten säteily, mahdolliset onnettomuudet jne.

On myös ehdotettu, että Marsiin ensiksi matkaavat perustavat sinne siirtokunnan, eivätkä palaa Maahan.

Viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsista alettiin kirjoittaa erilaisia kuvitelmia viimeistään 1600-luvulla. 1896 ilmestynyt H G Wellsin Maailmojen sota synnytti kokonaisen kirjallisuuden laityypin.

Tunnettuja ovat esimerkiksi täysin kuvitteelliset Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat. Niissä Burrougs kansoitti Marsin kuvitteellisilla, keskenään sotivilla roduilla. Tämä oli kuitenkin vain tieteisfantasiaa.

Myöhemmin marsilaisista kirjoitti muun muassa Ray Bradbury. Aku Ankassakin on ollut mukana marsilaisia.

Uudempaa viihdettä on Yksin Marsissa-elokuva, joka perustuu Andy Weirin romaaniin.