Wikijunior Aurinkokunta/Pluto

Pluto ja sen pintaa tarkemmin.

Pluto on aurinkokuntamme toiseksi suurin kääpiöplaneetta. Se on pieni, jäinen kappale kaukana Auringosta.

Plutossa on hyvin kylmää, jopa typpi jäätyy. Pluto koostuu lähinnä jäästä ja kivestä. Sen kaasukehä on merkityksettömän ohut.

Aiemmin Plutoa pidettiin planeettana. Pluto on saanut nimensä antiikin kuoleman jumalan mukaan.

Yleistä

Pluto löydettiin vuonna 1930. Se löytyi sattumalta, kun etsittiin Neptunuksen takaista, oletettua planeettaa.

Plutoa pidettiin pitkään planeettana. Nykyään se katsotaan kääpiöplaneetaksi. Pluto kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen. Kuiperin vyöhyke on Neptunuksen radan ulkopuolella oleva pikkuplaneettavyöhyke. Siellä on paljon Plutoa pienempiä ja suurempiakin kappaleita.

Pluto on Maan Kuuta pienempi. Pluton läpimitta on hieman alle 1/5 Maan läpimitasta. Tämä on hieman alle 2400 km. Massa hieman yli 1/500 Maan massaa.

Pluton etäisyys Auringosta on noin 40 Maan etäisyyttä Auringosta. Pluton kiertoaika on pitkä, melkein 249 vuotta.

Pluto pyörii hitaasti. Pyörähdysaika noin 6 päivää 9 tuntia.

Rata on hyvin soikea. Pluto tulee välillä Neptunuksen radan sisäpuolelle.

Pluton pinnalla

Taiteilijan tekemä kuva Pluton pinnasta.

Aurinko näyttää Plutosta katsottuna kirkkaalta tähdeltä. Se on Plutossa tuhat kertaa himmeämpi kuin Maassa.

Tämä on noin 130 luksia, täysikuuta kirkkaampi.

Pluton pinnalla on hyvin kylmää. Lämpötila vaihtelee Pluton kierron mukana −228 – −238 °C. Pinnan kirkkailla alueilla on jäätynyttä typpeä, metaania, etaania ja hieman häkää. Tummilla alueilla on muita hiiliyhdisteitä, joita on syntynyt kosmisten säteiden vaikutuksesta.

Plutossa on vähemmän typpeä kuin Neptunuksen kuussa Tritonissa. Pluton sanotaan monesti muistuttavan Tritonia, vaikka Triton on paljon isompi.

Plutolla on ohut kaasukehä, jossa on ohutta utua. Kaasukehässä on typpeä ja metaania niin kuin pinnassakin. Kaasun paine on vain miljoonasosa maan ilmakehän paineesta, mikä on käytännössä tyhjiö.

Plutosta on karkeasti sanoen 50–70 % kiveä ja 30–50 % jäätä.

Pluton kuut

Plutoa kiertää sen kokoon nähden suuri kuu, Kharon. Kharonin läpimitta on 1192 km, yli puolet Pluton läpimitasta. Kharonin massa on noin 1/5000 Maan massasta. Pluto ja Kharon kääntävät aina saman puolen toisiaan kohti. Tämä johtuu siitä, että ne ovat niin lähellä toisiaan. Niiden välinen suuri vetovoima on pysäyttänyt molempien vapaan pyörimisen.

Niinpä Plutoa ja Kharonia kutsutaan joskus kaksoisplaneetaksi. Kharon eroaa Plutosta siinä, että se on vesijään, ei metaanin peitossa. Kharon koostuu enimmäkseen jäästä, toisin kuin Pluto.

Kharonin pinnalla näkyy ainakin yksi tasanko, repeämälaaksoja ja kraatteri.

Plutolla on Kharonin lisäksi myös ainakin neljä muuta pientä kuuta: Hydra, Nix, Kerberos ja Styx. Ne ovat epäsäännöllisen muotoisia. Näiden suurimmat läpimitat ovat 16–50 km.