Wikijunior Aurinkokunta/Tunguskan räjähdys

Tunguskan räjähdys tapahtui kesällä 1908 Itä-Siperiassa.

Pieni asteroidi iskeytyi nopeasti Maan ilmakehään. Se kuumeni äkkiä valtavasti. Osa taivaankappaleesta kaasuntui nopeasti. Se räjäytti asteroidin. Kappale ei ehtinyt maan pintaan.

Tunguskan räjähdys tappoi kolme ihmistä. Lisäksi sen takia kuoli suuri määrä poroja. Metsää kaatui ja paloi jopa kymmenien kilometrien säteellä.

Räjähdys

Räjähdys tapahtui Venäjän Siperiassa Baikal-järvestä pohjoiseen.

Se on lähellä Kivinen-Tunguska-jokea. Maasto on kumpuilevaa Siperian taigaa: metsää, soita, jokia ja järviä.

Seutu oli harvaan asuttua: enimmäkseen hajallaan alkuperäiskansa evenkien leirejä. Evengit elivät tuohon aikaan pääosin metsästyksellä ja poronhoidolla.

Oli aamu noin kello 7:14. Taivaalle ilmestyi lieriömäinen sinertävän valkea valo. Se oli melkein yhtä kirkas kuin aurinko: häikäisi. Se oli aurinkoa suurempi. Valo veti perässään ohutta pyrstöä.

Yhtäkkiä se räjähti noin 7-11 km korkeudessa. Alla oli "Eteläsuo".

Kaukana nähtiin räjähdys, sen muuttuminen mustaksi pilveksi. Mustasta pilvestä löi haaroina eri suuntiin tulenliekkejä. Pilvi alkoi levitä ja nousta.

Lähimmät tiedossa olevat ihmiset olivat teltassa noin 30-40 km päässä räjähdyksen maanpintapisteestä. Välähti ja taivas äkkiä tummeni. Kuului kuin ukkosen jyrähdys, mutta kovempi. Maa järisi. Räjähdys heitti teltan ilmaan ja iski miehet tainnoksiin. Kun miehet tointuivat, metsää paloi ympärillä. Porot olivat karanneet. Lähellä räjähdyspaikkaa olleista yksi vammautui ja kuoli pian: tuuli lennätti vasten puuta. Toisen tiedot mukaan vanha mies olisi kuollut sydänkohtaukseen.

Lähempänä räjähdystä kuoli satoja poroja. Lähellä räjähdyksen keskustaa olevat varastot olivat tuhoutuneet pääosin käyttökelvottoiksi: palaneet ja sulaneet.

Kauempana noin 65 km päässä Vanavaran kauppa-asemalla näkyi pohjoisessa tuli, joka jakoi taivaan kahtia. Kuului pamaus, rysäys ja kivien pudotusta muistuttava ääni. Maa järisi.

Tuntui polttava kuumuus ja tuuli. Rakennuksiin tuli pieniä vaurioita ja yksi kuoli myrskytuulen lennättämänä. Astioita tippui hyllyiltä. Noin 100 km päässä evenkien majat sortuivat. Räjähdyksen valo heitti varjoja seinille vielä 190 km päässä Kezhmassa. Vielä noin 570 km päässä Kanskissa tuntui räjähdyksen kuuman ilman puhallus kuumotuksena.

Räjähdyksen jälkeen näkyi sen paikalla pilvi, joka hajaantui jo iltapäivällä.

Tuhoalue

Paineaalto ja järistys tekivät laajalla alalla pieniä tuhojaan.

Ihmisiä lensi tajuttomiksi maahan noin 200 km päässä asti. Kauempana ainakin 300 km, jopa noin 400 - 600 km päässä särkyi ikkunoita.

Räjähdys kaatoi noin 2100 km2 metsää ja poltti sitä 200-500 km2. Kymmeniä miljoonia puita kaatui.

Mutta lähellä räjähdyksen keskipistettä oli katkenneita puita, jotka olivat jääneet pystyyn. Joistakin oli painealto kuorinut palneen kuoren pois. Paikalal käyneet kutsuivat näitä "puhelinpylväsmetsäksi". Puiden pystyyn jäämine selitty sillä, että paineaalto tuli malko pystystä kulmasta eikä sen sivuttaisvoima näin riittänyt puiden kaatamiseen.

Kauempana paineaalto ja tuuli saattoivat kaataa räjähdykseen päin olleilta rinteiltä ja niiden laelta puita, mutta jättää pienissä laaskoissa olevia puita pystyyn.

Räjähdys kuultiin yli 700 km päässä. Ääni muistutti tykin laukauksia, ei ukkosen jyrinää.

Asteroidi-isku

Paineaalto kiersi maapallon mittareilla havaittavasti 2 kertaa. Järistysmittarit havaitsivat Tunguskan ilmiön. Räjähdyksen jälkeen oli Keski-Euroopassa monta päivää hyvin valoisia öitä. Tätä on selitetty taivaankappaleen tuomalla pölyllä. Lisäksi kuuma räjähdys ionisoi ilmaa muuttaen sen hehkuvaksi. Tämä olisi aiheuttanut revontulia muistuttavan ilmiön.

Tuhopaikalta löytyi kuoppia, mutta ne ovat routimisen muovaamia. Räjähtäneen kappaleen läpimitta oli 50 - 100 metriä. Se törmäsi ilmakehään suurella, jopa 27 km/s nopeudella. Tämä aiheutti valtavan kitkan, kun taivaankapale osui ilmakehään.

Räjähdyksen voima lienee ollut 3 - 30 megatonnia, mikä vastaa suurta vetypommia.

Suuri onni ihmiskunnan kannalta oli, ettei räjähdys osunut asutulle seudulle. Jos alla olisi ollut Helsinki, räjähdys olisi tappanut jopa satoja tuhansia. Lontoon kokoisessa jopa miljoonia.

Tunguskassa räjähtäneen kokoisen kappaleen uskotaan osuvan Maahan noin 1000 - 2000 vuoden välein.

Tutkimuksia

Venälöiset alkoivat tutkia räjähdystä vatsa 1920-luvulla. Syynä myöhäiseen tutkimiseen oli se, että räjähdys oli tapahtunut monien venäläisten kannalta syrjäisessä Superian kolkassa, jonne kulkuyhteydet olivat vaivalloiset.

Lisäksi maa oli pitkään sodan ja valalnkumouksen kourissa: oli muutakin ajateltavaa kuin räjähdysten tutkiminen.

Mineralogi Leonid Kulik näki lehtiartikkelin, jossa totuuden vastaisesti väitettiin meteoriitin saavuttaneen maan pinnan. Sitkeä Kulik matkusti paikalle. Monet evengit suhtautuivat taikauskoisesti putoamispaikkaan: pelkäsivät sitä, ksoka se oli heidän mielestään jumalan rangaistuksen tulos. Ystävällisten evenkien avulla Kulik löysi räjähdyspaikan, muttei meteoriittia. Venäläiset tutkivat aluetta pitkään sotien jälkeen. Tutkimusretkikuntia saapuu alueelle nykyäänkin. Osa alueesta on luonnonpuistoa. Räjähdyksen kaatamat puut ovat pitkälti lahonneet. Joka tapauksessa räjähdys kiehtoo yhä ihmisten mielikuvitusta, ja kirvoittaa monenlaisa pohdiskeluja ja keksusteluja räjähdyksen syystä.

Muita teorioita

Tunguskan räjähdyksen syy on herättänyt vilkasta keksustelua, monesti siinä on toistunut muun muassa nämä teoriat:

Komeetta räjähti: myös taivaankappale, mutta jäinen.

Metaaniräjähdys: maaperästä purkautui äkkiä paljon metaania, joka räjähti

Vieras avaruusalus: epäkuntoon mennyt vieras avaruusalus räjähti
Antimateriaa: joka räjähtää kun koskettaa tavallista ainetta. Epätodennäköinen, jollei vieraan sivilisaation tekemää.

Musta aukko räjähti: tiheä valoaan imevä hyvin pieni taivaankappale räjähti. Hyvin epätodennäköistä.