Wikijunior Dinosaurukset

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wikijunior

Taiteilijan näkemys Tyrannosaurus rex:stä.

Tämä kirja kertoo dinosauruksista tai hirmuliskoista, jotka hallitsivat maailmaa 245 – 65 miljoonaa vuotta sitten.

Dinosaurukset ovat mielenkiintoinen ja monimuotoinen eläinryhmä, ja monen ensimmäinen kosketus paleontologiaan. Paleontologia on luonnontiede, joka tutkii menneisyyden elämää.

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjalisko Stegosaurus söi kasveja.

Dinosaurusten luita alettiin tunnistaa 1800-luvulla. Sana Dinosaurus on latinaa, ja se tarkoittaa hirmuista liskoa.

Vaikka dinosaurukset eivät madelleetkaan kuten liskot, niin kuin aluksi luultiin, niin osa niistä tosiaan oli aika hirmuisia. Esimerkiksi petolisko Tyrannosaurus rex kasvoi jopa 12 metriä pitkäksi.

Suuri kasvinsyöjälisko Diplodocus ei ollut T. rex:in aikalainen, eli varhemmin jurakaudella. Se kasvoi 29 metrin mittaiseksi, josta kaula oli 7 metriä. Mutta pää oli hyvin pieni.

Toisaalta esimerkiksi pikkuinen Compsognathus oli vain kanan kokoinen. Tämä kaikki kertoo eläinryhmän suuresta monimuotoisuudesta.

Herrerasaurus oli yksi varhaisimmista dinosauruksista.

Mesotsooinen maailmankausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jurakauden maailman kartta.

Mesotsooine maailmankausi oli 251 – 65 miljoonaa (251 000 000 – 65 000 000) vuotta sitten. Se

tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena.

Maailmankausi alkoi permikauden lopun suuresta joukkotuhosta, ja päättyi niinikään joukkotuhoon.

Mesotsooinen aailmankausi jakautuu kolmeen osaan: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

  • Triaskausi 251 – 199,6 miljoonaa (251 000 000 – 199 600 000) vuotta sitten
  • Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa (199 600 000 – 145 500 000) vuotta sitten
  • Liitukausi 145,5 – 65,5 miljoonaa (145 500 000 – 65 500 000) vuotta sitten.

Maapallo dinosaurusten aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maapallolla oli tänä aikana monesti lämmintä. Liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut ainakaan suuria jäätiköitä. Tällä kaudella yksi iso jättiläismanner hajosi kahdeksi pienemmäksi mantereeksi. Myöhemmin toisesta muodostuu esimerkiksi Amerikka ja Aasia ja toisesta esimerkiksi Etelä-Amerikka ja Afrikka.

Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman. Oli suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä. Nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omaksi ryhmäkseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä.

Dinosaurusten kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Triaskaudella eli arkosaureiksi (valtiasmatelijoiksi) kutsuttuja matelijoita. Osa näistä muistutti nykyisiä krokotiileja.

Dinosaurukset kehittyivät näistä triaskauden keskivaiheilla. Varhaisin varmasti tunnustettu dinosaurus oli Eoraptor, joka eli noin 231 miljoonaa vuotta sitten. Joidenkin löytöjen pohjalta dinosauruksia tai näiden välittömiä edeltäjiä saattoi elää jo 245 miljoonaa vuotta sitten.

Samaan aikaan varhaisimmat nisäkkäät kehittyivät matelijamaisista synapsideista. Synapsidit ovat matelijoiden tavoin vesikalvollisia.

Nykyiset linnut ovat kehittyneet dinosauruksista, jotka luultavasti elivät puissa ja liitelivät oravien tavoin. Tämän takia lintuja sanotaan joskus nykyään eläviksi dinosauruksiksi.

Mesotsooisella kaudella eläneitä lentoliskoja jotka muistuttivat lepakkoja, ei pidetä dinosaurusten eikä lintujen sukuisina. Myöskään monet mesotsooisen kauden vesimatelijat, joutsenliskot, kalaliskot jne eivät olleet dinosauruksia.

Koska petoliskot kasvoivat suuriksi, kasvinsyöjäliskot pyrkivät suojautumaan näiltä mm piikkihäntänuijin, luupanssarein, sarvin ja kasvamalla hyvin isoksi.

Dinosaurusten jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Linnunlantioiset esim Triceratops
  • Liskonlantioiset
    • Sauropodit esim Plateosaurus
    • Teropodit esim Tyrannosaurus rex

Dinosaurusten kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa (65 000 000) vuotta sitten. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Samaan aikaan hävisi merestä lukuisia elämänmuotoja. Kalkkikuorinen merieliöstö kuoli. Jäljelle jäi vain osa pienempiä matelijoita, nisäkkitä ja lintuja. Joukkotuhosta selvinneitä ovat esimerkiksi kilpikonnat ja käärmeet. Monet horrokseen vaipumaan kykenevät lajit näyttävät selvinneen. Tuho näyttää olleen laaja ja nopea.

Yleensä tutkijat ajattelevat, että tuhon aiheutti jättimäisen asteroidin törmäys. Jälkiä siitä onkin löydetty Jukatanilta. Myös liitukauden yläajalla oleva kerrostuma viittaa asteroiditörmäykseen.

Asteroidin räjähdys tappoi monia liskoja kuumuudella, maanäristyksellä, hyökyaallolla, paineaallolla, kivisateella jne. Lisäksi törmäys nosti ilmakehään pölyä, nokea ja rikkihappopisaroita. Nämä pimensivät Auringon yhtä himmeäksi kuin Kuu. Tuli vuosia kestänyt talvi. Maa jäätyi Afrikassakin. Kasvit kuihtuivat, ja kasvinsyöjädinosauruksilta loppui ruoka. Siten myös petodinosaurukset kuolivat. Myös monet merieläimet kuolivat, koska levien yhteyttäminen lakkasi tai väheniä. Näin leviä syövät eliöt kuolivat nälkään.

Talvi kesti vuosikausia. Ilmasto häiriintyi ainakin vuosikymmeniksi.

Kaikki eivät kuitenkaan usko, että asteroidi olisi voinut yksin saada aikaan dinosaurusten kuoleman.

Monet tutkijat puhuvat, että Deccanin laakion suuret tulivuorenpurkaukset olisivat muuttaneet ilmastoa. Toisten mielestä jotkut dinosauruksille tärkeät kasvilajit hävisivät mm kukkakasvien yleistyessä. Joidenkin mukaan hapen määrä ilmassa olisi vähentynyt.

Dinosaurusten jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puupäästäistä muistuttanut Purgatorius.

Maapallon ilmasto tasoittui alustavasti kymmenien-satojen vuosien sisään katastrofin jälkeen. Pian se kuumeni aiempaa lämpimämmäksi.

Joukkotuhosta jäi jäljelle pieniä päästäisen kokoisia nisäkkäitä, joitain lintuja, matelijoita, hyönteisiä jne melko pieniä eläimiä. Alkoi paleoseenikausi.

Maapallo oli lämmin. Elettiin paleoseenikautta. Alussa tuhkakerrostumassa näyttää kasvaneen saniaisia, myöhemmin muun muassa palmut yleistyivät.

Linnut ja nisäkkäät lajiutuivat nopeasti. Noin 800 000 vuoden kuluttua alkoi taas esiintyä suurehkoja maanisäkkäitä.

Eräitä dinosauruksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on kerrottu joistakin dinosauruslajeista.