Siirry sisältöön

Wikijunior Historia/Bangladeshin historia

Wikikirjastosta

Bangladeshin historia: Gangesin suistossa sijaitseva Bangladeshin alue on ollut jo varhain nykyihmisen asuttama.

Kansojen vaellus toi arjalaiset sinne. Tästä alkaa seudun tunnetumpi historia.

Intia, sulttaanit ja Yhdistynyt Kuningaskunta ulottivat valtansa maahan. Varhammin alue tunnettiin nimellä Bengali. Bangladesh itsenäistyi sodan tuoloksena Pakistanin kanssa Intiasta 1947 ja Pakistanista 1971.

Tämän jälkeen Bangladeshin historia on ollut melko kuohuvaa: yksinvaltaa, valtataistelua, vallankaappauksia, pogromeja, kapinointia ja osittaista demokratiaakin.

Monet ongelmat ovat varjostaneet kehitysmaana pysyneen Bangaldeshin asukkaiden elämää. Jonkin verran kehittymistä parempaan suuntaan on silti tapahtunut.

Varhainen historia lyhyesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyihminen saapui Bengaliin - nykyiseen Bengladeshiin ehkä jo 60 000 vuotta sitten. Monia kansoja vealsi Bangladeshin halki itään ja länteen. Kuparikausi alkoi 2000 eaa.

Noin 1000 eaa maahan saapui Bang - niminen dravidaheimo. Tämä antoi Bangladeshille nimensä. Arjalaiset Intian kuningaskunnat vallitsivat noin 700 eaa - 900 jaa.

Islam levisi maahan 1100-luvulla. Tämän jälkeen mm feodaaliherrat ja suurmogulit hallitsivat aluetta. Bangalin sultatanikunta kukoisti nimellisesti Delhin sulttaanien alaisena.

Englanti valtasi maan 1757. Bangladeshista tuli brittiläisen Intian osa.

Pakistanin itsenäistyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiasta tuli itsenäinen 1947. Tämä vei maan sisällissotaan. Se oli ankara: muslimit ja hindut taistelivat: tappoivat ja karkottivat toisiaan. Maa jakautui rauhanteon jälkeen pääosin hindulaiseen Intiaan ja islamilaiseen Pakistaniin. Silloinen Bengali jäi Itä-Pakistaniksi. Se oli meren takana Länsi-Pakistanista, jonka kansa puhui eri kieltä. Länsi-Pakistan piti nykyistä Bangladeshia käytännössä siirtomaanaan. Syynä tähän oli se, että urdua osaamattomia Bangldeshin bangalilaisa pidettiin hunoina muslimeina. Toisaalta bengalilaiset vastustivat sitä, että vain urdu hyväksyttiin Pakistanin kieleksi. Harva osasi täällä urdua. Awamiliitto alkoikin ajaa itsenäisyyttä jo vuonna 1949.

1960-luvulla nousi opiskelijavastarinta.

Bangladeshin vapaussota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bangladeshilaisten itsenäisuysjoukkojen vapaussodan aikana käyttämä lippu.

Viimeinen pisara Bangladeshin kansallistuntoisille oli vuonna 1970. Lähes sataan vuoteen pahin pyörremyrsky tappoi 300 000 Itä-Pakistanissa, joka on sama kuin Bangladesh.

Emämaa Pakistan vitkasteli Bangladeshia pyörremyrskyn tuhojen korjaamisessa ja uhrien auttamisessa. Pakistanin presidentti vahvisti tämän: hallitus oli aliarvioinut myrskyn tuhot.

Vuonna 1970 Bangladeshissakin pidettiin koko Pakistanin historian ensimmäiset vapaat vaalit. Ne voitti Awami-liitto koko Pakistanissa. Awami-liitto haluisi Bangladeshille enemmän valtuuksia määrätä omista asioistaan.

Mutta Bangladeshin presidentti ei saanut astua valtaan, eikä Awami-liittokaan. Länsi-Pakistan pidätti presidentin. Bangledeshilaiset aloittivat yleislakin joulukuussa 1970.

Pakistanin johto ei suostunut siihen, että Pakistanista tehtäisiin liittovaltio jonka toinen osa olisi Länsi-Pakistan ja toinen Banglahesh. Pakistanin johto pyrki nyt asevoimin tukahduttamaan Bangladeshin johdon halun määrätä edes osin maansa asioista. Pakistanilaiset ajoivat kansainvälisen lehdistön pois Bangladeshista. Tarkoituksena oli sumeilematta tappaa bengalilaisia niin paljon, etteivät muut uskaltaisi tehdä kapinaa.

Pakistan syytti hinduja kapinasta. Pakistanin joukot ja militiat surmasivat satoja tuhansia bengalilaisia: hinduja varsinkin, myös muslimeja, varsinkin älymystöä. Yliopistollahan oli ollut opiskelijavastarintaa. Urdia puhuvat Bengalin biharit tappoivat beglalilaisia. Enin Pakistanin joukkojen tekemä väkivalta tapahtui pääkaupungissa Dhakassa, mutta ulottui koko maahan. Tunnetuin Pakistanin puolella taistellun bengalilaismilitia oli Razakar.

Pakistanin hallitukseen kytkäksissä olevat joukot tappoivat ainakin 300 000, jopa kolme miljoonaa siviiliä. Tieto näin laajoista raakuuksista levis jo kesäkuussa 1971 ulkomaille. Yhdysvallat syytti syksyllä Pakistania kansanmurhasta.

Awamiliitto vastasi Pakistanin armeijan väkivaltaan julistamalla itsenäisyystaistelun. 10 miljoonaa pakeni Intiaan, kymmeniä miljoonia maan sisällä.

Bangladeshin itsenäisyyliikkeen aseellinen siipi Mukti Bahini aloitti sissisodan.

Intia alkoi tukea Bangladeshia. Niinpä Marras-joulukuussa 1971 Mukti Bahini alkoi menestyä.

Välikohtaus laajeni Intian ja Pakistanin väliseksi sodaksi.

Intiaan paenneen Bangladeshin awamiliiton johtajat valtasivat Bangladeshin Intian tuella. Näin Bangladesh saattoi julistautua itsenäiseksi.

Mujibur, Zia ja Ershad

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutta itsenäistä Bagladeshia leimasivat 1970-luvulla monet levottomuudet. Maata alkoi itsevaltaisesti johtaa Mujibur Rahmanin Awamiliitto.

Alkoi sosialistinen kokeilu. Maaseudulla oli kommunistikapina. Presidentti Mujiburin hallinto pyrki tukahduttamaan vastarinnan mm kuolemanpartioin jotka mm tappoivat rankaisematta. Mujiburin suku vietti näkyvän ylellistä elämää. Samaan aikaan talous sakkasi. Mujibur joutui epäsuosioon jo 1973, kun maa oli ajautunut talousvaikeuksiin ja laillinen järjestys laajalti romahtanut. Vuonna 1974 oli suuri nälänätä. Vuona 1975 Mujibur lakkautti muut puolueet kuin Awamiliiton. Armeijassa oli suurta tyytymättömyyttä Mujiburiin. Tämä johtui siitä, että Mujibur rakensi puolisotilaallista joukkoa nimeltä Rakkhi Bahini. Tämä sai enemmän varusteita kuin armeija. Armeija epäili, että Mujibur olisi sopinut Intian kanssa siitä, ettei armeijasta saa tehdä voimakasta. Armeija myös piti Rakkhi Bahinia pelkästään Awamiliiton etuja turvaavana. Rakkhi Bahini myös tappoi monia ermaijan upseereja syyttäen näitä siitä, että olivat tai olisivat tehneet yhteistyötä Pakistanin armeijan kanssa maan vapaussodassa.

Vuonan 1975 armeija tappoi Mujiburin perheineen.: vain kaksi ulkomailla ollutta tytärtä selvisi, kun olivat matkoilla ulkomailla. Armeijan takana oli Awamien eräs ryhmä, jota epäillään Yhdysvaltain tukemaksi. Yhdysvallat ei näet pitänyt siitä, että Bangladeshista tulisi sosialistinen maa.

Kaappaus syöksi maan parin vuoden sekasortoon: kaappauksia, vastakaappauksia.

Presidentiksi nyt julistautunut armeijan kenraali Ziaur Rahman (Zia) pyrki luomaan markkinataloutta. Bangladesh alkoi kehittää mm vaateteollisuutta,, joka tuotti länsimaihin. Zia oli vastustajiaan kohtaan kova, mutta myös suosittu poliitikko. Hän salli monet puolueet. Zia islamisoi politiikkaa. Hä'n salli valtakautensa lopulla vapaat vaalit.

Vallankaappausyrityksiä oli monia. Salaliittolainen murhasikin Zian vuonna 1981.

Vallan kaapannut upseeri Hussain Muhammad Ershad jatkoi markkinauudistusta. Oppositio kyseenalaisti Ershadin vallan laillisuuden, koska tämä oli syrjäyttänyt presidentin.

Ershad onnistui kukistamaan opposition vuoteen 1991 asti. Ershadin puolue oli Jatiya.

Kansallispuolueen ja Awamiliiton kamppailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän jälkeen kansallispuolue BNP voitti vaalit, v 1996 awamit. Vuonna vuosina 2001-2006 Khaledan BNP oli vallassa. Vuonan 2006-2008 oli poliittinen kriisi: levottomuuksia ja armeija otti vallan. Armeija mm hyökkäsi eräässä vaiheessa mieltään osittavien opiskelijoiden kimppuun.

Epävakauden yksi pääsyy on kahden pääpuolueen, awamiliiton ja BNP:n kova kilpailu siitä kuka maata johtaa ja miten. Tämä on vienyt väkivaltaan ja murhiin asti. Myös jyrkän linjan islamistit ovat 2000-luvulta lähtien tehneet pommi-iskuja.

Vuodesta 2008 maata johti Awamiliitto vuoteen 2024. Tämä johti talouskasvuun, Yhä laajaa köyhyyttä on ollut. Myös kansalaisoikeudet ja - vapaudet kapenivat. Terrorisminvastaisten erikoisjoukkojen kerrottiin kiduttavan ja surmaavan toisinajattelijoita. Hallitus kiisti tämän. Myös Awamiliiton opiskelijajärjestö syyllistyi laittomuuksiin mm hyökkäilivät joskus hindujen kimppuun.

Politiikan ummehtuminen vei mellakoihin jo v 2018. Ne rauhoittuivat kun hallitus teki myönnytyksiä: perui kiintiöjärjestelmän. Siinä isänmaallisen sodan veteraanien lapsilel taattiin tietty osa virkapaikoista. Järjestelmän vastustajat kastoivat sen suosivan liikaa tiettyjä. Vaalit eivät olleet vapaita. Hallitus kitki vapaan tiedonvälityksen.

Mutta vuonna 2024 hallitus palautti kiintiöjärjestelmän, joka vaati 30% virkapaikoista hallitusta lähellä oleville tahoille.

Tämä, huonosti hoidettu talous ja itsevaltainen hallinto nostivat opiskelijoiden käynnistämät mellakat. Hallituksen myös epäiltiin veljeilevän liikaa Intian kanssa ja "myyvän maan Intialle".

Vuoden 2024 levottomuudet ajoivat maan tulevaisuuden epävarmalle pohjalle.Banladeshin ongelmia

Bangladeshin ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bangladesh on asukasta kohden vain hieman Intiaa rikkaampi ja kehittyneempi maa.

Bangladeshin ongelmia ovat olleet pyörremyrskyt, ylikansoitus, köyhyys, korruptio, poliittisten vapauksien rajoitus ja poliittinen väkivalta.

Alava maa on altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle veden nousulle, joka voi yli peittää 10 % maasta. Tulvat ovat tavallisia.

Toisaalta kuivana kautena on pulaa juomavedestä.

Veden saastuminen ja trrooppiset taudit ovat rasite.

maa on häilynyt demokratian ja itsevaltaisen välillä, eikä ole täysin vapaa maa.

Poliittisissa vapauksissa ja ihmisoikeuksissa on kasvavia ongelmia. Enemmistönä olevat muslimit ovat kohdistaneen joskus islamilaisiin pogromeja, joukkohyökkäyksiä. Naapurimaasta tulevat rohingya-pakolaiset ovat myös ongelma.

Talous on kuitenkin ollut nykyään melko nopeassa kasvussa. Osin tämä on johtunut ulkomaisten yritysten investoinneista maan vaateteollisuuteen: maan halpa työvoima tuottaa vaatteita. Maassa onkin tapahtunut parissa suuressa kaupungissa elintason kasvua. Mutta maaseutu on edelleen takapajuinen.

Bangladeshin historiassa on ollut levottomuuksia: sotilaskaappauksia ja kapinoita. Vuoden 2024 kapina syöksi vallasta maata pitkään hallinneen Sheikh Hasinan.