Siirry sisältöön

Wikijunior Historia

Wikikirjastosta

Wikijunior


Kuvittele mielessäsi mennyt maailma, ja kaikki sen kulttuurit, kansakunnat ja ihmiset. Kuvittele mielessäsi niin mahtavat kuin pikkuiset tapahtumat, jotka muuttivat historian. Tätä kuvaa tutkii Historia. Ja tästä kuvasta kertoo myös tämä wikikirja.

Historiaa tarkoittaakin sitä kuvaa, mikä meillä on menneisyydessä. Historia ei suinkaan ole sama kuin menneisyys. Historia on yleensä se käsitys menneisyydestä, josta tutkijat ovat suurinpiirtein samaa mieltä.

Usein historiaa kerrotaan tarinan muodossa ja tulee mielikuva, että asioiden pitikin mennä näin. Silloin unohtuu, että asiat olisivat voineet mennä myös toisella tavalla, jolloin nykyisyys olisi erilainen kuin se nyt on.

Eri kausien nimet ovat tutkijoiden jälkikäteen niille antamia nimilappuja. Eivät keskiajalla eläneet ajatelleet eläneensä keskiajalla, eikä kivikauden ihmisillä ollut käsitystä, että olisi ollut muitakin aikoja kuin kivikausi.

Kun luet historiasta kirjasta, voit ajatella, että noinhan se tapahtui. Historian tutkiminen on kuitenkin kuin kokoaisi palapeliä, josta suurin osa paloista puuttuu. Siksi eri historiantutkijat näkevät niiden muodostaman kuvan eri tavalla ja kertovat historiasta erilaisin tavoin. Joskus tutkijoiden välille syntyy jopa kinaa.

Mitä kauemmaksi kauemmaksi menneisyyteen mennään, sitä suurempi osa paloista puuttuu ja siksi uudet löydöt saattavat muuttaa kuvaa historiasta paljonkin. Kestää kuitenkin usein kauan, ennen kuin tuo tieto ehtii tavallisille ihmisille kirjoitettuihin historiankirjoihin esimerkiksi koulukirjoihin, jotka historiantutkijasta saattavatkin vaikuttaa vanhanaikaisilta.

Mitä tutkitaan?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vanhaan historia tutki pääasiassa vain tärkeitä henkilöitä ja suuria tapahtumia. Nykyään historia tutkii kuitenkin entistä enemmän myös tavallisten ihmisten elämää ja pieniä asioita. Tätä saatetaan kutsua mikrohistoriaksi.

Miten historiaa tutkitaan?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia eroaa luonnon tutkimuksesta siinä, ettei kukaan voi tehdä koetta, joka todistaisi historian oikeaksi, eikä ainakaan vielä palata menneeseen tutkimaan, kuinka kaikki oikein tapahtui.

Helpointa on tutkia niiden kulttuurien historiaa, jotka ovat kertoneet itsestään eli jättäneet kirjallisia lähteitä. Edellytyksenä tosin on, että kykenemme ymmärtämään heidän kieltään. Edelleen on olemassa historiallisia kieliä, joita ei oikein osata tulkita. Olet ehkä kuullut tarinan Rosettan kivestä, joka oli tulkintaohje eri egyptiläisten kielten ja kreikan välillä. Se auttoi tutkijoita ymmärtämään egyptiläisiä paljon paremmin.

Historiassa ei missään vaiheessa ole ollut selkeitä aikakausirajoja, vaan historiaa on jouduttu jakamaan karkeasti eri kulttuuripiirteiden kuten metallien tai maatalouden keksimisen mukaan. Selkein jako menee kirjoitustaidon keksimisessä, jota ennen elettiin esihistoriaa ja jonka jälkeen historiallista aikaa.

Esihistoria jaetaan perinteisesti kolmeen kauteen: kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen. Historiallinen aikakausi jaetaankin sitten eri kulttuurien kausiin alueittain. Kaikilla alueilla ei kaikkia kausia ole ollut. Keskiaika ja renesanssi esimerkiksi ovat nimenomaan länsimaisen kulttuuripiirin aikakausia. Esimerkiksi Kiinassa aikakausijako noudattaa eri dynastioita eli hallitsijasukuja.

Kannattaa myös muistaa, etteivät keskiajalla ihmiset eläneet "keskiaikaa", vaan keskiaika on nimitys, jonka aikakausi sai vasta renesanssin aikana. Renesanssi on kylläkin aikalaisnimitys.

Aikakaudet ja korkeakulttuurit
Esihistoria: Kulttuurialueiden historioita:
Kivikausi - Kulttuurien synty. Egypti - Niilin supervalta (Oma kirjansa.)
Pronssikausi Rooman valtakunta varhaishistoriasta tuhoon (Oma kirjansa)
Rautakausi Muinaiset kulttuurit (Oma kirjansa)
Historiallinen aika:
Varhaiset korkeakulttuurit
Antiikin aikakausi
Keskiaika
Renessanssi
Löytöretkiaika
Uusi aika
Uusin aika