Wikijunior Historia/Gazan sota 2023 - 2024
.jpg)
Gazan sota 2023 - on palestiinalaisten ja israelilaisten välinen aseellinen yhteenotto Gazassa ja Israelissa. Sota alkoi, kun palestiinalaiset terroristit tekivät suuren iskun Israeliin. Israel kosti tämän saartamalla Gazan, massiivisin ilmapommituksin ja hyökkäämällä Gazaan. Israelin sotatoimien tarkoitus oli tuhota Hamas. Sodan pitkittyessä yhä useampaa Gazan asukasta uhkasi nälkäkuolema. Israel ei suostunut lopettamaan sotaa ennen tavoitteidensa saavuttamista.
Tausta: Israel vastaan arabit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabit eivät hyväksyneet juutalasten maahanmuuttoa 1900-luvun alkupuolella ja Israelin valtion perustamista vuonna 1948. Tämä johti kolmeen sotaan, jotka Israel voitti.
Israel miehitti Välimeren rannikolla olevan Gazan vuonna 1967. Se vetäytyi sieltä rauhan eleenä vuonna 2005.
Välimeren rannikolla oleva Gaza on pieni alue, jossa asuu tiheästi palestiinalaisia. Israel on vetätymisen jälkeen saartanut Gazaa pyrkien estämään mm asekuljetuksia.
Islamilainen Hamas-järjestö nousi valtaan Gazassa vuonan 2006. Se on ampunut Israeliin raketteja ja tehnyt tunnelien kautta terrori-iskuja Israeliin. Israel on vastannut tähän sotatoimin vuosina 2008, 2012 ja 2014. Vuosina 2018 - 2019 Israelin armeija tappoi palestiinalaisia mielenosoittajia Gazan rajan lähellä.
Hamas on hallinnoinut Gazaa. Israel on pyrkinyt ainoastaan rajoittamaan Hamasin toimia. Se on katsonut vuoden 2023 Hamasin iskuun asti liian kalliiksi Hamasin nujertamisen.
Hamas on toistuvasti luvannut tuhoavansa Israelin.
Sodan syy: Hamasin terrori-isku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sota alkoi, kun palestiinalainen Hamas-terroristijärjestö teki laajan terrorihyökkäyksen Israeliin ja ampui sadoittain raketteja. Palestiinalaiset taistelijat hyökkäsivät maitse 7. lokakuuta 2023 maahyökkäyksellä Israeliin tappaen yli 800 ja ottaen noin 250 panttivangeiksi.
Terroristien harjoittama väkivalta oli ennen näkemättömän raakaa. Rauhanomaisilla musiikkifestivaaleilla kuoli yli 260 juhlijaa. Siellä terroristit ampuivat pakenevia ihmisiä. Isku oli Israelissa pahin arabien tekemä hyökkäys vuosikymmeniin.
Hamas kiisti taistelijoidensa siviileihin kohdistaman väkivallan.
Satoja tuhansia israelilaisia siirtyi taistelujen takia pois kodeistaan.
Israelin tieedustelu oli ollut tietoinen hyökkäyksen uhasta. Silti armeijan päättäjät eivät uskoneet Hamasin hyökkäävän. Raja oli käytännössä vartioimatta edellisen päivän juhlapyhän takia.
Gazan sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Israel vastasi ankarilla sotatoimilla Gazaa vastaan. Sen tavoite oli Hamasin taistelukyviy tuhoaminen ja kaataminen pois vallasta. Israel myös pyrki vapauttamaan panttivangit.
Israel katkasi Gazasta sähköt, ruuan ja polttoaineen kuljetukset.
Israelin armeija aloitti raskaat ilmaiskut Gazaan. Maavoimat etenivät alussa Gazan pohjoisosaan.
Israelin hyökkäys menestyi ja surmasi Hamasin taistelijoita tuhansittain. Toisaalta Hamasin vastarintapesäkkeiden tuhoaminen oli hidasta. Hamas kun oli varautunut kaupunkisotaan.
Pommitus aiheutti paljon siviiliuhreja. Sota surmasi ainakin 30 000 palestiinalaista. Israelilaisia sotilaita kuoli yli 600.
Joukossa paljon siviilejä puolin ja toisin. Israelin sotatoimet pitkälti estivät ruokakuljetuksia. Se aiheutti Gazassa nälänhädän. Gazan sisällä avustuksia ryösteltiin, eikä niitä riittänyt kaikille.
Ensimmäiset avustusrekat tulivat Gazaan marraskuussa 2023 lyhyen tulitauon myötä. Mutta avustus jäi vaillinaiseksi.
Israel aloitti laajat sotatoimet vuonna 2024 Gazan eteläosassakin, jonne oli paennut paljon siviileitä. Avustuslaiva saapui Gazaan maaliskuussa 2024.
Kansinvälinen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimaat tuomitsivat Hamasin terrorismin. Ne pitivät Israelin käymää sotaa oikeutettuna. Yhdysvallat tuki Israelia. Mutta se myös kehotti Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.
Suomen hallitus ja kristilliset tahot kannattivat Israelin sotatoimia, koska Israelilla on oikeus puolustaa itseään. Mutta Suomessakin sotaa vastustavat piirit katsoivat, että Israelin Gazassa käymä on paha varsinkin Gazan lapsille.
Eu tuomitsi Hamasin terrorismin. Silti se ei halunnut marraskuussa 2023 asettaa lisää pakotteita Hamasille.
Iran onnitteli terroristeja. Saudi-Arabia tuomitsi sekä Hamasin että Israelin käymät sotatoimet. Kiina kannatti rauhaa.
Ukrainassa taistelevan Venäjän sanottiin hyötyvän siitä että Gazassa on sota: hajottavan lännen aseapua Ukrainalle. Venäjä syytti länttä Gazan sodasta.
Etelä-Afrikka vastusti Israelin kansainvälisen lain vastaisia toimia Gazassa.
Eri maat lähettivät apua Gazaan. Ainakaan maaliskuuhun 2024 mennessä auttaminen ei ollut tuloksellista sotatoimien yhä jatkuessa kiivaina.
Israel torjui YK:n tulitaukoehdotuksen ja muut yritykset lopettaa sota. Se pyrki eliminoimaan Hamasin ja vapauttamaan panttivangit.