Wikijunior Maantiede/Eurooppa/Unkari

Unkari on sisämaa eteläisessä Keski-Euroopassa. Maan pääkaupunki on Budapest. Unkari on Eu:n ja Nation jäsen, mutta pitää yllä suhteita myös Venäjään. Unkarin hallinto on kansallismielinen ja presidenttijohtoinen.

Ulkomailla Unkaria on syytetty kansalaisvapauksien rajaamisesta.

Maantiede

Unkarin eteläosa on alankoa, muualla kukkuloita ja vuoria. Unkarissa on lämpimänlauhkea mannerilmasto. Luontainen kasvillisuustyyppi on lehtimetsää ja aroa. Näistä noin puolet on raivattu pelloiksi. Suuri joki Tonava virtaa maan läpi. Suurin järvi Balaton on hyvin matala.

Väestö

Unkarilaisia pidetään suomalaisten sukulaiskansana kielen perusteella. Väestöissä on silti suuria geenieroja.

Suurin vähemmistökansa Unkarissa ovat romanit.

Unkarin historia

Varhaisaika

Unkari on ollut niitä alueita, joiden kautta Aasiasta tulleet kanainvaellukset ja vaikutteet ovat levittäytyneet.

Nauhakeraamine perinne kulki saksaan Unkarin kautta tuhansia vuosia sitten.

Nykyiset unkarilaiset saapuivat joskus 800-luvulla Lounais-Ukrainasta. Noin 1000 syntyy Unkarin kuningaskunta. Mongolien valta ulottui 1200-luvulla Unkariinkin. 1400-luvun lopulla kuningas Matias lienee ollut maan historian mahtavin hallitsija. Turkkilaiset valtasivat maasta osan. Turkkilaisten karkoituksen jälkeen maa päätyi eri vaiheiden jälkeen Itävallalle.

Itävalta-Unkari luhistui ensimmäisee maailmansotaan. Voittajavaltiot pilkkoivat Unkarin Trianonin rauhassa osiin. Tämä oli valtava tappio unkarilaisille. Se vaikuttaa nykypäivänäkin maan politiikaan.

Maailmansodat, kommunismi

Maailmansodan jälkeen kommunistit pitivät lyhyen aikaa valtaa. Haidät kukisti Miklos Horthy, joka toimi valtionhoitajana vuoteen 1944 saakka. Unkari liittyi Natsi-Saksan puolelle toisessa maailmansodassa. Se pyrki luomaan Suur-Unkarin liittämällä itseensä Trainonin rahuassa menettämiään alueita.

Toisen maailmansodan jälkeen maa oli lyhyen aikaa tasavalta. Mutta kommunistit kaappasivat pian vallan.

Turvallisuuspoliisi pidätti, tappoi ja kidutti. Se aiheutti vastarintaa. Vuonna 1956 Uudistus- ja kansallismielinen Imre Nagy alkoi mielenosoitusten siivittävänä ajaa maata pois Varsovan liitosta. Neuvostoliitto kukisti tämän kapinoinnin verisin taisteluin ja teloituksin. Valtaan nousi Janos Kadar. Kadar piti opposition kurissa. Toisaalta hän ajoi stalinismia lievenpää niin sanottua gulassikommunismia. Tämä kuitenkin osin peruttiin Neuvostoliitin painostuksesta ja sen takia, että se heikensi taloutta. Kun Neuvostoliitussa alkoivat uudistukset, ne levisivät myös Unkariin. Maa siirtyi monipuolejärjestelmään vuonna 1990.

Tasavalta ja Fideszin "yksipuoluevalta"

Eri puolueet hallitsivat eri aikoina Unkaria. Yksi suurista puolueista, Fidesz, muuttui aikaa myöten yhä kansallismielisemmäksi. Se nojasi maaseudun perinteeseen. Sitä luonnehti kotimaan Unkarin kansan puolustaminen. Puolue vastusti pakolaisia ja unkarilaisten syrjintää muissa maissa. Sosialistien huono talouspolitiikka ajoi maan talouden laskuun vuonna 2009. Viktor Orbánin johtama Fidesz nousi valtaan pysyvämmin vuonna 2010. Se sai yli puolet äänistä parlementin vaaleissa. Puolue kavensi vuosi vuodelta opposition toimintamahdollisuuksia tuntuvasti muun muassa valvomalla tiedotusvälineitä. Ulkomailla puoluetta syytettiin kansanvallan ja kansalaisvapauksienkin rajoittamisesta. Puolueen suosio pohjautui siihen että se edisti taloutta Eu-rahoilla ja vastusti maahan tulevia pakolaisia. Maan kansantuote henkeä kohti kasvoikin pääministeri Orbanin hallitessa maata. Mutta toisaalta hallitus ei kehittänyt terveydenhuoltoa. Oppositio syytti sitä korruption katsomisesta läpi sormien. Unkari solmi Orbanin kaudella läheisiä suhteita Venäjään ja Turkkiin.