Wikijunior Maantiede/Suomi

Suomi.

Suomi on tasavalta Pohjois-Euroopassa. Sen pääkaupunki on Helsinki. Suomessa asuu yli 5,5 miljoonaa ihmistä. Suomi on melko harvaan asuttu maa. Suomen kansalliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomen valtauskonto on evankelis-luterilainen kirkko. Suomessa on kansainvälisesti katsoen hyvä elintaso ja laajat kansalaisoikeudet ja -vapaudet. Suomi sijoittuu länsimaiseen kulttuuripiiriin. Suomi on osa Euroopan unionia. Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Talousjärjestelmä on kapitalistinen, mutta valtion osuus on merkittävä. Elinkeinoja ovat maatalouden lisäksi muun muassa metsätalous ja teollisuus. Suomen talouden ongelmia ovat velkaantuminen ja työttömyys.

Ristiinan Astuvansalmen kivikautisia kalliomaalauksia.

Historia

Suomessa oli asutusta ennen jääkautta, mutta monet merkit siitä ovat hävinneet. Jääkauden jälkeen Suomessa oli kylmää ja vedenpinta koholla.

Ensimmäiset kivikautiset metsästäjät ja hylkeenpyytäjät saapuivat Suomeen noin 8850 eaa. Nämä eivät luultavasti olleen Suomen sukuisia. Ehkä noin 5200 eaa Suomeen idästä levittäytynyt kampakeramiikka toi uuden kansan. Nämäkään eivät ehkä olleet suomalaisia. Tuolla ajalla tehtiin kalliomaalauksia. Oli hyvin lämmintä. Viljelyä oli paikoin jo tuolloin. Noin 2800 eaa balttilainen, sotaisia vasarakirveskansa saapui Lounais-Suomeen. Nämä ihmiset harjoittivat karja- ja maataloutta. Pronssi ilmestyi 1500 eaa. Suomen sukuiset lienevät saapuneen pronssikaudella. Rautaa alkoi esiintyä jo 800-luvulla eaa, mutta se yleistyi vasta 500 eaa. Maanviljely alkoi yleistyä muutama vuosisata ennen ajanlaskun alkua. Viikingit tekivät retkiään 800 jaa alkaen. Näihin aikoihin muotoutui omintakeinen suomalainen kulttuuri. Noin vuodesta 1000 alkoi idässä Novgorodin kaupan vaikutus. Ehkä jo 1100-luvulla, viimeistään 1200-luvulla Ruotsin valta levisi Suomeen. 1600-luvulla esiintyi nälkää. Ruotsi laajeni suurvallaksi 1600-luvulla. Ruotsi ajautui 1700-luvulla sotaan Venäjän kanssa. Tämän takia Suomessa käytiin kaksi sotaa, isoviha ja Hattujen sota. Venäläiset valtasivat Suomen vuonna 1809. Suomesta tuli Venäjän alainen suuriruhtinaskunta. Suomessa alkoi kansallinen herääminen 1850-luvulla. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Suomessa käytiin tämän jälkeen lyhyt, mutta verinen sisällissota punaisten sosialistien ja porvarillisten valkoisten välillä. Valkoiset voittivat sodan.

1920-luvun lopulla kommunistit ja niiden vastavoima jyrkän kansallismielinen oikeisto voimistuivat uhaten Suomen hallitusvaltaa. 1930-luvun lama nosti työttömyyttä.

Kansainvälinen ilmapiiri kiristyi 30-luvun lopulla Hitlerin Saksan nousun takia. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Suomi kykeni estämään puna-armeijan nopean voiton talvisodassa. Sitten Suomi liittoutui Saksan kanssa ja lähti jatkosotaan pyrkien rakentamaan Suur-Suomea. Neuvostoliitto pääsi sodassa voitolle, ja solmi rauhan Suomen kanssa. Sotien jälkeen Suomen elintaso kasvoi: Suomi autoistui 1950-luvulta alkaen. Suomi pysytteli puolueettomana suurvaltojen välisessä kilpailussa. Toisaalta Neuvostoliitto pyrki ohjailemaan Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa. Suomen presidenttinä toimi pitkään Urho Kekkonen, joka ajoi keskusta-vasemmistolaista politiikkaa ja hyviä idänsuhteita. Kekkonen hallitsi Suomea melko itsevaltaisesti. 1960-luvulla alkoi näkyvä muutto maaseudulta kasvukeskuksiin. 1960-luvulla Suomessakin näkyi yleismaailmallinen vasemmistoliikehdintä ja marginaalisesti amerikkalainen hippiliikekin. Suomessa oli voimakasta työttömyyttä 1970-luvun lopussa ja varsinkin 1990-luvun alussa. Näiden välinen aika 1980-luvulla oli voimakkaan talouskasvun ja suoranaisten keinottelijoidenkin aikaa.

Melko pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi liittyi EU:hin. Idän ja lännen välit kiristyivät uudestaan 2020-luvulla. Suomi oli yhä virallisesti puolueeton, mutta enemmän läntisessä kuin itäisessä leirissä. Suomessakin näkyi kansallismielisten voimakas nousu politiikassa.