Wikijunior Maantiede/Venäjä

Venäjä on suuri liittovaltio Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Venäjän pääkaupunki on Moskova. Pinta-alaltaan se on maailman suurin, 17 miljoonaa neliökilometriä. Väkiluku on 139 miljoonaa. Venäjällä on monenlaista kasvillisuustyyppiä etelän aavikoista ja aroista havumetsäiseen taigaan ja pohjoiseen tundraan. Maalla on paljon luonnonvaroja: metsän lisäksi suuret mineraalivarat. Se vie Eurooppaan mm. maakaasua. Rahayksikkö rupla. Keskimäärin Venäjä on asukasta kohden köyhä maa. Mutta siellä asuu myös hyvin rikkaita ihmisiä. Maassa on monta uskontoa. Ortodoksikirkko on Venäjällä valtionkirkko. Venäjä on presidenttijohtoinen tasavalta. Käytännössä presidentin hallinto ohjaa koko politiikkaa. Moskovan Kreml, linnoitus, on Venäjän hallintokeskus. Nyky-Venäjällä on monia ongelmia. Näitä ovat talouden keskittyminen enimmäkseen muutamalle alalle, rikollisuus, laajalle levinnyt viranomaisten lahjonta, huonot ihmisoikeudet, kansalaisvapauksien puute. Venäjä on silti supervallan asemassa, ja kilpailee Länsi-Euroopan, Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa maailmanpolitiikassa.

Nimitys

Venäjä (venäjäksi Росси́я, Rossija), viralliselta nimeltään Venäjän federaatio (ven. Росси́йская Федера́ция, Rossijskaja Federatsija)

Historia

Tarkemmin artikkelissa: Venäjän historia

Venäläisten esi-isät slaavit levittäytyivät nykyiselle Länsi-Venäjälle joskus 600-luvulla jaa.

Viikingit perustivat ruhtinaskuntia 700-800-luvuilla slaavien asuinalueille. Näistä kehittyivät varhaiset Novgorodin ja Kiovan valtiot. Moskovan alueen ruhtinaskunnasta kasvoi aikaa myöten suurvalta. Tätä valtiota hallitsivat venäläiset tsaarin johdolla. Tsaari tarkoittaa Venäjän kielessä keisaria. Tsaarit hallitsivat Venäjää satoja vuosia. Jotkut tsaarit olivat uudistushaluisempia, toiset turvasivat enemmän menneeseen. Tsaarinvallan aikana oli monia ongelmia, joista yksi oli talonpoikien maaorjuus.

Tsaari syöstiin vuonna 1917 vallankumouksessa. Sitten kommunistit kaappasivat vallan. Alkoi sisällissota valkoisten ja kommunistien välillä. Sisällissodan jälkeen nousi Neuvostoliitto. Stalin siirtyi Leninin jälkeen maan johtoon. Stalin oli julma ja kova hallitsija, jonka tapatti ihmisiä. Stalinin vainoissa kuoli miljoonia, mutta hän teollisti maata. Neuvostoliitto voitti Saksaa vastaan toisen maailmansodan osaltaan. Tätä on Nyky-Venäjälläkin muisteltu sankarillisena Suurena isänmaallisena sotana.

Neuvostoliitto kilpaili Yhdysvaltain kanssa sotien jälkeen maailman herruudesta. Se kehitti ydinaseita ja avaruustekniikkaa. Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 Sen raunioille ilmestyi monta valtiota, joista yksi oli Venäjä. Venäjästä tuli tiukan presidenttijohtoinen tasavalta.

Nykyään Venäjällä pelätään uutta vallankumousta, jonka takia poliittinen toiminta on rajattua. Kansallismielisyys on voimistunut, halu palauttaa Neuvostoliitosta irronneita alueita Venäjälle.

Venäjä ajautui kiistaan länsimaiden kanssa sen jälkeen, kun maa miehitti Ukrainalta Krimin niemimaan. Länsimaat tukivat miesnlositusten takia valtaan noussutta Ukrainan uutta hallitusta. Kiista syveni, kun maan asevoimat aloittivat täyden sodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Venäjä menestyi sodassa ensimmäiset puoli vuotta melko huonosti, muta aiheutti laajoja tuhoja Ukrainassa.

Yleistä:

On joskus sanottu, että Venäjän historia on rahan, ristin ja kruunun problematiikkaa.

Tämä tarkoittaa että Venäjän historia on rahan, uskonnon ja hallinnon välisten suhteiden käsittelyä.