Wikijunior Maantiede/Venezuela

Venezuela on valtio Etelä-Amerikassa. Pääkaupunki on Caracas. Maan valtakieli on espanja, raha bolivar.
Venezuela on rikkaampi kuin monet Afrikan maat. Mutta Etelä-Amerikan mitassa se on melko köyhä.
Rikollisuus on paha ongelma. Maassa on pulaa ruuasta ja perustarvikkeista. Terveydenhuolto on romahtanut. Syynä tähän on epäonnistunut talousuudistus ja talouden riippuvuus öljystä.
Ulkopolitiikassa Venezuela vastustaa Yhdysvaltoja. Kuuba on auttanut Chavezin-Maduron puoluetta pysymään vallassa.
Yhdysvallat iski vuonna 2026 Venezuelaan, ja vangitsi maan presidentin Maduron.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisempi aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiaanit saapuivat Venezulaan joskus 13000 eaa. Ensin arawakien melko rauhallinen, sitten karibien sotaisa kulttuuri levittäytyi alueella. Espanjalaiset alkoivat rakentaa siirtokuntiaan 1500-luvun alussa. Tämä oli tuhoisaa intiaaneille.
Maa itsenäistyi 1821 vapaustaistelija Simon Bolivarin johdolla. Sen jälkeinen historia on ollut poliittisesti levoton: diktatuureja ja vallankumouksia. Venezuelassakin maata johti monesti caudillo, kovaotteinen johtaja. Näistä Antonio Guzman Blanco 1870–1888 uudisti maata houkutellen ulkomaisia sijoittajia. Samoin Juan Vicente Gómez aloitti laajan rautatieverkon rakennuksen. Vuonan 1918 löytyi öljyä.
1920-luvulta lähtien Venezuela on ollut merkittävä öljyntuottaja. Tämä on ollut maalle siunaus ja kirous. 1970-luvulla talous kukoisti, kun öljyn hinta oli korkealla. Kun öljyn hinta laski 1980-luvulla, maa purki talouden säännöstelyä. Tämä nosti ruuan hintoja. Tästä aiheutui levottomuuksiaVenezuelan kriisi
Nykyinen Venezuela
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venezuelassa nousi presidentiksi vuonna 1999 Hugo Chávez. Hän lupasi edistää köyhien asiaa. Tämä tarkoitti sosialismia. Alussa Chávez oli melko suosittu köyhien parissa. Jotain saatiinkin aikaan: äärimmäinen köyhyys, lapsikuolleisuus ja lukutaidottomuus vähenivät. Talous pysyi pääosin nousussa. Yhdysvallat pisti Venezuelan kauppasaartoon sosalismin takia. Ilmeisesti Yhdysvallat tuki 2000-luvun alussa tapahtunutta vallankaappausyritystä. Venezuela piti parempia suhteita Venäjään ja Kiinaan.
Jo Chávezin kaudella näkyi muutosten kääntöpuoli. Taloudenpito oli tuhlailevaa, lahjonta söi voimavaroja. Virkamiehet myös kavalsivat valtion rahoja. Rikollisuus räjähti pilviin. Tarvike- ja ruokapulaa ilmeni. Chávez syytti ongelmista kauppasaartoa.
Chávez myös lakkautti riippumattomat tiedotusvälineet. Opposition jäseniä joutui pidätysten kohteeksi. Hallitusten sanottiin käyttävän moottoripyöräjengejä vastustajiensa hiljentämiseen.
Venezuelan kriisi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chávezin jälkeen vuonna 2013 valtaan noussut Nicholas Maduro jatkoi sosialismia. Mutta samana vuonna talous alkoi luhistua.
Maasta pakeni ihmisiä muihin maihin äärimmäistä köyhyyttä pakoon. Maduro oli pian epäsuosittu. Chavismin saavutukset luhistuivat. Maa ajautui 2010-luvulla kuin sotatilaan: kaikesta oli suuri puute. Suuri osa kansasta oli työttömänä. Ruusta ja lääkkeistä oli huutavaa pulaa, sähkökatkotkin tavallisia. Sairaaloista ei saanut hoitoa, julkinen liikenne supistui. Esimerkiksi aiemmin voitettu malaria alkoi taas levitä. Ihmisoikeusrikkomukset lisääntyivät Maduron kaudella. Venezuelan hallitus väitti, ettei maassa ollut pulaa, koska rikkailla virkamiehillä oli varaa ostaa kaikkea.
Oikeisto-oppositio ja länsimaat sanoivat vuoden 2018 presidentinvaaleja vääristellyiksi. Ulkopolitiikassa maa on lähellä itäryhmän maita Kuubaa, Venäjää ja Kiinaa. Talous koheni hieman, mutta maa pysyi köyhänä. Maduro voitti myös vuonna -24, mutta hallitus ei julkaissut äänestyspaikkohtaisia tietoja.
Yhdysvaltain ja Venezuelan välit kiristyivät pian, kun presidentti Trump nous valtaan Yhdysvalloissa. Trump syytti Venezuelaa huumekaupasta ja aloitti tappavat iskut huumeita kuljettaviin veneisiin Karibian merellä.
Vuoden 2016 alussa Yhdysvallat teki ilmaiskuja Venezuelaan. Yhdysvaltain erikoisjoukot kaappasivat ja vengitsivat presidentti Maduron vaimoineen. Yhdysvaltain toiminnan syyt: Venezuela piti läheisä välejä Kiinaan, ja Yhdysvaltoja luultavasti kiinnosti Venezuelan öljy, jonka kauppaa maa halusi valvoa tai ainakin vapauttaa.