Wikijunior Maantiede/Yhdysvallat

Vapaudenpatsas.

Yhdysvallat on suuri tasavalta ja liittovaltio Pohjois-Amerikassa. Se on maailman 3. suurin maa, joka koostuu useasta osavaltiosta. Maan pääkaupunki on Washington. Yhdysvaltoja johtaa presidentti, joka asuu virkakautensa Valkoisessa talossa. Yhdysvaltojen väestöstä on suurin osa valkoihoisia, mutta maassa asuu runsaasti muun muassa mustia ja latinoja. Yhdysvallat perustivat 13 Yhdistyneestä kuningaskunnasta irtautunutta siirtokuntaa 4. heinäkuuta 1776. Valkoiset valtasivat maan intiaaneilta. Yhdysvalloista kehittyi aikaa myöten maailman johtava supervalta. Yhdysvaltain talousjärjestelmä on vahvasti kapitalistinen. Maan rahayksikkö on dollari. Yhdysvalloissa on monia uskontoja, eri kristilliset suuntaukset pääosassa. Maan ongelmia ovat etnisten ryhmien väliset jännitteet, rikollisuus ja paikoin taloudellinen taantuminen. Lisäksi kahden poliittisen pääpuolueen valtakamppailu on saanut 2000-luvulla entistä räikeämpiä piirteitä.

Yleistä

Yhdysvallat on ollut 1900- ja 2000-luvulla maailman taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa hyvin merkittävä valtio. Yhdysvallat on länsimainen demokratia. Se on liittovaltio, jossa 52 osavaltiolla on omat lakinsa liittovaltion lakien lisäksi. Maassa on monia suuria kaupunkeja: New York, Los Angeles, San Francisco, Chicago jne. Maan talous perustuu vahvasti yksityiseen yritteliäisyyteen. Vaaleissa pääpuolueet ovat vanhoilliset republikaanit ja vapaamielisemmät demokraatit, joiden eri on viime vuosikymmeninä jyrkentynyt.

Yhdysvaloissa puhutaan eniten englantia, mutta latinot myös espanjaa. Yhdysvalloissa on monia uskontokuntia, joista merkittävin on protestanttinen usko. Maassa on myös paljon katolilaisia. Yhdysvallat on myös monirotuinen maa: maassa asuu valkoisten lisäksi myös mustia, latinoja ja intiaaneja. Rotukysymys on aiheuttanut Yhdysvalloissa ajoittain suuria mellakoita. Rikollisuus ja jengiytyminen on laajaa varsinkin suurkaupungeissa. Rikollisuuden vaikutusta tehostaa se, että maassa on vapaa aseenkanto-oikeus. Yhdysvallat on ollut avoimesti ja peitetysti aktiivinen maailmanpolitiikassa.

Maassa on monenlaista ilmastoa metistä aroihin, vuoristoihin ja aavikoihin.

Historia

Ennen valkoihoisten tuloa maan alueella asui intiaaneja. Eurooppalaiset perustivat maan alueelle siirtokuntia 1600- ja 1700-luvuilla. Britannian siirtokunnat itärannikolla alkoivat kapinoida verotusta vastaan. Yhdysvallat itsenäistyi 1776. Uudisasukkaita virtasi maahan. Näin Yhdysvallat laajeni länteen ja valtasi alaa intiaaneilta. Maahan kuljetettiin Afrikasta mustaihoisia orjiksi työskentelemään pelloilla. Orjuutta vastustavat pohjoisvaltiot ja sitä kannattavat etelävaltiot kävivät sisällissodan 1860-luvulla. Noin vuonna 1860 - 1880 oli rajaseuduilla "villiksi länneksi" kutsuttu levoton ajanjakso. Yhdysvallat liittyi 1915 ensimmäiseen maailmansotaan. Tästä alkoi sen vaikutus Euroopassa. Rotumellakoita ja mustien vainoa esiintyi mustien orjien vapauttamisen jälkeen. Sotien välillä talous kasvoi 1920-luvulla. Mutta vuonna 1929 talous romahti. Vielä vuonna 1934 ihmisiä kuoli nälkään Yhdysvalloissa mm "pölymaljaksi" kutsutun kuivuuden takia. 1940-luvulla Yhdysvallat auttoi Englantia ja Neuvostoliittoa voittamaan toisen maailmansodan. Yhdysvallat ajautui sodan jälkeen kylmään sotaan kommunistisen Neuvostoliton kanssa. Sotien jälkeen Yhdysvaltain talous kasvoi nopeasti. Yhdysvalloista tuli läntiselle maailmalle esikuva: TV-sarjat, nuorisokulttuuri jne. Yhdysvallat soti kommunisten kanssa muun muassa Koreassa ja Vietnamissa. Maa pyrki julkisin ja peitetyin toimin estämään kommunismin leviämisen. Yhdysvaltain tekninen ylivoima näkyi 60- ja 70-luvuilla muun muassa elektroniikassa ja avaruudessa. Mutta yhtä kaikki muun massa vapaa aseenkanto-oikeus aiheutti maassa murhia. Kaukoidän: ensin Japanin, sitten Kiina taloudellinen nousu alkoi jättää Yhdysvallat varjoonsa jo 80-luvulla.

Vuoden 2000 jälkeen Yhdysvallat on ajautunut näkyvämmin vastakkaisasetteluun Kiinan ja Venäjän kanssa. Vuonna 2017 valtaan neljäksi vuodeksi noussut Donald Trump toi populismin

Yhdysvaltan politiikkaan.