Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Akkadilaiset

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akkadilaiset (vihreä) naapureineen.

Kulttuuripiiri: Kaksoisvirranmaa

Ajankohta: noin 2350 - 2150 ennen ajanlaskumme alkua

Akkad oli muinaisseemiläinen valtakunta kaksoisvirranmaassa, joka alisti sitä edeltäneen sumerilaisen kulttuurin valtaansa. Akkadilaiset arvostivat sumerilaista perintöä.

Akkadin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkadilainen kuningas Naram-Sin voitti vuoriston lullubilaiset.


Akkadin ensimmäisen kuninkaan Sargon Suuren tarina muistuttaa Raamatun tarinaa Mooseksesta. Kuningas oli ilmeisesti ylipapittaren poika, joka oli laitettu jokeen asfaltilla vuoratussa korissa. Sieltä hänet pelasti eräs puutarhuri. Aikuisena hän nousi Kishin (eräs sumerilaisista kaupunkivaltioista) kuninkaan juomanlaskijaksi ja kaappasi pian vallan. Nimi Sargon tarkoittaa "oikea kuningas".

Sumerissa oli kuninkaaksi julistautunut maan yhdistänyt Umman johtomies Lugalzaggesi, joka piti majaansa Urukissa.

Sargonin armeija oli ketterämpi kuin sumerilaisten. Siksi Sargonin joukot kykenivät kukistamaan Sumerin. Akkadin armeija oli nopea ja tehokas, siinä oli jousimiehiä ja nopeita 2-pyöräisä sotavaunuja. Mutta sumerilaisten armeija oli raskas ja kömpelö. Heillä oli hitaita nelipyöräisiä sotavaunuja. Aseina oli keihäitä ja sotakirveitä.

Sargon jatkoi sotaretkiään. Akkadilaiset kukistivat myös itäisen Elamin, Assyrian ja itäisen Amurrun. Sargon valtasi myös Dilmunin, joka on luultavasti nykyinen Bahrain. Sargon valtasi seetripuusta tunnetun Libanonin. Sargon eteni Taurusvuorille ja Kyprokselle asti hankkien näin hopeaa ja kuparia.

Sargon pyrki valloituksillaan turvaamaan kauppareitit Mesopotamiaan.

Aikaisemmin suurkuninkaita kutsuttiin "Kišin kuninkaiksi". Sargon I Suuri julistautui "neljän maailmanäären kuninkaaksi".

Sargonin vanhoilla päivillä hän joutui kukistamaan kapinoita mm Assyriassa ja Sumerissa.

Akkadissa oli usein palatsijuonitteluja. Jos joku halusi kuninkaaksi, hän saattoi jopa surmata sukulaisiaan. Sargonin jälkeen valtaan nousi Rimush. Rimushin tappoi hänen veljensä Manishtusu, josta tuli kuningas. Manishtusu soti mm Omanissa josta saatiin kuparia.

Sargonin pojanpoika Naram-sin teki monia sotaretkiä. Hän valloitutti ja ryöstätti Syyriassa sijainneen Eblan kauppavaltion. Armeija eteni aina Anatoliaan asti. Naram-Sin soti myös idän vuorilla ja Omanissa. Niinpä Naram-Sin saattoi julistautua perinteiseen tapaan "neljän maailmanäären kuninkaaksi", mutta myös "jumalaksi". Aiemmat Akkadin kuninkaat olivat olleet vain jumalan alamaisia.

Sargonin Akkadia pidetään monesti ensimmäisenä aitona valtiona Lähi-Idässä. Ensi kertaa armeija oli pysyvästi kasarmeissa. Sen vahvuus oli 5400 miestä.

Akkadin yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkadilainen kunigas virkamiehineen.

Sargon loi ensimmäisenä pysyvän armeijan. Akkadista tuli virallinen kieli ja nuolenpääkirjoitus sovellettiin siihen. Sumerilaiset eivät suinkaan tyytyneet tähän, vaan kapinoivat. Silti Sargon arvosti Sumerin korkeaa kulttuuria. Kuningas pyrki edistämään merikauppaa.

Jo Sargon hankki laajoja maatiloja ja lopulta kaikki maa oli kuninkaiden käsissä. Monia alueitakin menetettiin hallitsijoiden epävakauden johdosta.

Akkadilaisten saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkadilaiset kehittivät omalta osaltaan sumerilaista kulttuuria eteenpäin. Akkadissa rekennettiin teitä ja järjestettiin säännöllinen postin jako. Postimerkkien virkaa hoitivat savisinetit. Akkadissa pidettiin rekisteriä ja tehtiin karttoja maanomistuksesta. Akkadilaiset olivat kiinnostuneita tähtitieteistä ja kehittivät kaksoisvirranmaassa myöhemminkin käytetyn kalenterin.

Akkadista tunnetaan kaikkien aikojen ensimmäinen nimeltä tunnettu runoilija, kuunjumalan ylipapitar Enheduanna.

Akkadilaisia seurasi: Urin kolmas dynastia

Akkadin romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naram-sinin jälkeen oli valtakunnan sisäistä hajaannusta ja monesti heikkoja hallitsijoita. Valtakunta supistui. Kuivuus alkoi noin 2200 eaa. Se ajoi ihmisiä pakosalle ainakin maan pohjoisosassa, missä elettiin sadeviljelyllä ja karjanhoidolla. Amurrulaiset ahdistelivat maata. Iranin vuoristosta tunkeutui sotaisa gutilaisten kansa Kaksoisvirranmaahan. He valtasivat Akkadin pääkaupungin. Gutilaiset perustivat oman hallintonsa maahan. Mutta sumerilaiset pitivät gutilaisia sivistymättöminä. Gutilaisten aikana maa rapistui ja oli nälkää. Luultavasti gutilaiset sotapäälliköt taistelivat keskenään. Urukin kuningas ajoi gutilaiset pois. Näihin aikoihin Lagashin kaupunki nousi kukoistukseen ja siellä vallitsi Gudea niminen kuningas. Mutta pian Urin kaupunki nousi johtoasemaan. Syntyi uusi sumerilainen valtakunta.

Akkadin perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkadilainen perinne ja kieli näkyi vahvana Uus-Sumerissa, Akkadista tuli puhekieli ja dilomatian kieli, Sumerista oppineiden ja pappien kieli. Akkadi vaikutti myöhempään Babyloniaan ja Assyriaan. Vasta aremealaiset muuttivat Akkadin perintöä.

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

akkadilaiset = muinainen seemiläinen kansa, jonka edustajat olivat monien valtioiden kuninkaina. Seemiläisinä he olivat nykyisten juutalaisten, arabien ja etiopialaisten muinaisia sukulaisia ja puhuivat näiden kieltä etäisesti muistuttavaa kieltä.

Kaupunkivaltio = suuren kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun muodosta pikku-valtio.

Nuolenpääkirjoitus = saveen nuolenpään muotoisella kärjellä varustetuilla tikuilla paineltu kirjoitus.

sinetti = vahaan tai saveen "muotilla" painettu kuvio, jota käytettiin yleensä nykyisen allekirjoituksen tapaan.