Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sumerilaiset

Ajankohta: noin 3500–2000 ennen ajanlaskumme alkua

Kaksoisvirranmaan hedelmällisessä jokilaaksossa kehittivät sumerilaiset vanhimman tunnetun korkeakulttuurin n. 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Sumerit kävivät sotia, mutta myös loivat sivistyksemme perusteita.

Sijainti ja alkuperä

Sumeri sijaitsi eteläisessä Kaksoisvirranmaassa. Alue oli tuolloin kosteaa suistoa ja tulvatasankoa.

Sumerien alkuperä on hämärän peitossa, eikä heidän kieltään ole kyetty yhdistämään mihinkään tunnettuun kielisukuun. Toisten tutkijoiden mielestä he olivat maan alkuperäisiä asukkaita - toiset taas epäilevät heidän tulleen muualta.

Sumerilaiset kutsuivat itseään nimellä saggiga, "mustapäät" ja maataan nimellä ki-engi-uri, "ylhäisten herrojen maa".

Yhteiskunta

Sumerilaiset, kuten monet myöhemmätkin Kaksoisvirranmaan asukkaat elivät kaupunkivaltioissa. Ympäröivää maaseutua viljeltiin nostamalla vettä joista kastelukanavien avulla, koska alueella ei satanut riittävästi viljan viljelyä ajatellen. Kaksoisvirran maassa on kaksi vuodenaikaa: tuskallisen kuuma kesä ja viljelyyn sopiva talvi.

Sumerilaisia kaupunkivaltioita hallitsivat pappiskuninkaat. Varsinkin alussa temppeli oli kaupungeissa lähes kaiken talouden keskus. Temppelillä oli pyhän osaston lisäksi talousosasto, jossa työskenteli mm. käsityöläisiä, virkamiehiä jne. Temppeli omisti paljon maata. Talous oli pääosin kaupan ja maatalouden varassa. Maanviljelijät olivat lähinnä maaorjia. Myös naiset saattoivat olla korkeassa asemassa ja käydä palkkatyössä. Perheen pää oli silti mies ja yhteiskunta toimi heidän ehdoillaan. Miehillä oli monesti useita vaimoja.

Sumerilaiset kävivät kauppaa Välimerelle, Egyptiin ja Intiaan (Meluhha) asti. Sumeri tuotti lähinnä kankaita. Maa tarvitsi puuta, kiveä ja metallia. Tavaraa kuljetettiin karavaaneissa ja kaislalaivoilla. Vaikka hopeaa käytettiinkin rahana, maksettiin palkkiot usein esimerkiksi viljana. Maassa tunnettiin oikeuslaitos ja poliisi. Maata hallittiin virkamiesten avulla.

Kulttuuri

Sumerilaisesta kulttuurista meille on jäänyt perintönä mm. tunnin jakaminen 60 minuuttiin ja ympyrän 360° (astetta), jotka perustuvat heidän matemaattiseen 60-järjestelmäänsä. Samoin vuoden jakaminen 12 kuukauteen ja ne vuorostaan 30 päivään.

Noin 3500 eaa. sumerilaiset alkoivat käyttää numeroita ja 3100 eaa. kirjoittaa kuvakirjoitusta. Kuvakirjoitus muuttui asteittain nuolenpääkirjoitukseksi, jossa savitauluun painettiin kepillä nuolenpäitä muistuttavia kuvioita. Sumerilaisesta kirjallisuudesta tunnetaan erityisesti sankarikuninkaista kertova Gilgamesh-eepos, jossa kuvataan myös vedenpaisumus.

Sumerilaiset olivat taitavia metalliseppiä. Kankaiden valmistus sai usein valtavat mitat suurissa naisten kansoittamissa kutomoissa. Käsityötuotanto oli usein temppelien omistuksessa.

Maassa oli pulaa kivestä ja metallista. Poltetusta savesta tehtiin niin ollen muun muassa sirppejä, jopa nauloja.

Varhaiset sumerilaisen kuvakirjoituksen 60-järjestelmän numerot

Sumerilaisilla oli sotalaitos, jota tarvittiin kaupunkien välisissä sodissa. Armeija koostui pääosin jalkaväestä, jota oli ilmeisesti koulutettu. Sotilas saattoi käyttää aseenaan sotakirvestä, keihästä, tikaria, linkoa ja joustakin. Sumerlaiset monesti linnoittivat kaupunkinsa sotien varalta. Ratsuväkeä sumerilaiset eivät tunteneet. Mutta heillä oli villiaasien vetämiä nelipyöräisiä sotavaunuja. On löydetty mainintoja, joissa sumerilaiset pitivät sotia turhina, koska naapurikaupunki saattoi kostaa sinne tehdyn ryöstöretken.

Temppeli oli Sumerissa suuri mahti, joka omisti mm. paljon maata.

Monet jumalat olivat tärkeä osa sumerilaista maailmanjärjestystä. Niiden uskottiin ohjaavan maailman tapahtumia. Jumalia koetettiin saada ihmisille suosiollisiksi. Niinpä temppelissä tehtiin erilaisia uhrimenoja. Vaikka jumalia oli satoja, usein kaupungissa palvottiin korkeintaan muutamaa suurta jumalaa. Taivaanjumala An oli jumalista tärkein. Rakkauden jumalatar Inanna tunnettiin myöhemmissäkin kulttuureissa (babylonialainen Ishtar ja kanaanilainen Astarte) ja sen planeetaksi tuli Venus. Uudenvuoden juhlana vietettiin Inannan ja härkämies/paimen Dumuzin häitä. Jumala Enlilin palvontapaikka oli pyhä Nippurin kaupunki. Maan ja taivaann poika Enki, myöhempi Ea oli ilmeisesti alkujaan Eridussa palvottu jumala.

Utu oli Auringon, Nanna kuun jumala. Ninhursag oli hedelmällisyyden jumala. Ereshkigal oli manalan herratar, joka sai myöhemmässä historian vaiheessa puolisokseen manalan jumalan Nergalin.

Jumalien ympärille syntyi ajan kuluessa laaja tarusto. Monet jumalasta, kuten kuunjumalan puolison palvonta levisi laajalle Lähi-Itään.

Historia

Sumerien historiasta tarkemmin: Sumerilaisten historia

Sumerilaisten historia oli pitkä, yli tuhat vuotta. Siihen mahtui ylä- ja alamäkiä, sotien ja rauhan kausia.

Kulttuurin synty

Aiheesta tarkemmin: Varhaiset kaksoisvirranmaan kulttuurit

Ei tiedetä milloin sumerilaiset saapuivat Kaksoisvirranmaahan. Arkeologit ovat löytäneet joitain sumerilaisia edeltäviä kulttuureja. Niistä ei ole säilynyt kirjoitusta. Niinpä ei olla varmoja kuka ne loi. Samarran kulttuurissa noin 6500 eaa. oli linnoitettuja kyliä, joiden väestö eli keinokasteluviljelyllä. Tämä oli sivilisaation synnyn ensi askel. Ubaid-kaudella muotoutui yhteiskunta, jossa oli temppeli suuren kylän keskuksena. Ubaidilaiset saattoivat olla sumerilaisia. Etelä-Kaksoisvirranmaan Eridu kasvoi Ubaid-kaudella tuhansien asukkaiden keskukseksi. Uruk-kaudella syntyi suuria kaupunkeja. Kauden alussa Nippur oli Etelä-Mesopotamian keskus. Eriduun ilmestyi porraspyramidi. Urukin nousu alkoi joskus 3700–3500 eaa. Temppeleistä tuli todella valtavia myöhemmällä Uruk-kaudella 3500–3100 eaa. Urukilaiset kävivät ilmeisesti sotia ja ulottivat ehkä valtansa Syyriaan asti. Kuvakirjoitus kehittyi noin 3500–3200 eaa. savisista laskurahoista. Väkeä muutti paljon kaupunkeihin ehkä kuivuuden takia, uskonnon houkuttelemana, hallitsijan käskystä tai sotaa pakoon. Temppelit pienenivät hieman seuraavalla Dzemdet Nasr -kaudella. Ehkä kuninkaan mahti kasvoi temppelin kustannuksella. Vaikka Uruk-kaudelta onkin säilynyt kirjoitusta, sen ajan hallitsijoista ei tiedetä mitään varmaa. Kirjoitusta näet käytettiin lähinnä kirjanpitoon.

Dzemdet Nasr -kaudella tehtiin Urukin kaupunginmuurit. Uruk oli silloin suurimmillaan.

Kaupunkivaltioiden kamppailu

Historiallinen kausi alkoi noin 2900 eaa. Sen ensimmäinen jakso oli varhaisdynastinen kausi. Tänä aikana kaupunkivaltiot yrittivät perustaa sotimalla suuria valtakuntia. Ne romahtivat nopeasti kapinoihin. Pian entisen jälkeen nousi uusi imperiumi, joka vuorollaan kukistui. Kaupunkien ympärille ilmestyi muureja. Varhaisin suurvallan luoja lienee Urukin jälkeen ollut Kishin kaupunki. Sumerilainen sankari Gilgameshista kertova tarina on peräisin tältä ajalta. Uruk oli paisunut yli 80 000 asukkaan suurkaupungiksi. Temppelin mahti heikkeni, ja seemiläisiä kuninkaita ilmestyi. Nippur oli uskonnollinen keskus jonne vaellettiin pyhiin. Kuningasta alettin kutsua nimellä lugal, "suuri ihminen". Joinakin jaksoina lugal ulotti valtansa Välimerelle asti. Noin vuoden 2600 eaa. tienoilta ovat Urin kuninkaanhaudat. Niistä on löydetty kulta-aarteita. Mutta myös palvelusväkeä, joita oli haudattu kuninkaan mukana. Pohjois-Mesopotamian Mari ja Syyrian Ebla rikastuvat kaupalla. Noin 2400 eaa. jälkeen Lagashin kaupunki loi pariin otteeseen suurvallan. Lagashin kuningas Urukagina halusi parantaa köyhien asemaa. Palatsi ja temppeli kun olivat harjoittaneet ryöstöverotusta. Sitten Lagashin vanha vihollinen Umma kukisti Lagashin. Umman kuningas Lugalzaggisi yhdisti Sumerin.

Mutta pian Akkadin Sargon lähti valloitusretkille, ja kukisti Lugalzaggisin.

Tässä välissä tapahtuu: Akkadilaiset

Uus-Sumeri ja välikausi

Sumerilaiset kaupunkivaltiot kapinoivat ja alkoivat itsenäistyä akkadilaisherruuden alta. Sotaisa, mutta hajanainen vuoristolaiskansa gutilaiset hyökkäsi Iranin vuoristosta, ja Sumeri taantui. Alussa Lagashin pappisruhtinas Gudea loi paikallisen mahtivaltion. Lagashissa asui jopa 200 000 ihmistä, se saattoi olla maailman suurin kaupunki. Sitten Urukin kuningas ajoi gutilaiset pois. Pian Urin kuningas Ur-Nammu yhdisti sotaretkillään Sumerin ja laati lain. Syntyi Uus-Sumeri. Ur-Nammun seuraajien aikana sumerilaiset tekivät sotaretkiä nykyisen Iranin alueelle. Sumer alisti valtaansa mm. Assyrian ja Elamin. Ur-Nammun seuraaja Shulgi julisti itsensä jumalaksi. Shulgi järjesti maan hallinnon ja niinpä maa kukoisti. Shulgi teki monia sotaretkiä lähialueen maihin.

Mutta lännestä sumerilaisia uhkasi paimentolaiskansa amurrulaiset. Näitä ja Iranin kansoja vastaan rakennettiin muuri. Amurrulaiset tunkeutuivat Sumeriin ja valtasivat kaupungin toisensa perään. Oli nälänhätää. Tämä johtui joku amurrulaisista tai siitä, että maa suolaantui eikä viljaa kasvanut kyllin pelloilla. Sumerin sisäistä kapinointia ja petturuutta esiintyi. Elamin armeija saartoi Urin. Kaupungissa oli nälkä, kuningaskaan ei voinut syödä hyvin. Pian elamilaiset rikkoivat kaupungin muurin, ja murhasivat näkemiään ihmisiä joukoittain. He ryöstivät temppelien aarteet ja veivät ihmisiä orjiksi. Sumerin aika oli ohi. Sumerin jälkeen tuli hajaannuksen kausi. Uudet hallitsijat jatkoivat silti monia sumerilaisia tapoja. Tuolloin oli johtoasemassa ensin Isinin kaupunki, sitten Larsan kaupunki. Hajaannusta jatkui Hammurabin Babylonian aikaan asti.

Sanasto

amorilaiset = Lännestä (Syyria ja Pohjoinen-Arabia) n. 2000 eaa. saapunut paimentolaiskansa. Käyttivät todennäköisesti elamilaisten hyökkäyksen aiheuttamaa sekasortoa hyväkseen. Seemiläiskansana se oli nykyisten juutalaisten, arabien ja etiopialaisten muinainen sukulaiskansa.

dynastia = Saman hallitsijasuvun valtakausi.

Elam = Muinaispersialainen (nykyinen Iran) valtio (3200–645 eaa.), joka vaikutti Kaksoisvirranmaahan tekemällä sinne lukuisia valloitusretkiä niin Sumeria kuin Babyloniaakin vastaan. Oli molempien verivihollinen. Tämän maanvilelykseen perustuneen kaupungistuneen kulttuurin pääkaupunki oli nimeltään Susa. Lisää Persian historian yhteydessä.

imperiumi = aikakauden suurvalta (voi joskus tarkoittaa myös keisarikuntaa).

kaupunkivaltio = Kaupungin ja sitä ympäröivien peltojen tai joissain tapauksessa läheisen maaseudun muodostama pienoisvaltio. Yleensä ne ovat vain osia laajemman kulttuuripiirin (tässä Sumerin kulttuuri) aluetta. Nykyään kaupunkivaltiot ovat harvinaisia, mutteivät kadonneita (Vatikaani, Monaco ja Singapore). Vielä keskiajalla ne olivat huomattavasti nykyistä yleisempiä.

lääni = Valtion osa, jota hallitsee maaherra. Suurin paikallishallinnon yksikkö, johon kukin maa (valtio) kulloinkin jaetaan. Maaherra (tai kuvernööri) on hallitsijan paikallinen edustaja. Lähellä lääniä ovat merkitykseltään myös maakunta ja provinssi (joita yleensä voi myös hallita maaherra).

maaorja = Maanomistajan tilaa asuttava ja viljelevä maataloustyöntekijä, jolla ei ole muutto-oikeutta pois isäntänsä maatilalta. Eräs pakkotyön muodoista. Maaorjilla ei voinut käydä kauppaa kuten orjilla. Maaorjilla oli yleensä oma maatilkku viljeltävänään, jonka tuotosta he maksoivat vuokraa tai veroa omistajille. Korvaus saatettiin myös maksaa työpalveluksena isännän tilalla. Isännällä oli yleensä oikeus tuomita omia alustalaisiaan mielensä mukaan.

nuolenpääkirjoitus = Sumerilaisten kehittämä tavukirjoitusjärjestelmä, jossa savitauluihin painettiin tikuilla nuolenkärkiä muistuttavia merkkejä.

suisto = Kun joki haarautuu moneen haaraan ennen laskemistaan suurempaan vesistöön yleensä järveen tai mereen. Suistot ovat usein reheviä kasvi- ja eläinkunnan keitaita. Suisto kasaantuu joen mukanaan tuomasta maaperästä eli lietteestä. Se kasvaa vuosien kuluessa ja muuttaa usein muotoaan. Suisto on monesti kolmio- tai viuhkamainen tai haaroittunut.

Sanat: keinokastelu (eli kasteluviljely), pappiskuningas ja sinetti, - on selitetty varhaishistoriaa kuvaavan kappaleen sanastossa.