Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Andit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiwanakun auringonportti.

Andien intiaanien kulttuuriperintö on tuhansia vuosia vanha. Ihmiset saapuivat nykykäsityksen mukaan jääkauden lopussa Etelä-Amerikan Andien vuoristoon ja lähialueille. Seudun varhaiset asukkaat olivat metsästäjä-keräilijöitä. Andien alue omaksui vieraita vaikutteita, mutta myös levitti omia kulttuuripiirteitään muualle. Aikaa myöten viljely yleistyi ja kesytettiin kotieläimet. Uusia keksintöjä omaksuttiin muualta ja tehtiin: Näitä olivat kankaan kutominen, saviastiat ja metallin käsittelytaito. Pyörää intiaanit eivät kuitenkaan omaksuneet. Keksinnöt ja maanviljelyn luoma väestönkasvu mahdollistivat järjestäytyneiden yhteiskuntien synnyn. Nämä olivat yleensä sotaisia kaupunkivaltioita.

Vuosisatojen kuluessa vuorottelivat paikalliskulttuurien ja yhtenäiskulttuurien jaksot. Ilmastonmuutokset saatoivat aiheuttaa tämän.

Viimeinen suuri yhtenäiskulttuuri oli inkavaltio, jonka espanjalaiset valloittajat kukistivat vuonna 1534.

Varhaisin vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiaanin saapuivat nykynäkemyksen mukaan Andeille joskus 12500 vuotta sitten. Nämä metsästivät muutamia eläinlajeja sukupuuttoon. Noin 8500-6500 eaa alueella oli vuosikierron mukaan kierteleviä metsästäjä-keräilijöitä, jotka myös harjoittivat pavun ja kurpitsan puutarhaviljelyä. Noin 4800-3200 eaa alettiin viljellä Meksikosta saapunutta maissia, muttei yleisesti. Näihin aikoihin kesytettiin laama ja alpakka.

Perun rannikolle syntyi paikallaan pysyviä kalastajakyliä. Keinokasteluviljely lienee syntynyt näihin aikoihin.

Pohjois-Andien Kolumbiassa ja Ecuadorissa tehtiin saviastioita jo noin 4000-3600 eaa. Saviastiat lienee alkujaan keksitty tuhansia vuosia tätä ennen nykyisessä Brasiliasa.

Ensimmäiset maakummut tehtiin Pohjois-Perun Zanajoen laakson Nanchocissa joskus 5000–3500 eaa.

Varhainen esikeraaminen vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnilleen 3500-3100 eaa alkoivat kehittyä ensimmäiset päällikkökunnat. Niiden johdossa oli päällikkö, jonka määräyksestä rakensivat isoja monumentteja.

Monumentit olivat yleensä huacoja. Ne olivat paikkoja, joissa järjestettiin erilaisia uskonnollisia juhlia. Näitä olivat muun muassa sadonkorjuujuhla ja päällikön hautajaiset.

Noin 3500 eaa syntyi Fortaleza-joen laaksoon Huaricangan keskus.

Esikeraamisen kauden loppuvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3100 eaa alkoi Perussa niin sanottu Norte Chico-vaihe, jolloin ensimmäiset pienet kaupunkivaltiot syntyivät.

Varhaisin huaca Perussa oli Huaca de los Sacrificos, joka tehtiin 3100 eaa.

Tunnetuin varhaismmista huacoja rakentaneista keskuksista lienee Supejoen laakson Caral.

Noin vuodelta 2600 eaa peräisin olevasta Caralista on löydetty pyramideja, upotetuja seremoniaaukioita jotka ovat tyypillisä myöhemmälle Perun intiaanikulttuurille. Paikassa asui tuhansia ihmisiä. Saviastioiden sijasta käytettiin mm koreja ja kurpitsoja. Ihmiset elivät muun muassa kalastuksella sekä kurpitsan ja pavun kasteluviljelyllä. puuvillaa viljeltiin. Caralista on löydetty Andien vanhin solmukirjoitus, jollaista inkat myöhemmin käyttivät.

Lopulta 1,5 km2 laajuista Caralia laajennettiin noin 2300 eaa, uudeölleen rakennettiin 2200 eaa ja paikka hylättiin 1800 eaa.

Noin vuosina 3000-2000 eaa syntyi suuria seremoniakeskuksia. Nämä kilpailivat sotien keskenään. Kaupunkeja syntyi ja katosi. Väestö kasvoi räjähdysmäisesti. Kauppaa käytiin muun muassa Amazonin sademetsän kanssa.

Alkujakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin metallinksäsittely tapahtui Andien alueella noin vuonna 2000 eaa, muttei ollut vielä kovin yleistä.

2000 eaa alkaen maissinviljely ja saviastiat yleistyivät. Kasteluviljely oli yleistä, kangaspuut kehitettiin. Viljelyn lisäksi myös kalastettiin paljion. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisääntyi. Väestö kasvoi. Niinpä temppelirakennelmat olivat aiempaa suurempia.

Jaksolla 2000-900 rakennettiin monia pohjakaavaltaan U:n muotoisia porrastemppeleitä. U:n kärjet osittivat itään tai luoteeseen. Näissä uhrattiin ihmisiäkin maan ja meren jumalille. Intiaanit uskoivat jumalien takaavan satoja ja kalasaaliita. Uskomus perustui vaihteluihin: välillä yli hyviä ja huonoja sato- ja kalavuosia. Cerro Sechinin kuvat kertovat sodista. Ne vihjaavat ensimmäisen valtion syntyneen.

Alkujakson kulttuurit romahtivat luultavasti ilmastonmuutokseen noin 900-700 eaa. Ehkä merivirran muutos, El Nino-ilmiö, muutti säät ja vei sadon ja kalasaaliit.

Varhainen horisontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 900-200 eaa vuoristosta myös rannikolle levittäytyi Chavinin kulttuuri. Siitä ei ole säilynyt kirjoitettuja jäänteitä, vain raunioita. Chavinin kulttuuri pohjautui alkujaan jo 1500-1200 eaa rannikolla syntyneeseen perinteeseen, joka siirtyi sisämaahan. Sen ihmiset rakensivat suuria kivitemppeleitä. Se tunnetaan jaguaarijumalasta. Ei tiedetä, oliko Chavinin kulttuuri valtio vai uskonnollinen perinne. Laajalti opittiin käsitettelemään hyvin metallia. Maissinviljely levisi suurelle alueelle.

Varhainen välikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chavinin yhtenäiskulttuurin hajottua paikalliset perinteet vallitsivat. Näitä olivat 200-600 jaa muun muassa Perun rannikon Moche ja Nazca ja ylängön Chiripa. Moche tunnetaan taidokkaista saviastioistaan, Nazca taas erämaahan piirretystä viivoista, jotka ovat geometrisia kuvioita, tai esittävät eläimiä.

Keskihorisontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andeille nousi kaksi suurta valtiota: Tiwanaku ja Wari. Ei tiedetä olivatko nämä valtiot vihollisia keskenään. Keskii-Perun Ayacuchon laakson Warin valtasi suuren alueen noin 600 jaa. Warissa oli monia myöhemmän inkavaltion piirteitä: työverotus, terassiviljelmät,tieverkosto, sotilallinen suurvalta-ajattelu. Warin temppelioen pohjakaava muistutti D-kirjainta. warin kulttuurissa oli jonkin veran Tiwanakun vaikutusta.

Warin arkkitehtuuria luonnehti pienistä kivistä rakentaminen. Tiwanaku oli valtavaista kivistä rakennettu suuri temppelikeskus. Tiwanakusta on löydetty auringonportti, ja temppeleitä. Tiwanakun ihmiset elivät muun muassa perunan viljelykllä, koska maissi ei kasvanut niin korkealla viileässä.

Tiwanaku laajeni noin 750 jaa suurvallaksi. Nämäkin valtiot kukistuivat ilmastonmuutokseen: kylmeni ja kuivui 100-1050 jaa. ,mikä johti nälkään.

Myöhäinen välikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet paikalliset kulttuurit kukoistivat 1000 jaa. - 1476. Näitä olivat rannikon Lambayeque, Chancay, Chincha ja Chimú. Vuoristossa olivat chancaliitto. wankat, aimarat, chachapoyat ja myös 1200 jaa alkaen inkat. Chimú oli rannikolla laajeva mahti, joka oli inkojen kilpailija. Chimún pääkaupunki Chan Chan oli yli 40 000 asukkaan keskus, joka jakautui sukuhaarojen mukaan eri kaupunginosiin.

Myöhäinen horisontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inkavaltio levittäytyi vuoteen 1476 mennessä laajalle. Inkoja auttoi valtion koossa pitämisessä mm, tieverkosto ja lähettilaitos. Inkoja johti ehdoton yksinvaltias, joka oli kuninkaallisesta suvusta. Valtiossa oli kova kuri. Kapinoivien alueen väestö monesti pakkosiirrettiin muualle.

Sisällissota ja espanjalaisten tulo 1534 päätti inkojen yhtenäisvaltion.