Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuuripiiri: Egypti 
Ajankohta: noin 8000 - 3000 ennen ajanlaskumme alkua
Esidynastisen kauden esineitä, ylhäällä naistatsas, saviruukku ja äitijumalatarpatsas, alhaalla meikkipaletti, kiviveitsi ja kiviastia.

Ennen korkeakulttuurin syntyä Egyptillä oli takanaan jo pitkä historia. Alussa Egyptin alueella metsästetiin kivikautiseen tapaan suurriistaa ja jauhettiin villiviljaa, ja elettiin huterissa majoissa.

Sahara oli pitkään laajalti kuivaa savannia. Ilmasto kuivui ja Sahara aavikoitui. Niinpä ihmiset keskittyivät kosteille alueille, mm Niilin jokilaaksoon. Maanviljely, karjanhoito ja saviastiat tulivat sinne noin 6000 eaa Lähi-idästä. Noin 4500 eaa mennessä syntyi suurempia asutuskeskuksia ja paikalliskulttuureja. Viimeistään tällöin alkoivat sodat. Noin 3500 eaa alkaen luultavasti Kaksoisvirranmaan vaikutus aiheutti Egyptin nopean sivilisoitumisen. Tähän mennessä ilmestyivät faaraoiden veronkeruulaivat. Egypti oli jakatununut heimojen hallitsemiin kaupunkivaltioihin. Nämä yhdistyivät sodissa Ylä- ja ehkä myös Ala-Egyptiksi 3200-3000 eaa. Näihin aikoihin kuin hieroglyfikirjoitus omaksuttiin Kaksoisvirranmaasta. Sitten jokin eteläisen alueen hallitsijakuku yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin. n. 3100-2000 eaa.

Suurriistan metsästäjät ja villiviljan keräilijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahara oli eräässä kivikauden vaiheessa pitkälti savannia, ja siellä oli nykyistä enemmän jokia ja järviä. Saharan alueen ilmasto alkoi kuivua noin 8000 eaa. Tämä ajoi seuraavien vuosituhansien aikana väkeä Niilin rannoilla.

Jääkauden aikana oli Egyptissäkin lähinnä suurriistan metsästystä, villien kasvien keräilyä, kalastusta jne harjoittava tyypillinen kivikauden kulttuuri. Jääkauden päättymisen aikoihin n. 13000-10000 eaa tehtiin Etelä-Egyptissä ja Nubiassa jauhinkiviä. Tämäm kertoo että siellä keräiltiin villejä vilja- ja muita kasvilajeja, niin kuin samaan aikaan muualla Lähi-Idässä. Näihin aikoihin lienee väestä muuttanut Egyptistä Lähi-itään.

Maanviljelijakylät, paikalliskulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely levisi Egyptiin luultavasti Lähi-Idästä. Se omaksuttiin egyptissä vähitellen noin 7000-5000 eaa. Karjanhoitokin levisi Lähi-idästä Saharaan 7500-4000 eaa. Näinä aikoina Palestiinasta ja Kaksoisvirranmaasta saapui kaupan mukana myös muita vaikutteita ja kenties myös asukkaita. Varhaisimmat maanviljelyn löydöt on tehty Faijumista, josta on löydetty leiripaikkoja.

Maanviljelykyliä alkoi syntyä Niilin rannoille noin 6000 eaa. Paikalliskulttuurit kukoistivat viimeistään 5200 eaa. Niissä oli jo varhain Palestiinan, Syyrian ja Nuubian alueiden vaikutusta. Paikalliskulttuurit edustivat eri kansoja ja heimoja, jotka asuivat Niilin rannoilla. Tunnetuimpia paikallisia kulttuureita Badari ja Naqada.

Kuparikausi, asutuskeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisen kauden lopulla heimot alkoivat valloittaa naapureitaan ja rantojen kulttuurit alkoivat vähitellen yhdistyä.

Badarin kulttuuri noin 4400-4000 eaa edusti kuparikautta. Badarin kulttuurista on jäänyt jäljelle linnoitettuja asumuksia ja hautoja, jotka kielivät varallisuuseroista ja sodista. Tehtiin saviastioita ja äitijumalatarpatsaita. Turkoosia saatiin kaupan välitryksellä Siinailta ja kotiloita Punaiselta mereltä. Badarin varallisuuerot ja sodat viittaavat alkavaan valtion syntyyn. Mutta monet ihmiset asuivat yhä yksinkertaisissa majoissa. Vaikka kupari tunnettiin, sen käyttö oli yhä varsin harvinaista.

Noin 4000 oli Ylä--Egyptissä Amran kulttuuri (Naqada I), jolloin alettiin rakentaa taloja mutatiilistä. Tätäkään ei omaksuttu yleisesti kuin vasta myöhempinä aikoina. Niinpä ihmiset asuivat monesti ruokomajoissa. Tältä ajalta on merkkejä selvästä työnjaosta eli alkavasta yhteiskuntaluokkien synnystä. Kaudelta on löydetty monia naispatsaita, joissa nainen seisoo kädet kohotettuina. Nmäm liittynevät jollain tavalal tuon ajan uskontoon.

On mahdollista, että Niilin rannoilla olisi ollut pieniä kaupunkivaltioita jo noin 4000 eaa. Merimdessä asui tuolloin 1300 as. Vuosina 4000-3000 eaa ilmaantuivat kulttuurille sen myöhemmin tyypilliset piirteet. Aikakautta värittivät monet keksinnöt. Vuoteen 4000 eaa mennessä tunnettiin alkemia, kosmetiikka, aasin kesyttäminen, harput, varhaisen meteoriittisen raudan jalostus, laasti ja ensimmäiset hieroglyfit saviastioissa. Noin vuonna 4000 eaa alettiin valmistaa huiluja, syntyi varhainen lääkintätaito ja Naqadan kulttuurin piirissä alettiin käydä kaukokauppaa.

Suuria hautoja, kasvavia paikallisvaltioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3500 eaa alkoi myöhempi Nagada II-vaihe eli Gerzen kulttuuri. Palestiinan saviastioiden tyyppiset ruukut yleistyivät. Kuparin käyttö levisi laajalle. Kaksoisvirtainmaalle ominaiset savitiilitalot yleistyivät räjähdysmäisesti. Kaksoivirranmaan kulttuuri vaikutti näihin aikoihin myös Egyptissä. Näihin aikoihin rakennettiin suorakaiteen muotoisia hautoja mahtihenkilöille. Mutta köyhän väestön olivat vaatimattomia maakuoppaan hautauksia. Sille ovat ominaisia ruukkuihin maalatut faraon veronkeruulaivat. Arvokkaana pidettyä sinistä lapis lazuli-kiveä tuotiin kaukaa Afganistanista asti. Niinpä Egyptissä lienee tuolloin ollut paikallisia mahtavia heimopäälliköitä. He hallitsivat omaa yhden tai muutaman suuren asutuskeksuksen valtiotaan. Ne vastasivat yhtä tai montaa myöhemmän egyptin maakuntaa, nomosta. Noin 3500 eaa Ylä-Egyptissä oli kaksi ajan mittojen mukaan isoa keskusta, noin 2000 asukkaan Naqada ja saman kokoinen, mutta ehkä jopa 5000-10000 asukkaan Hierakonpolis. Noin 3500-3200 eaa Hierakonpolisin asutusta keskittyi laakson reunoilta sen keksiosaan, ilmeisesti sen takia että kasteluviljely alkoi.

Varhaisimmat merkit kuvakirjoituksesta ovat ajalta 3400-3200 eaa.

Narmerin kuuluisa kivipaletti oli merkkinä Egyptin yhdistymisestä. Paletin aiheet ovat sotaisia.

Yhdistymiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptin yhdistänyt hallitsijasukui asui tutkijoiden mukaan Ylä-Egyptissä kartassa oranssilla alueella.

Tämä kausi 3200-3000 eaa (kirjoissa ja Internetissä monesti esim. protodynastinen,semainien kausi, palettikansa tai Naqada III) oli se, jolloin Egypti yhdistyi. Noin 3000 eaa mennessä Egyptiä hallitsi ensi kertaa yksi faarao, jonka nimi saattaa olla Narmer. Narmer sai valtansa sotien avulla.

Kaksoisvirranmaan kulttuuri vaikutti yhdistymiskaudella paljon Egyptin kulttuuriin. Tyypillisiä olivat sylinterinmuotoiset saviastiat ja runsaat hautalahjat, jotka näkyivät uusissa kuninkaallisissa hautauksissa. Mahdollisesti myös kastelujärjestelmää alettiin jo rakentaa ehkä noin 3100 eaa. Varhaisimmat hieroglyfit syntyivät. Egyptillä oli todennäköisesti myös kauppasiirtokuntia Palestiinan alueella.

Yhdistymissotien aikaan oli alussa ehkä 20 paikallista kuningasta. Niilin itärannikolle rakennettiin vahvoja linnoituksia.

Yhdistymiskaudesta on säilynyt varsin vähän kirjoitetuja lähteitä ja muuta kehitystä valotatvaa aineiistoa.

Tutkijat ovat päätelleet, että kun tietyssä kaupungissa lakattiin hautaamasta kuninkaita, oli sen hallinta todennäköisesti siirtynyt suurempaan keskukseen ja kaupunki valloitettu.

Kauden lopussa Egyptin alue oli jakaantunut eteläiseen Ylä-Egyptiin ja pohjoiseen Ala-Egyptiin. Muista, että Ylä-Egypti tarkoitata Niilin yläjuoksua, joka on etelässä. Ala-Egypti on pohjoisen alajuoksulla ja suistossa. Pohjoisessa Niilin alajuoksulla harjoitettiin Seth-jumalan kulttia, kun taas etelässä yläjuoksulla palvottiin haukkajumala Horusta tärkeimpänä jumalana. Seth, jota kuvattiin erikoisena suurikorvaisena mustana eläimenä, oli sään ja aavikon jumala. Horus puolestaan oli auringon ja taivaan jumala.

Tarkkaa käsitystä Egyptin yhdistymisestä ei ole, mutta sen uskotaan tapahtuneen vuoteen 3000 eaa mennessä.

Yhdistymisen ajalta on löydetty pari palettia, joissa on selviä sota-aiheita. On syytä olettaa, että Egypti olisi yhdistynyt pääosin sotien tuloksena. Jokin Ylä-Egyptin hallitsijasuku valtasi koko Egyptin.

Ylä-Egyptin (etelä) tiedetään yhdistyneen, ennen kuin Ala-Egypti valloitettiin. Luxorin joenmutkan tienoilla sijoinnut Ylä-Egypti valloitti Ala-Egyptin. Yhdistymiskautena hallitsivat hajanaiset 00 ja 0-dynastiat. Dynastia on hallitsijasuku, jotka tunnetaan joistain hieroglyfeistä.

Se että Thiniksen kuningas valtasi Ale-Egyptin, saattoi johtua siitä, että hän halusi valvontaansa tärkeät kaupaptiet.

Egyptologit eivät hajanaisten löytöjen perusteella osaa sanoa, kuka yhdisti Egyptin. Egyptin yhdistäjiksi on ehdotettu Narmeria, Horus Aha:a tai Menesiä, jonka nimi on egyptiläisittäin Min.


Egypti pysyi yhdistämisen jälkeenkin löyhänä. Valtakunnan yhtenäisyys oli epävarmalla pohjalla, ja sisällissotia Horuksen ja Setehin kannattajien välillä oli pitkään.

Siirry lukemaan Vanhasta valtakunnasta.

Sananselitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Badari-kulttuuri (4900-4000 eaa) oli myöhäiskivikautinen kulttuuri Ylä-Egyptissä. Päälliköt haudattiin erillisiin hautoihin ja hautalahjoja oli joskus. Kupari yleistyi ja levisi alueelle. Kulttuuri ei liene vielä ollut kovin sotaisa. Viljeltiin maata, pidettiin kotieläimiä, kasvatettiin karjaa ja kalastettiin. Vainajat haudattiin kasvot länteen, pää etelään, mikä viittaa egyptiläiseen ajatteluun tulevasta kuoleman jälkeisestä elämästä.

Fajum-kulttuurin (A) aikana noin 6000-5000 eaa neoliittinen eli maatalouskivikauden asutus ilmenee ympäri Egyptiä. Näyttää siltä, että samanaikaisesti kuin maatalous kehitettiin myös Afrikassa, siirtolaiset hedelmällisen puolikuun alueelta esimerkiksi Palestiinasta toivat sen mukanaan muuttaessaan alueelle. Kudottiin kankaita. Vainajat haudattiin lähelle asuntoja ja joskus myös niiden alle, toisin kuin myöhemmin, jolloin haudat olivat aina asuinalueiden ulkopulella. Ensimmäisiä muurien suojaamia kyliä perustettiin Ylä-Egyptissä. Kaupunki tarjosi paikan kaupankäynnille, suojan karjalle, turvaa tulvia vastaan ja paikan missä palvella jumalia.

eaa - ennen ajanlaskumme alkua

Hautalahjat - tarkoittavat vainajan mukana hautaan laitettavia esineitä ja toisinaan ruokaa.

Hieroqlyfit - ovat egyptiläinen kirjoitusjärjestelmä, jossa yhdistyvät konsonantti, tavu ja sanamerkit. Aluksi kirjoitus oli melko yksinkertaista kuvakirjoitusta, joka vähitellen kehittyi hienostuneemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Lue lisää Egyptiläisen kulttuurin kohdalta.

Horus - oli muinaisegyptiläinen taivaan jumala, joka kuvattiin usein haukkana tai haukanpäisenä miehenä. Aurinko ja kuu olivat Horuksen silmät. Jo varhaisdynastisella kaudella hänet yhdistettiin hallitsijaan. Varhaisten dynastioiden aikana Horus kilpaili suosiosta Sethin kanssa. Jumalia palvottiin eri alueilla, ja kukin halusi nostaa oman jumalansa ylitse muiden. Horus voitti lopulta tämän kamppailun ja siitä tuli laajemmin palveltu jumala.

Kaksoisvirranmaa - eli Mesopotamia käsitti Eufrat ja Tigris jokien yhteisen laakson, joka sijaitsee lähinnä nykyisen Irakin alueella ja Syyrian itäosissa. Egyptin synnyn aikoihin alueella vallitsi Sumerilainen korkeakulttuuri (4000-2000 eaa). Sumerialaisten kaupunkien suuri koko perustui kasteluviljelyyn, joka mahdollisti Niilin tulvien tapaan suuret viljasadot. Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon ensinnä maailmassa ja se on kenties antanut sysäyksen egyptiläiselle kirjoitustaidolle. Sumerilaiset kuninkaat olivat pappiskuninkaita, jotka hallitsivat mahtavia kaupunkivaltioita. Kooltaan alue oli kymmenkertainen Niilin laaksoon verrattuna. Kaksoisvirranmaa oli Egyptin ja Palestiinan ohella osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, aluetta jolla maanviljelys syntyi. Kulttuurista enemmän Kaksoisvirranmaan kulttuurien kohdalla.

Kauppasiirtokunta - oli toisen maan alueelle perustettu kauppakaupunki, jonka kautta kyseinen maa kävi kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa.

Kaupunkivaltio - tarkoittaa valtiota, joka kattaa yhden yleensä muurien suojaaman (suuremman) kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun mahdollisine kylineen. Kaupunkivaltiot olivat tyypillisiä korkeakulttuurien syntyessä.

Niili

Naqada - Naqada I(4400-3500 eaa)-kulttuuri eli Amra-vaihe oli kivikuparikautinen Egyptin kulttuuri, jota edelsi Ylä-Egyptissä Badari. Kulttuuri levisi aluksi vain Ylä-Egyptiin. Maalattu keramiikka ja merkit aseista ilmestyivät. Käytettiin kiekkomaisia nuijia. Tehtiin eläinten muotoisia ihomaalipaletteja. Hautakammioita alettiin rakentaa. Myöhemmin kulttuuri levisi myös itäiseen Niilin suistoon ja joutui kosketuksiin Lähi-Idän kulttuurien kanssa. Naqada II (3600-3200 eaa) oli se kausi, jolloin ilmeni monia myöhemmän Egyptin piirteitä. Kaupunkivaltiot syntyivät viimeistään tässä vaiheessa ja kävivät sotia keskenään. Eri heimojen alueet alkoivat yhdistyä suuremmiksi yhteisöiksi. Alettiin rakentaa suuria hautoja. Ensimmäiset neliötalot ilmestyivät.

Niili - on 6650 km pitkä joki. Niili koostuu kahdesta päähaarasta valkoisesta ja sinisestä Niilistä, jotka yhdistyvät Sudanissa. Egyptin tulvakierto on peräisin Etiopian yllängöltä, jossa on Sinisen Niilin alkupää ja johtuu kuivien ja sateisten kausien vaihtelusta. Virran jokavuotiset tulvat lannoittivat rantoja hedelmällisellä lietteellä. Niilin valtava suisto on ylivoimaisesti Egyptin rikkainta viljelymaata.

Nuubia - eli Kush oli Ylä-Egyptin eteläpuolella sijaitseva maa, jonka asukaat olivat mustia afrikkalaisia ja jonka alueelta saatiin kultaa. Nuubialaisesta kulttuurista enemmän Afrikan valtioiden kohdalla.

Palestiina - on eteläistä Levanttia, Välimeren itärantaa. Käytännössä se sijaitsee Jordanjoen ja Välimeren välissä. Maan alueen poikki ovat kulkeneet useat muinaiset kauppatiet. Maanviljelyksen oletetaan syntyneen näillä main. Varhaisimmat merkit pysyvästä asutuksesta ovat noin 8000 eaa ja seemiläiset väestöt asuttivat alueen 3. vuosituhannella eaa. Vuoden 3000 eaa tienoilla alueella oltiin siirtymässä kupari-kivikaudesta pronssikauteen. Palestiina oli Egyptin ja Kaksoisvirranmaan ohella osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, aluetta jolla maanviljelys syntyi. Kulttuurissta enemmän Välimeren itäreunan kulttuurien kohdalla.

Satelliittikuva Sahara

Sahara - on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva autiomaa. Saharasta vain pieni osa (15-25%) on dyynien peittämää hiekkaerämaata ja suuri osa on kivi- ja kallioaavikkoa. Saharassa on kuivia jokiuomia ja järvenpohjia. Kivikko- ja sora-aavikolla kasveja on lähinnä vain kuivuneissa joenuomissa. Keitaissa viljellään viljaa ja hedelmiä, lähinä taateleita. Kesällä lämpötila nousee varjossakin usein yli +50°C:n, mutta yöksi lämpötila voi laskea 30°. Hiekan pinnassa lämpötila voi olla +80°C, mutta syvemmällä hiekan sisässä on viileää ja kosteaa. Egyptistä ja Niilistä länteen ulottuvaa Saharan osaa kutusutaan Libyan aavikoksi. Se on eräs kuivimmista Saharan alueista. Saharan koko on vaihdellut paljon vuosituhansien aikana. Noin 10400-8900 vuotta sitten Sahara oli huomattavasti nykyistä kosteampi ja pääosin Savannia. Tämän jälkeen ilmasto alkoi kuivua. Vielä 5000 vuotta sitten (3000 eaa) eli Egyptin korkeakulttuurin syntymisen aikoihin Sahara oli lähinnä kuivaa Savannia ja yhä melko kostea. Sahara kuivui nykyiselleen 3700 vuotta sitten (1700 eaa).

Seth - oli aavikon ja kaaoksen jumala, joka hallitsi myös säätä. Seth auttoi puolustamaan aurinkolaivaa malassa uhkaavalta Apep-käärmeeltä. Häntä kuvattiin erikoisella suurikorvaisella seth-eläimellä, joka muistutti samanaikaisesti maasikaa, aasia ja shakaalia sekä ehkäpä myös kirahvia. Vanhin Seth-jumalaa esittävä kuva on noin 3500-4000 eaa. Jumalien ja hallitsijoiden voimsnda merkkinä kantama was-valtikka kuvasi seth-eläintä.

Uruk-kausi - noin 4500-3100 eaa Kaksoisvirran maassa. Myöhemmässä vaiheessaan Uruk-kauden kulttuuri oli Sumerien luoma. Uruk-kaudella syntyi temppelien ja ylipappina toimivan kuninkaan ohjaama kaupunkivaltio. Tempelit olivat muodoltaan porraspyramidin eli zikkuratin muotoisia. Kuvakirjoitus syntyi noin 3450-3100 eaa ja aluksi sitä käytettiin lähinnä talousasioiden hoitoon. Kuparin käyttö yleistyi ja kaupungistuminen oli voimakasta. Lisää kaksoisvirranmaan kulttuureissa.